Kurkistus kulisseihin - Pohjois-Korea

  

ISBN 978-952-300-496-2

Pohjois-Koreasta on tullut kirjoiteltua aiemminkin näillä sivustoilla. Aihe on ollut geopoliittisesti ja yhteiskuntarakenteidenkin osalta mielenkiintoinen. On ollut hienoa kun on päässyt kurkistamaan tuon "esiripun" taakse ihmettelemään menoa Korean niemimaalla.

Aikaisemmat pohdinnat ja kirjoitelmat löytyvät tästä:

• Matkalla Pohjois-Koreaan
• Hieman Pohjois-Koreaa (osa 1)
• Hieman Pohjois-Koreaa (osa 2)

Mika Mäkeläisen mainio kirja ja YLE:n dokumentit Areenasta ovat tulleet katsotuiksi jo useampaankin  kertaan ja aina niistä on löytävinään jotain uutta. Tämä selittyy osin sillä, että Pohjois-Koreasta on uutisoitu melkoisen runsaasti noiden Mäkeläisen dokumentaatioiden jälkeen, mikä on antanut uusia näkökulmia jo tiedossa olleisiin faktoihin ja "fiktioihin" Pohjois-Koreasta. Myös uutta, mielenkiintoista kirjallisuutta on ilmestynyt viime vuosina aiheesta.

Pohjois-Korea aiheena ei ilmeisesti ole mikään kiinnostava aihe Suomessa, sillä tähän mennessä kaikki uudet kirjat olen löytänyt edullisesti kirjakauppojen ja markettien "alennuskoreista". Viimeisimpinä löytöinä viime viikolta ovat kirjat Kim Jong Unin sisaren, Kim Yo Jongin kasvutarina sekä 1996-luvun tarina Pohjois-Korealaisesta sukellusveneestä, joka ajoi karille Etelä-Korean rannikolla (muistelkaapa sitä venäläistä sukellusvenettä Ruotsin saaristossa - karilla sekin 😎) Palaan näihin kirjoihin mahdollisesti myöhemmin näissä kirjoitelmissa. Tässä kuitenkin kommentoituna tätä Mika Mäkeläisen kirjaa, josko se sattuisi jota kuta kiinnostamaan; löytyy ehkä myös kirjastojen valikoimasta vielä.

Kurkistus suljetun valtion kulisseihin – Kimlandia

Kimlandia : silminnäkijänä Pohjois-Korean kulisseissa on toimittaja Mika Mäkeläinen kirjoittama tietokirja, joka vie lukijan yhden maailman suljetuimman valtion, Pohjois-Korean, arkeen ja kulissien taakse. Teos julkaistiin vuonna 2019 kustantamo Atenan toimesta, ja se perustuu kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin.

Mäkeläisen vahvuus on hänen journalistinen otteensa: kirja ei ole pelkkä matkakertomus, vaan analyyttinen ja taustoittava kokonaisuus. Hän yhdistää henkilökohtaiset havainnot laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, mikä tekee teoksesta sekä informatiivisen että helposti lähestyttävän. Mäkeläisen kädenjälki näkyy hyvin YLE:n tuotannoissa eri medioissa: niin TV:ssä kuin somealustoillakin.

Teos sisältää myös karttoja ja kuvitusta, ja sen laajuus on noin 332 sivua. Se tarjoaa arvokasta taustatietoa ja uusia näkökulmia maahan, josta luotettavaa tietoa on usein vaikea saada.

Kimlandia tarjoaakin ainutlaatuisen näkymän maahan, josta ulkopuolinen tieto on usein tarkasti kontrolloitua. Mäkeläinen kuvaa, kuinka ulkomaalaisille näytetään tarkoin rakennettu julkisivu, joka peittää alleen todellisen yhteiskunnan ristiriidat.

Kirjassa tarkastellaan muun muassa:

* propagandan ja todellisuuden välistä kuilua

* tavallisten kansalaisten arkea niukoissa oloissa

* eliitin ja tavallisen väestön välisiä eroja

* markkinatalouden ja korruption kasvua suljetussa järjestelmässä 

Teos tuo esiin, miten virallinen ideologia ja käytännön elämä eroavat toisistaan merkittävästi.

Yksi kirjan keskeisistä havainnoista on, että vaikka Kim Jong Un hallitsee maata tiukasti, pinnan alla tapahtuu muutoksia. Kapitalistiset käytännöt, kuten epävirallinen kaupankäynti, ovat yleistyneet ja auttaneet kansalaisia selviytymään arjessa. 

Kaikesta huolimatta Pohjois-Korean yhteiskunta pysyy edelleen vahvasti kontrolloituna:

* internet on harvojen etuoikeus

* rajoja valvotaan tarkasti

* poliisivaltio ja sensuuri ovat arkipäivää 

Summa summarum

Kimlandia on ajankohtainen ja silmiä avaava tietokirja, joka purkaa myyttejä Pohjois-Koreasta ja näyttää, millaista elämä diktatuurin kulissien takana todella on. Se on suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin yhtä maailman eristäytyneimmistä yhteiskunnista.

@ri

"Kevät keikkuen tulevi" - terminen kevät

 

AI-avusteinen postikortti tälle keväälle ja Pääsiäiselle

Terminen kevät Lappeenrannassa – milloin se yleensä saapuu?

Terminen kevät on meteorologinen vuodenaika, joka alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Sen aikana keskilämpötila pysyy välillä 0…+10 °C, ja samalla käynnistyy myös luonnon kasvukausi. 

Tilastojen valossa terminen kevät saapuu Kaakkois-Suomeen ja Lappeenrannan seudulle tavallisesti maaliskuun lopun ja huhtikuun alun välillä. Vuodesta riippuen vaihtelua on kuitenkin useita viikkoja: lämpiminä vuosina kevät voi alkaa jo maaliskuun puolivälissä, kun taas kylminä keväinä vasta huhtikuun puolella. 

Lappeenrannan ilmastossa muutos näkyy selvästi myös kuukausikeskiarvoissa. Maaliskuussa keskilämpötila on vielä hieman pakkasen puolella, mutta huhtikuussa se nousee jo muutaman plusasteen tasolle, mikä yleensä mahdollistaa termisen kevään vakiintumisen. 

Termisen kevään alkaminen ei kuitenkaan tarkoita välitöntä talven loppua. Tyypillisesti yöpakkaset jatkuvat vielä viikkoja ja lumi sulaa vähitellen. Aukeilta alueilta lumipeite häviää usein 2–3 viikon kuluessa kevään alkamisesta, mutta metsissä sulaminen voi kestää pidempään. 

Kevään eteneminen Lappeenrannassa onkin usein vaiheittaista: ensin päivälämpötilat kohoavat selvästi plussalle, sitten lumet alkavat huveta, ja lopulta huhtikuun aikana maisema muuttuu nopeasti ruskeasta vihertäväksi. Keskimäärin tämä siirtymä talvesta kevääseen kestää alueella vain muutamia viikkoja – mikä tekee termisestä keväästä vuodenajoista lyhimmän, mutta samalla ehkä odotetuimman.

@ri

War Monitor - reaaliaikainen ikkuna maailman konflikteihin

 

War Monitor (gen. AI)

Vuonna 1990 kun Lähi-Idässä pamahti suuremmalti edellisellä kerralla, tapahtui sotatilanteen ja kriisin kehittymisen seuranta lähinnä kotimaisen uutistoimijoiden (STT/ YLE) ja lehdistön kautta. Näiden lähteiden kautta tulikin hyvin suodatettua ja "pureskeltua" tietoa maailmalta. Lisämausteen tapahtumien seurantaa antoi asioiden seuraaminen suoraan tapahtuma-alueelta lyhytaaltoradiolähetyksien kautta. Ulkomaisiakin TV-lähetyksiä saattoi seurata ne, joilla sattui olemaan oma lautasantenni valmiina.

Nyt asiat näiltä osin on tehty huomattavasti helpommiksi. Tieto kulkee ihan eri tavalla ja eri alustoilla kuin reilu 30 vuotta sitten. Maailman kriisipesäkkeitä on helppo seurata ja poimia uutisvirrasta mielenkiintoiset tekstit oman tietokoneen avulla. Monella toimittajalla lienee jo nämä monitorointialustat käytössä uutisvirran lisäämiseksi omassa työssään. Toki myös kriisejä työnsäkin puolesta seuraavat käyttävät vastaavia ohjelmistoja. 

Esittelen tässä lyhyesti yhden hyvistä (en voi sanoa paras, koska kaikissa on pieniä puutteita), jolla voi seurata maailman uutisvirtoja kokonaisvaltaisesti. Ohjelmisto perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten se ei veloita käyttäjältä mitään eikä tuo työpöytää täyteen mainoksia. Ohjelmisto on myös turvallista käyttää haitakkeiden osalta. Ohjelmisto toimii ilman kirjautumista / rekisteröinti, mutta enemmän siitä saa irti kun kirjautuu ja tekee ns. tilin ohjelmistolle. Vain kokeilemalla pääsee käsitykseen kuinka hyvin ja miten tuo maailman uutisvirta saadaan kanavoitua räätälöidysti omaan käyttöön.

War Monitor on moderni, visuaalinen ja jatkuvasti päivittyvä konfliktiseurannan alusta, joka kokoaa yhteen tuoreimmat tiedot maailman kriisipesäkkeistä. Sivuston Live-konfliktikartta tarjoaa käyttäjälle välittömän yleiskuvan siitä, mitä eri puolilla maailmaa tapahtuu – oli kyse sitten sotilaallisista operaatioista, humanitaarisista kriiseistä tai geopoliittisista jännitteistä.

Sivusto yhdistää uutisvirran ja karttavisualisoinnin tavalla, joka tekee monimutkaisista tilanteista helpommin ymmärrettäviä. Sen tiivis, jatkuvasti päivittyvä sisältö tarjoaa nopean katsauksen siihen, mitä maailmalla juuri nyt tapahtuu – ilman raskasta analyysikerrosta.

Mitä War Monitor tarjoaa?

- Reaaliaikaiset päivitykset: Sivustolla näkyy jatkuva uutisvirta, jossa raportoidaan esimerkiksi tilanteista Libanonissa, Iranissa, Turkissa, Ukrainassa ja Venäjällä. Päivitykset ovat lyhyitä, tiiviitä ja helposti seurattavia.  

- Selkeä karttanäkymä: Kartta näyttää konfliktialueet ja tapahtumien sijainnit intuitiivisesti, mikä helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista.  

- Laaja geopoliittinen seuranta: War Monitor ei keskity vain yhteen sotaan, vaan kattaa useita samanaikaisia kriisejä eri maanosissa.  

- Nopea tilannekuva: Käyttäjä näkee yhdellä silmäyksellä esimerkiksi ohjusiskut, joukkojen liikkeet, humanitaariset varoitukset ja muut merkittävät tapahtumat.

War Monitor on hyödyllinen erityisesti:

- ajankohtaisista maailman tapahtumista kiinnostuneille  

- toimittajille ja analyytikoille  

- turvallisuus- ja kriisialoilla työskenteleville  

- kaikille, jotka haluavat ymmärtää globaalien konfliktien kehitystä reaaliajassa  

Kannattaa kokeilla - voit yllättyä 😎

@ri

PS:

Tässä on selkeä ja helposti seurattava ohje lukijoille, jotka haluavat käyttää War Monitorin konfliktikarttaa:

Ohje: Näin käytät War Monitorin konfliktikarttaa

War Monitorin [Live-konfliktikartta](https://war-monitor.com/dashboard) tarjoaa reaaliaikaisen näkymän maailman kriisipesäkkeisiin. Seuraa näitä ohjeita saadaksesi siitä parhaan hyödyn:

1. 📱 Avaa oikea laite ja selain

- Käytä tietokonetta tai tablettia – kartta toimii parhaiten suurella näytöllä.

- Suositellut selaimet: Microsoft Edge, Chrome tai Firefox.

- Varmista, että JavaScript on käytössä (yleensä oletuksena päällä).

2. 🌍 Navigoi kartalla

- Zoomaa sisään ja ulos hiiren rullalla tai kosketusnäytöllä.

- Siirry alueelta toiselle vetämällä karttaa.

- Punaiset alueet ja varoitusikonit (esim. räjähdykset, ohjukset, tankit) kertovat aktiivisista tapahtumista.

3. 📰 Seuraa uutisvirtaa

- Oikealla näkyvä paneeli näyttää viimeisimmät tapahtumat eri maista.

- Esimerkkejä: "Airstrike reported in southern Lebanon", "Clashes near Donetsk".

- Klikkaamalla päivitystä saat lisätietoa tapahtumasta.

4. 🔍 Tunnista symbolit

- 💥 Räjähdys: ilmaisku tai taistelutilanne  

- 🚀 Ohjus: ohjusisku tai laukaisu  

- ⚠️ Kolmio: varoitus tai kriittinen tilanne  

- 🛡️ Tankki: joukkojen liike tai sotilaallinen operaatio  

5. 💡 Vinkkejä tehokkaaseen käyttöön

- Päivitä sivu säännöllisesti – tapahtumat päivittyvät nopeasti.

- Käytä selaimen käännöstyökalua, jos englanti ei ole vahvuutesi.

- Voit ottaa ruutukaappauksia ja käyttää niitä omassa sisällössäsi (esim. blogissa tai esityksissä).

Graafinen ohje (AI:n tekemä)

Taasenkin soditaan - Persianlahti 1990 / 2026

 

ISB: 951‑9153‑51‑9 

Elokuussa 1990 tuli töiden ohella ja osin innoittamana seurattua erittäin tarkasti niin mediassa kuin eri viestiverkoissa tapahtumia Persianlahden sotanäyttämöltä. Sotatoimet alueella alkoivat varsinaisesti elokuun 2. 1990 kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin. Vain kaksi vuorokautta aikaisemmin oli Irakin presidentti Saddam Hussein vakuuttanut suurvaltojen johtajille ettei hänellä ole aikomustakaan vallata pientä naapurivaltiotaan. Tuttu kuvio Ukrainan sodan alkumetreiltä! 

En onneksi onnistunut tuhoamaan keräämääni arkistoa vuosien saatossa, joten löysin tallentamani kirjat ja dokumentit varastosäilöstäni hyvässä kunnossa. Oikeastaan hyvä että tuli laiskuuttani pidettyä kaikki tallessa. Nythän noita tapahtumia voi vertailla tämänkertaiseen konfliktiin - sodan elementit näyttävät kuitenkin aika samoilta kuin vuonna 1991.

Eiköhän tästä nykyisestä konfliktista saatane pian uusia päivitettyjä painoksia, myös kuvan kirjaan. Vuonna 1991 ei paljon tuo SOME-tiedotus ollut vielä voimissaan, joten silloin luettiin tiedotteita uutistoimistojen sähkeistä ja sanomista HF-radioverkossa, kuunneltiin alueen radioasemia ja luonnollisesti seurattiin kotimaan uutistarjontaa TV:stä ja satelliitin kautta muualta maailmasta. Kunhan kaivan hieman arkistoja lisää, niin laitan erillisen julkaisun vuoden 1991 OSINT-toiminnasta 😎 osaltani.

Alla hieman luonnehdintaa tuosta kuvan kirjasta, jos ja kun se jotain kiinnostaa.

Persianlahden sota – päivä päivältä etenevä kuvaus modernin sodankäynnin käännekohdasta

Vuonna 1991 julkaistu Persianlahden sota on aikansa tuore analyysi ja visuaalinen dokumentti konfliktista, joka määritti uuden aikakauden kansainvälisessä politiikassa ja sotilasteknologiassa. Teos perustuu Frederick Stanwoodin, Patrick Allenin ja Lindsay Peacockin asiantuntemukseen, ja suomenkielisen version taustalla vaikuttaa myös sotilasteknillinen asiantuntija Erkki Nordberg.  

Mikä tekee kirjasta kiinnostavan?

Kirja rakentuu kronologiseksi kertomukseksi, jossa Persianlahden sodan tapahtumat avautuvat päivä päivältä. Tämä lähestymistapa tekee lukemisesta selkeää ja jännitteistä: lukija pääsee seuraamaan, miten poliittiset päätökset, sotilaalliset liikkeet ja kansainväliset reaktiot kietoutuvat toisiinsa.

Teoksen vahvuuksia ovat:

- Runsas kuvitus ja kartat, jotka auttavat hahmottamaan operaatioiden kulkua ja alueellista dynamiikkaa.  

- Selkeä ja informatiivinen teksti, joka avaa sodan taustat, syyt ja seuraukset ilman tarpeetonta dramatisointia.  

- Asiantuntijoiden näkökulmat, jotka tuovat syvyyttä erityisesti ilmasodankäynnin ja modernin teknologian rooliin.

Miksi kirja on yhä ajankohtainen?

Vaikka Persianlahden sodasta on kulunut yli kolme vuosikymmentä, sen vaikutukset näkyvät edelleen Lähi-idän politiikassa, kansainvälisessä turvallisuudessa ja sotilaallisissa doktriineissa. Kirja tarjoaa hyvän pohjan ymmärtää:

- miten liittoumat toimivat kriisitilanteissa  

- miten teknologinen ylivoima muuttaa sodankäyntiä  

- miten media ja reaaliaikainen raportointi vaikuttavat konfliktien kulkuun  

Nämä teemat ovat yhä keskeisiä, kun tarkastelemme nykyisiä ja tulevia kriisejä.

Kenelle kirja sopii?

- Historia- ja politiikkaharrastajille, jotka haluavat selkeän ja visuaalisen kokonaiskuvan sodasta  

- Sotilasasioista kiinnostuneille, erityisesti ilmasodankäynnin ja teknologian näkökulmasta  

- Opiskelijoille, jotka etsivät tiivistä mutta informatiivista lähdeteosta Lähi-idän konflikteista  

@ri

SIRIUS - ehkä maailman kovin erikoisjoukko (SOF)

 

SIRIUS-joukkojen virallinen merkki

Kiitoksena USA:n presidentti Donald Trumpille, kiinnostukseni Tanskaa ja erityisesti Grönlantia kohtaan on lisääntynyt kuluneiden kuukausien aikana. Grönlannin tilannetta ja hieman historiaakin on tullut kartoitettua melko runsaasti eri lähteistä. Ennen Trumpin Grönlantipuheita oli Grönlanti kiinnostuksen kohteenani kun olin osana Erikoisrajajääkärikillan tukijoukoissa viestiteknisissä asioissa. Osa killan jäsenistä lähti kokeilemaan arktista toimintaa vaeltamalla napajäätikön halki ja vierailemalla samalla alueella olevilla hylätyillä tutka-asemilla. Tuo retki onnistui hyvin ja siitä on omat kirjoitukset retkelle osallistuneiden somekanavilla.

Tällä kerralla tuo Grönlannin kiinnostus kohdistui erityisesti tuon arktisen alueen puolustukseen ja sen järjestelyihin - sattuneesta syystä 😁

Pienen tutkaillun jälkeen törmäsin mielenkiintoiseen "ryhmään", joka on perustettu jo toisen maailmansodan aikana osaksi Grönlannin puolustusta: SIRIUS -koirapartio. Tämä joukko lukeutuu ehdottomasti kärkisijoille ellei jopa ihan kärkeen, kun luetellaan maailman vaativimpia erikoisjoukkoja (SOF). Jos erikoisjoukkotoiminnot kiinnostavat vähääkään, niin kannattaa käydä lukemassa lisää SIRIUS -koirapartioista. Alla kokoamani johdanto aiheeseen. Sillä pääsee hyvin tälle tutustumiskierrokselle.

Sirius‑partio – elämää maailman hiljaisimmalla rajalla

Koillis‑Grönlannin valtavassa erämaassa liikkuu pieni joukko ihmisiä ja koiria. He ovat Sirius Dog Sled Patrol, Tanskan merivoimien eliittiyksikkö, jonka tehtävä on valvoa suvereniteettia alueella, jossa ei ole teitä, kyliä eikä juuri ketään muita. Partiot kulkevat kahden hengen tiimeissä koiravaljakoilla, usein kuukausia ilman muuta ihmiskontaktia kuin radioviestit Daneborgin tukikohdasta . Radio onkin joukon ainoa kosketus ulkomaailmaan tehtävien aikana 👌

Miksi Sirius on olemassa

Yksikkö perustettiin vuonna 1941, kun Tanska halusi estää Saksan salaisia sääasemia toimimasta Grönlannissa. Säädata oli kriittistä U‑veneille ja Euroopan sotatoimille, ja siksi partion tekemät löydöt vaikuttivat koko Atlantin taisteluun. Nykyään Sirius on osa Joint Arctic Commandia ja toimii Tanskan pysyvänä läsnäolona arktisella alueella.

Arktisen arjen rytmi

Sirius-partiointi jakautuu kahteen kauteen:

- Syyspartiointi (marras–joulu): pimeää, myrskyistä ja lyhyempiä matkoja.  

- Kevätpartiointi (tammi–kesä): pitkät reissut, jolloin koko 16 000 kilometrin rannikko käydään läpi muutaman vuoden kierrossa.

Yksi valjakko kuljettaa 350–500 kiloa varusteita, ja koirat ovat paitsi kulkuväline myös tärkeä turva jääkarhuja vastaan.   

Koulutus, joka karsii lähes kaikki

Siriukseen hakevan on oltava suorittanut asepalvelus. Vuosittain vain kuusi valitaan puolen vuoden vaativien kurssien jälkeen. Koulutus sisältää selviytymistä, ammuntaa, mekaanisia taitoja, ensiapua, viestintää ja jopa ompelua – kaikkea, mitä kahden hengen tiimi voi erämaassa tarvita. Palvelus Grönlannissa kestää 26 kuukautta.  

Varustus arktisiin uhkiin

Sirius käyttää edelleen M1917 Enfield ‑pulttilukkoista kivääriä, koska se toimii luotettavasti äärimmäisessä kylmyydessä. Sivuasena on Glock 20 (10mm Auto), sillä aiemmat 9mm‑pistoolit eivät pysäyttäneet jääkarhuja riittävän tehokkaasti. Poikkeuksellisesti partio saa käyttää myös hollow point ‑luoteja eläinsuojelusyistä.   

Luonto muistuttaa voimastaan

Syyskuussa 2023 Ella Islandin Sirius-asema tuhoutui, kun maavyöryn aiheuttama tsunami pyyhkäisi sen mereen. Asema oli talvikaudeksi tyhjillään, joten henkilövahingoilta vältyttiin, mutta tapaus osoitti jälleen, kuinka arvaamaton arktinen luonto voi olla.

Summa summarum

Sirius‑partio on yhdistelmä historiaa, selviytymistä ja hiljaista arktista diplomatiaa. Se on yksi maailman eristyneimmistä sotilasjoukoista – ja samalla yksi niistä, joiden työ jää useimmiten näkymättömiin.

Eikoisjoukkoja on moneen lähtöön; kuvassa #RjKK:n hihamerkki.

 @ri