Yhtä juhlaa - 60v. - kortteja riittämiin 😍

Kärkimaiden jakauma postikorttien määrässä "maaliskuu25-60v" -tapahtumassa

Maaliskuusta on muodostunut hieman sellainen juhlakuukausi: viestijoukot viettävät vuosipäiväänsä heti kuukauden alussa (5.3), Rajavartiolaitoksella on omat juhlansa (21.3) ja sitten ovat myös omat merkkipäivätkin kalenterissa.

Tänä vuonna ei työnantaja suonut lupaa tulla juhlistamaan merkkipäiviä radioasemalleen (OI5R), joten piti keksi jotain muuta. No, teknisesti asia oli helppo järjestää, sillä vaihdoin Immolan radioaseman QSL-kortit maailman Postcrossing kortteihin 😍 

Olen ollut mukana Postcrossing  -palvelussa jo reilun 16 vuoden ajan - korttejakin on kertynyt arkistoon, sanoisin että kiitettävästi. Jokainen kortti on ikään kuin oma tarinansa maailmalta ja palvelun kautta on ollut hienoa seurata postikorttien matkaa maailmalla. Kaikki kortit ovat luonnollisesti tallessa niin fyysisesti kuin digitaalisestikin skannattuina. 

Viime vuosina olen toki ollut aktiivisesti mukana Postcrossing-tapahtumissa vain ns. erilaisten merkkipäivine osalta, kuten Maailman postikorttipäivänä (1.10) ja omina juhlapäivinä vaihtelevasti. Aikoinaan suhteellisen edullisesta harrastuksesta onkin postimaksujen huimien korotusten myötä tullut melkoisen arvokasta toimintaa, mikä pakottaa tekemään erilaisia priorisointeja harrasteen osalta, varsinkaan kun sponsoreita ei ole avustamassa 😁. Koska tänä vuonna tuli vuosirenkaisiin tasaluku eikä muuta ollut suunnitteilla, päätin aktivoida Postcrossintilini ja kertoa, että postilaatikkoni odottaa n. 60 -korttia maailmalta. 

Maailma vastasi pyyntööni odotetusti; 60-korttia ei riittänyt, vaan kuukauden aikana tuli laatikkoon jo reilu 80 korttia. Lisääkin saattaa tulla, koska hitaampien postiyhteyksien osalta postikortti saattaa kulkea yllättävänkin pitkän ajan. Tähän mennessä pisimpään postin matkassa olleet kortit ovat olleet noin kuukauden reissussa. Tässä tapahtumassa onkin ollut mielenkiintoista huomata kuinka postiyhteydet ovat todellakin vaikuttaneet postin saapumiseen: ensimmäisen viikon aikana tuli valtaosa Euroopan korteista, jonka jälkeen alkoi tulemaan USA ja Japani. Omana osionaan aina näihin päiviin saakka onkin sitten tullut kortteja Kiinasta, Bangladeshista ja Uudesta Seelannista. Uskoisin, että saattaa mennä vielä toukokuulle kun laatikkoon ilmestyy kortteja maailmalta - ehkä niitä kaikkein mielenkiintoisimpia 🤔

Kohti uusia haasteita,

@ri

Saapuneet postikortit maittain 1.3 - 6.4.2025 

 

Sissiristi kunniaan !

Sissiristi ja muuta heraldiikkaa Rajamuseon näyttelyssä 2022

Joukko-osastoissa on perinteisesti palkittu hyvistä ja kiitettävistä suorituksista mm. jakamalla erilaisia ansioristejä. Omasta arkistostakin niitä löytyy varusmiesajoilta muutama kappale.

Nyt esille nostamani "Sissiristin" osalta nousi tässä viikolla mielenkiintoinen kysymys, johon ei suoraa vastausta ole vielä löytynyt. Asia heräsi ns. henkiin kun kävin RjKK:n edustajana vaimoni kanssa tutustumassa sulkeutuvaan Rajamuseon näyttelyyn Imatralla. 

Eräässä vitriinissä oli mielenkiintoinen merkki: sissiristi. Sissiristiä on tietojen mukaan jaettu vuodesta 1982 lähtien Rajan kyvykkäimmille varusmiehille. Rajavartiolaitoksen edesmennyt päällikkö kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen oli vuonna 1982 yksi ensimmäisistä, joka kyseisen ristin sai palvelusaikanaan Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Vaikka Laitinen sai urallaan paljon muitakin mitaleja, käytti hän sissiristiä esillä virkapuvussaan.

Itse sain kyseisen huomionosoituksen vuonna 1987 Imatran Immolassa. Olin juuri siirtynyt rajavartijan peruskurssilta Sissikomppaniaan (SissiK) kouluttajaksi VA-vakanssilla, kersantiksi. Vähän kuin "varkain" pääsin nuoresta iästä huolimatta pian komppanian viestikoulutusvastaavaksi eli työskentelemään partioradistien kanssa. No, tähän lienee ohjannut hankittu sähkötystaito ja muukin kiinnostus radioviestintään.

Sissiristiin tämä tausta liittyy niin, että vuoden suurimman tiedusteluharjoituksen jälkeen tuli komppaniaan kuulemma hyvää palautetta viestiliikenteen toimivuuden osalta: partiosanomia oli lähetetty ja vastaanotettu niin sanomalaitteilla kuin hieman oudommalla sähkötykselläkin, mikä oli kiinnittänyt huomiota yläjohtoportaissa. Lisäksi komppaniassa laaditut viestiliikenneperusteet olivat osoittautuneet hyviksi, sillä radiotiet toimivat. Tällä kerralla nuo perusteet olikin laadittu muutoin kun ns. "mutu-tuntumalla" eli otettu huomioon taajuuksia valittaessa vuorokaudenaika, auringon aktiivisuus ja muut radiokeliennusteessa tärkeät seikat.

Varusmiesjoukon kotiutuessa oli itselleni melkoinen yllätys kun silloinen komppanian päällikkö, kapt Seppo R, luki palkittujen nimiä. Oman saapumiserän osalta ristit tulivat luonnollisesti kunnostautuneille varusmiehille, mutta samalla tuli kyseinen risti myös itselle. Kun kysyin asiaa myöhemmin kapt R:ltä, hän kertoi, että eihän tuossa mitään ihmeellistä, olet vielä VA-vakanssilla (melkein kuin varusmies hi..) ja kyllähän nuo perusteet täyttyivät vaikka peruskoulutus aikoinaan onkin hankittu Rakuunoissa.

Itselleni heräsi nyt museolla käynnin jälkeen kaksikin perustavaa laatua olevaa kysymystä, joihin varmaan joskus löytyy joku järkevä vastauskin:

1. Omalta osaltani katsoisin, että oli vuonna 1987 jo ns. "vaki-virassa", joten olisikohan kyseessä mahdollisesti ensimmäinen tapaus, jossa kyseinen tunnustus Sissiristin muodossa on jaettu henkilökuntaan kuuluvalle? 

2. Vuonna 1991 alipäällystönperuskurssit suoritettuani kysyin henkilöstötoimialan suunnalta, josko tätä Sissiristiä voisi käyttää Rajan juhlapuvussa, muiden virka-ansiomerkkien rinnalla. Tuolloin vastaus oli jyrkkä EI ! Asian puiminen jäikin sitten siihen ja merkki löysi paikkansa (onneksi) muiden merkkien joukosta "miljoonalaatikosta". Tänään tulikin mieleen, että ilmeisesti pitää olla vähintään kenraaliputkessa, jotta Sissiristiä voi kantaa virkapuvussa tai sitten ohjeistukset ovat vuosien saatossa muuttuneet, mitä pidänkin todennäköisimpänä vastauksena.

 

Sissiristi vm. 1987 (va-kersantti)

Kohti uusia haasteita ja ihmetyksiä.....

//ARi\\

"Uusi tähti on syttynyt" - Immolan Sotilasradioamatöörien QSL-kortti

OI5R:n painotuoreen QSL-kortin etusivu

OI5R:n QSL-kortin tietosivu

 Rajavartiolaitoksen sotilasradioamatööritoiminta sai virallisen "leiman", kun kenraali Ilkka Laitinen allekirjoitti määräyksen Rajavartiolaitoksen sotilasradioamatööritoiminnasta 6.4.2016. Rajalle perustettiin kolme asemaa: OI5R (Immola), OI7R (Onttola) ja OI9R (Ivalo).

Sotilasradioamatööritoimintaa oltiin "harrastettu" Rajavartiolaitoksessa jo vuodesta 1997 ns. epävirallisella statuksella, johdollani. Vuodesta 2015 saatiin siis lopultakin omat radioasematluvat, kutsut, laitteistot ja toimitilat, joissa toiminta pääsi alkuun. Immolan OI5R -asema on toiminut perustamisestaan lähtien rajan asemien johtoasemana. OI7R ei ole vielä aktiivinen, koska lupaehdot täyttävää valvojaa asemalle ei ole onnistuttu värväämään. OI9R on ollut vuosina 2016 - 2017 äänessä. Nyt sielläkin on tuo sama ongelma henkilöresurssien osalta; valvoja puuttuu.

Valitettavasti kokonaispanostus ja tuki toiminnan osalta jäi ja on jäänyt vähäiseksi. Erityisesti henkilöresurssien tehokas käyttö OI-toiminnan osalta on jäänyt vähiin. Käytännössä koko RVL:n OI-toiminta on pyörinyt 2 - 3 aktiivin kautta; viimeisimpinä vuosina pelkästään allekirjoittaneen toimesta. Nyt siirtyessäni johtovastuusta evp-rintamalle, on OI-toiminnassa toivottavasti vain luova tauko. Uusi "manttelinperijä" on kouluttautumassa radioamatööritoiminnan haasteelliseen ja mielenkiintoiseen maailmaan, joten ehkä jatkossakin kuulla bandilla rajan OI-kutsuja.

Radioamatööritoimintaan oleellisena osana vielä näin digikautenakin kuuluvat perinteiset QSL-kortit, joilla vahvistetaan pidetty yhteys. Kortit ovat myös tarpeen kun anotaan erilaisia työskentelytodistuksia pidettyjen yhteyksien perusteella. Toki nykyään on jo QSL-korteillekin sähköinen korvaaja, mutta tästä huolimatta useimmat asemat pyytävät vahvistusta QSL-kortilla.

Rajan osalta QSL-korttitarve on ollut tiedossa jo tämän virallisen aikakauden alusta. Asialle ei ole kuitenkaan haluttu lämmitä, joten RVL:n omat kortit ovat jääneet pelkästään haaveeksi. Siinä missä esim. Puolustuvoimien asemat ovat julkaisseet hienoja kortteja luhlavuosista puhumattakaan, on Rajalla osattu vaieta asiasta. Koska halusin evp-kollegan kanssa hoitaa perintömme kuntoon kunnialla, päätimme suunnitella ja hankkia OI5R:lle oma kortti, jolla kuittaamme kaikki vuodeen 2021 pidetyt radioyhteydet - muutama tuhat korttia riittää tähän projektiin. Kortin osalta joku voikin siis ihmetellä, miksi tuo perinteinen Rajan logo kortin kannessa on hieman muunneltu ja miksi on käytetty sponsorirahaa ja vielä ukrainalaista painotaloa painatuksessa. Jonkunhan tämäkin asia siis piti jotenkin hoitaa.

Tänään tuli iso paketti Ukrainan suunnalta, erittäin hienolla painojäljellä painettuja kortteja. Katsotaan josko Rajan vuosipäivään, 21.3, mennessä saataisiin jo pieni erä jakoon maailmalle.

PS: Rajalta löytyy myös hieno korttiaihio 1960-luvulta, jolloin SRH (Sotilasradioharrastus) oli voimissaan myös Rajalla. 

PS2: Rajan sotilasradioamatööritoiminnasta on suunnitteilla jossain sopivassa hetkessä hieman lisääkin infoja ihmeteltäväksi.

vy 73 // ARi \\

Immolan pommitus 2.7.1944

Vuonna 2002 osasto Kuhlmeyn jäsenten vierailun yhteydessä
saamani lahja pidetystä esitelmästä:
Immola, Finland 28.6.1944 Ju-87 D5 Stuga SG 3 Staffel 1

Heinäkuun toisena päivänä (2.7.1944) tapahtui Immolan kentän pommitus. Kentältä kesäkuun puolivälistä saakka toiminut Lento-osasto Kuhlmey oli toiminnoillaan aiheuttanut melkoista tuhoa neuvostojoukoille ja sotkenut heidän suurhyökkäyksen kulkua niin Kannaksella kuin myös Viipurin edustan saaristossakin. Asialle oli tehtävä jotain, joten suunniteltiin pommitusisku osaston kotipesään, Immolaan. 

Samanaikaisesti Immolan pommituksen aikana hyökättiin myös Lappeenrannan lentokentälle. Immolassa ensimmäiset pommit alkoivat putoilla myöhään iltapäivästä, klo 19.48. Pommitus oli ohitse n. klo 20.20. Ajankohta oli valittu huolella ja ovelasti, sillä suurin osa (lähes kaikki) osaston lentokoneet olivat kentällä, palattuaan päivän pommituslennoiltaan. 

Pommitukseen osallistui 17 Pe-2 - ja noin 50 II-2 -konetta. Lisäksi suojajoukkona oli 50 - 60 suojahävittäjää. Hyökkäyksen kulusta kertovat silminnäkijät seuraavaa:

"Havaitsimme ensin kentän päällä kiertelemässä neljä hävittäjää, jotka ammuskelivat konekivääreillään ilmaan. Lentokorkeutta koneilla oli arvion mukaan n. 3 km. Kello 19.55 ilmestyi etelän suunnalta 10 hävittäjää ja 17 Pe-2 -konetta. Nämä pudottivat kentälle ja sen reunoille räjähdys ja miinapommeja. Suurimmassa osassa pommeista oli aikasytytys. Pe-2 -koneiden jälkeen seurasivat II-2 -koneet useassa aallossa. Yhdessä aallossa oli 6-8 konetta, jotka suorittivat matalahyökkäyksiä pommittaen ja tulittaen kenttää ja ilmatorjunnan tuliasemia. Tykeillä ja rakettiammuksilla suoritettu tulitus ei kuitenkaan aiheuttanut mainittavia vahinkoja."

Toki tällainen laajakestoinen pommitus aiheutti tuhojakin. Tuhot olisivat toki voineet olla pahemmatkin sillä hälytykseen lähestyvästä vihollisesta ei ennätetty reagoimaan ajoissa. Tosin hyökkäykseen ei muutoinkaan oltu varauduttu tarpeeksi hyvin, sillä kentällä olleiden lentokoneiden naamiointi, suojaus ym. oli hieman laiminlyöty sillä seurauksella että hyökänneet lento-osastot pystyivät tekemään isojakin tuhoja, tuhoamalla mm. lentokonehallin.

Lento-osasto Kuhlmeyn koneita hyökkäyksessä tuhoutui 4 Stugaa ja 6 Focke-Wulff 190 hävittäjäpommittajaa. Tämän lisäksi vaurioitui 9 Stugaa ja 15 FW-190 -konetta. Yhteensä tappiot lento-osastolle olivat peräti 34 konetta. Tämän takia osaston toimintavahvuus romahti 2/3 välittömästi ja 1/3 pitkäkestoisesti. Osa koneista saatiin huollettua Immolassa, mutta osa jouduttiin evakuoimaan jopa Saksaan saakka.

Se minkä takia ennakkohälytys ei saavuttanut Immolaa tai jos saavuttikin, niin miksi siihen ei osattu reagoida, vaatisi oman selvityksensä. Suomen tehokas radiotiedustelu oli toki napannut tiedon hyökkäyksestä, mutta ilmeisen sekavan viestiverkon takia sanomaa ei saatu välitettyä ajoissa perille. Viestiverkon sekavuuteen vaikutti suuresti se, että monet viestiasemat olivat joutuneet suurhyökkäyksen alta ryhmittymään pikaisesti uudelleen ja päällekkäistä sanomaliikennettä esiintyi runsaasti, koska viestiverkkojen osalta oli paljon päällekkäisyyksiä. Joku viestimies onkin sanonut, että "oma häirintä iski ratkaisevalla hetkellä" 

PS: Immolan RAJAMUSEO avautuu 4.8.2020 ja on avoinna seuraavasti: ti-pe klo 12 - 16, la klo 11 - 15; su-ma museo on SULJETTU. Tervetuloa tutustumaan uusittuihin näyttelyihin läheltä ja kauempaakin.

Immolan kenttää 4.8.1943 (SA-kuva-arkisto)

Päivitetty painos saatavilla!!!

Lento-osaston ryhmitys Immolassa. Karttana uusin ilmailukartta

Ja lopuksi: tämä oli 1000 postaus tähän blokkiini. Joitakin lukijoitakin on ollut, hyvä niin. Suurimmat kiinnostukset kohdistuivat aikoinaan Mustolan ukkostutkaan ja sen ympärille julkaistuihin juttuihin. Toki sääilmiöt kiinnostavat edelleen ja tutkakin on toiminnassa - tosin Enonkoskella, missä se ei häiritse muita 😃

Lento-osasto Kuhlmey:n jalanjäljillä Immolassa

Tällä päivämäärällä, 17.6, saapui vuonna 1944 Lento-osasto Kuhlmey Immolan lentokentälle tukemaan Suomen ponnisteluja sodassa suurvaltavihollista vastaan Jatkososdan loppuhuipennuksessa. Tähän lentävään "taistelunyrkkiin" kuului kerrallaan noin 70 lentokonetta. Tarkkaa määrää ei voida sanoa, koska määrä vaihteli luonnollisesti taisteluissa koettujen menetysten, saatujen täydennysten ja joukkojen siirtojen mukaan.

Lento-osasto saapui siis Immolan kentälle 17. kesäkuuta. Koko kenttä luovutettiin tuolloin osaston käyttöön. Lento-osasto nimi tulee osaston komentajan, everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan. Osasto toimi aktiivisesti koko vahvuudellaan reilun kuukauden. Kun suurhyökkäys Karjalankannaksella saatiin pysähtymään, palasi lento-osasto tukemaan Saksan taistelua kotimaassaan.

Immolan komennuksen aikana osasto Kuhlmey suorittei yhteensä 1242 taistelulentoa pudottaen 577 tonnia pommeja. Operaation aikana surmansa sai 23 osaston lentäjää, jonka lisäksi 24 haavoittui taisteluissa. Lentävän kaluston konemenetyksiä kirjattiin vain 27 kpl. Lento-osaston toiminnasta oli suuri apu Suomen puolustukselle, sillä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja avusti Suomen ilmavoimia haastamaan Neuvostoliiton ilma-armadan.

Asian taustoittamiseksi löytyy internetistä runsaasti materiaalia hakusanoilla Lento-osasto Kuhlmey, joten sitä on turha kerrata erikseen tässä. Ja mikäli asia alkaa kiinnostamaan todella paljon löytyy aiheesta hieno kirjallinen selvitys: Lento-osasto Kuhlmey, Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Hannu Valtosen kirjoittama teos on osana Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisusarjaa, numerolla 2.

Kävin itse tässä tuoreeltaan Lento-osasto Kuhlmeyn saapumisen vuosipäivänä tarkastamassa, miltä tuo Immolan kenttä ympäristöineen näyttää tänään. Alla hieman kuvasarjaa, kommentteineen aiheesta:

Lento-osasto Kuhlmeyn muistokivi Immolan lentokentällä paljastettiin 23.heinäkuuta 1994. Kivi sijaitsee aivan lentokentän laidalla ja löytyy ilmailukerholle vievän tien varrelta.

Lento-osasto Kuhlmeyn muistokivi

Taistelussa kaatuneet lento-osaston jäsenet

Lento-osasto Kuhlmeyn toimintaa kattavasti käsittelevä teos vuodelta 1991. Myös Immolan historiaa käsittelevässä kirjassa on paljon mielenkiintoista asiaa etenkin alueen rakennushistorian osalta.

ISBN: 951-95688-1-6

Markus Mannisen Senaattikiinteistöille kokoama julkaisu Immolan rakennushistoriasta ja nykytilasta tarjoaa mainion kattauksen alueen historiasta. Julkaisussa on erittäin runsas kuvitus. (ISBN 978-952-7062-60-9). Julkaisusta on ollut tarjolla myös ns. PDF-painos internetin verkkopalveluissa.
..

Sotilasalueen aitojen sisäpuolelta löytyy muutamia kohdekuvauksia opastauluineen. Näille kohteille lienee pääsy joskus jatkossa kun alueen rakennustyöt ovat ohitse ja Rajamuseo palautuu normaaliin toimintaan uusissa tiloissa. 

Opas- ja infokyltti lentohallien maastossa

Opas- ja infokyltti Stugan suoja-asemassa

Lentokentän ympäristössä on paikoin havaittavissa vielä selvästi erilaisia suojarakenteita, jotka ovat toimineen sirpalesuojina sinne pysäköidylle kalustolle ja henkilökunnalle.

Yksi monista vielä maastossa näkyvistä suoja-asemista lentokentän ympäristössä.

Polttoaineen jakeluasema/pumppaamo.....

Vanhoja, osin peruskorjattuja lentokonesuojia (halleja) on edelleen käytössä. Osassa näkyy vielä sodan aiheuttamat vauriot erittäin selvästi. Kuvassa alla jatkosodan aikana Kenttälentovarikko 1:n käytössä ollut halli n:o 2, jonka keskiosa tuhoutui osittain pommituksessa heinäkuussa 1944. Rakennuksen länsipäädyssä toimii nykyään Imatran ilmailukerho ja rakennuksen itäpääty kunnostettiin 1960-luvun alussa rajavartiolaitioksen helikopterihalliksi.

Läntinen lentokonehalli.

Onnea 101-vuotiaalle!

RVL 100 v 2019!

 Suomi täytti tänään 101 vuotta. Se onkin jo hyvin kunnioitettava ikä millä tahansa mittarilla mitattuna.
Päivää on juhlistettu tietysti monilla eri tavoin - hyvä niin. Itselläni oli jälleen kunnia juhlistaa päivää operoimalla Immolan sotilasradioamatööriasemalta, OI5R.
Itsenäisyyspäivä on perinteisesti ollutkin yksi vuoden OI-asemien aktiviteettipäivistä. Mikäs sen hienompaa kuin tarttua mikrofoniin, pumppuavaimeen tai "hiirulaiseen" ja pitää yhteyksiä eri puolille maailmaa, samalla mainosta niin omaa "firmaa" kuin kotimaata.
Tänään olikin Suomen osalta ns. hyvä kattaus asemia äänessä. Bandilta löytyi niin tavallisten OH-asemien lisäksi myös kansallispuistoja aktivoineita "Flora ja Fauna" asemia sekä koko joukko vanhoja perinneradioasemia. Perinneradioilla oli vuoden toinen teemapäivä tänään ja bandilta saattoi löytää vanhoja sotaradioita äänessä. Niin ja tietysti OI-kerhoasemat olivat menossa mukana leveällä rintamalla.
Ehkä päivän mielenkiintoisin yhteys oli tänään OH7VS:n kanssa. Ensin pidimme yhteyden puheella (SSB) ja myöhemmin todella mielenkiintoisen yhteyden sähkötyksellä. Olihan nyt vasta-asemana tuo vanha sotaradio, KYYNEL, ja peräti 1 Watti tehoja. Hetken aikaa meni tuota Kyynel-radion omalaatuista signaalia kuulostellessa (nautiskellessa) ennen kuin laitoin oman kutsun eetteriin. Yhteys syntyi hienosti. Kyynel -on sen verran vetovoimainen viestitysväline, että nytkin se kokosi kuuntelun perusteella lukuisia vasta-asemia eripuolilta Suomea.

OI5R ja Itsenäisyyspäivän vastaanotto

OI5R toivottaa....

OI5R ja operaattori

Radioasema OI5R (Immolan sotilasradioamatööriasema) toivottaa Rajavartiolaitokselle hyvää vuosipäivää. 99 vuotias "vanhus" on edelleen vireässä kunnossa.
Se on taas ns. juhlan paikka ja pitää pistää sanomaliikenteeseen vauhtia päivän kunniaksi.
Pieni katkos lähetykseen tosin tulee, kun pitää käydä kättelemässä viraston suurta päällikköä välillä. Mitähän lie asiaa kun ihan henk.koht. laittoi kutsun?

"Kunnon eväät" ja jaksaa workkia

Immolan rakennushistoria ja nykytilanne

Imatralla sijaitseva Immolan alue on historiallisessa mielessä erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus. Lentokentän lisäksi alueella monimuotoinen ja kiinnostava rakennusarkkitehtuuri. Nykyisin osa rakennuksista on jo luovutettu yksityiseen omistukseen, mutta vielä löytyy joukko kiinteistöjä, jotka ovat Senaatin omistuksessa turvaamassa paikallisen isännän, Rajavartiolaitoksen, toimintoja.
Menemättä itse Immolan alueelle, voi alueeseen tutustua ja tehdä mielenkiintoisen aikamatkan Markus Mannisen toimittaman julkaisun avulla. Teos löytyy laadukkaana pdf-julkaisuna Senaatin sivuilta.

Ps. Jos linkki ei toimi, niin Googlaamalla teoksen otsikon, se löytyy.

Kannattaa tutustua.