Pozdrowienia z Warszawy eli terveisiä Varsovasta

Jääkaappimagneetti Varsovasta

 Kevät sai hieman uutta piristystä, kun paikalliselta lentokentältä järjestyi suora lento mennen tullen keväiseen Varsovaan. Kaksi vuotta sitten suoritettu Krakovan matka oli sen verran onnistunut kaikilta osin, että nyt toteutunut Varsova odotti vain sopivaa hetkeä, joka oli nyt.

Lento Lappeenrannasta Varsovaan kesti vajaa kaksi (2) tuntia, mikä on vähemmän kuin siirtyminen junalla Helsinkiin. Näin paikallisella lentoyhteydellä säästi melkein koko lennon kulut, jos laskee siirtymisen Helsinki-Vantaalle omalla autolla, auton paikoituksen ja mahdolliset hotelliyöpymiset.

Varsovan lentoasemakin on ihan kaupungin kyljessä kiinni, joten siirtymiset kaupungille olivat helpot - vaihtoehtoja oli runsaasti. Taksikyyti oli tällä kerralla se helpoin ja edullinenkin. Toki paikallisbussilla tai junalla olisi saanut hieman säästöjä, mutta matkalaukun ja repun kanssa liikkuessa oli taksikyyti ihan sopiva, ja majoituskohdekin löytyi helposti kun auto toi ovelle.

Majoitus löytyi kätevästi Pragan kaupunginosasta, hotelli Hetmanista. Tämä kolmen tähden luokituksella oleva hotelli osoittautui mainioksi majapaikaksi. Hotellin huoneet olivat yllättävän suuret odotuksiin nähden ja siisteys oli erittäin hyvä koko hotellissa. Aamupalaa emme halunneet, joten sen herkullisuus jäi testaamatta. Mieluummin tutustuimme paikalliseen kahvilaelämään aamupalan merkeissä kuin orjallisesti aikataulun mukaisesti hotellin ravintolassa. Mainioita kahviloita runsaine tarjontoineen löytyikin ihan lähistöltä muutaman sadan metrin säteellä hotellilta; ei ollut tarvis mennä samaan paikkaa useammin vaikka joissain tapauksissa olisi ehkä hieman mieli tehnytkin. 

Liikkuminen Varsovassa oli tehty todella helposti myös turistille: itse jätin junan ja metron pois laskuista. Lähin juna-asema oli sen verran kaukana ja aikataulut eivät pystyneet kilpailemaan muun liikenteen kanssa, metro olisi ollut hyvä ja nopea, mutta maanalta ei oikein näe maisemia liikkuessa. Niinpä, valinnaksi tulikin raitiovaunut, joita riitti joka lähtöön. Keskusasemalta, metroaseman kupeesta löytyi lipunmyyntipiste, jonka ystävällinen henkilökunta osasi neuvo meille kaikkein edullisimman ratkaisun liikkumiseen: 72 h tunnin liput (3 vrk) ykkösvyöhykkeelle. Tällä saisi liikkua julkisilla ilman ylimääräisiä maksuja koko kolmen vuorokautta, kunhan muistaa leimata lipun ensimmäisellä kerralla. Leimaamattomasta lipusta olisi tullut sitten tarkastuksen yhteydessä hieman "rankkia" sakkomaksun muodossa. No, meidän osalta ei lipputarkastajista ollut havaintoja, vaikka niitä kuulemma aika tehokkaasti tarkastellaankin.

Varsovan siisteys yllätti positiivisesti. Ei juurikaan ollut roskia kaduilla, mutta ei myöskään kotimaasta tuttuja spreijattuja tai muutoin töhrittyjä seiniä ja rakenteita. Vaikka paikallinen alkoholipolitiikka on melkoisen vapaata, ei kadulla näkynyt juopuneita, mutta ei myöskään olutta tai muita virvokkeita nauttineita. Julkiseen ryypiskelyyn puudutaan kuulemma herkästi, joten jos on pakko sitä matkapulloa kantaa ja käyttää, kannattaa ottaa marketista tai kioskista paperipussi ja siirtyä ns. "pussikaljaan" liikkuessaan julkisilla paikoilla.

Paikallisen valuutan osalta ei ollut ongelmia; itse vaihdoimme omat "Slotimme" (Zloty PLN) jo Lappeenrannassa ennen reissua, eikä kurssihäviötä tullut juurikaan. Toki Varsovassa kaikki ostokset niin hotellissa, kaupoissa, tavarataloissa, ruokapaikoissa jne onnistuivat hyvin pankin debit -kortillakin. Useimmiten kysyttiinkin ennen maksua "cash or card". Välillä tuntui, että joskus hieman yllätyttiin kun turisti ilmoittikin maksavansa käteisellä eikä kortilla. Torilla ja katukaupustelijoiden parissa tuo käteinen olikin sitten se ainut ja oikea vaihtoehto maksamiseen. Eli jonkun verran käteistä kannattaa aina olla matkassa paikallisen valuutan muodossa. Automaatteja niin valuutan nostamiseen luottotililtä kuin matkalippujen ostamiseen julkiseen liikenteeseen tuntui löytyvä  hyvin - ainakin heti, kun oli sen ensimmäisen automaatin onnistunut "bongaamaan" 😊

Turistillehan tuo miljoonakaupunki tarjoaa paljon nähtävää niin historiallisessa mielessä kuin kaupunkiluonnon ja tavaratalojenkin osalta. Ilman etukäteissuunnittelua ei alle viikon reissulla ihan hirmuisesti ehdi näkemään, mutta eihän kaikkea tarvitsekaan yhdellä kerralla. Varsovan maisemakuvaa hallitsee hyvin Puolan korkein rakennus: Stalinin hammas. Tämä vuosina 1952 - 1954 rakennettu Neuvostoliiton lahja Puolalle kohoaa majesteettisesti reilun 230 metrin korkeuteen, tarjoten siten hienon kiintopisteen kaupungilla seikkaileville turisteille. Alueelta löytyy toki myös muita korkeita liikerakennuksia, mutta omassa lajissaan tämä "syömähammas" on edustava luomus aikansa rakennusperintöä.

Stalinin hammas omassa komeudessaan 🤔

Historian osalta samoin kuin monissa muissakin Puolan kaupungeissa on toisen maailman sodan historia myös esillä; niin museoissa kuin ajalta säilyneiden rakennuksien ja rakenteidenkin osalta. Varsovan historian osalta yhtenä suurena kokonaisuutena on tietysti Varsovan ghetto, johon Varsovan juutalaiset eristettiin saksalaisten miehittäjien toimesta. Gheton muurit on valtaosin jo purettu, mutta monin paikoin kaduilla näkyy vielä tuon ghettomuurin sijainti katuun merkittynä.

Ennen reissaillessa oli mukana aina pitkä lista osoitteita, joihin tuli lähetettyä postikortti matkalta. Tällä kerralla jäivät kortit lähettämättä, sillä vierailukohteeksi ei tullut paikallinen posti, eikä korttejakaan ollut oikein saatavilla - ainakaan kovin helposti. Selvää säästöä matkakustannuksissa näiltäkin osin siis 😉

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä erää. Kunhan saadaan kuvat latailtua mediavälineiltä, niin laitetaan jokunen paistumaan tänne blokipuolellekin jatkossa.

@ri & Leil@