Talvilintuja ruokkimassa. Osa 2

Eilen valmistuneet leivokset saivat loppulisen silauksen yön ylitse "hauduttuaan".
"Muffinsit" pujotettiin ns. rasvamakkaralle tarkoitettuun verkkopussiin paremman puutteessa ja oheistuotteena valmistunut kakku sai pihalla kunniapaikan roihutelineen päältä.
Kunhan sana lintumaailmassa kiertää, niin eiköhän näille kohteille vielä ruuhkaa tulle ennen viikonloppua.

Talvilintuja ruokkimassa

Talitiainen automaatilla

Valkoselkätikka ruokinnalla 2013

 Tuossa taanoin ihmettelin sosiaalisessa mediassa kuin vähän käyn lintuja ruokinnalla, vaikka ns. perusherkkuja on hyvin tarjolla, vielä useammassa ruokintapisteessä.
Leuto alkutalvi ja talvi, ei käy selitykseksi, sillä olihan tässä välillä jo ihan kunnon pakkasetkin.
Osasyynä voisi tietenkin olla  naapuruston paremmat antimet, mutta näinhän on ilm. ollut jokaisena vuotena ja nyt sitten ovat linnut ikään kuin  alkaneet vieroksua koko ruokinta-ajatusta.
Käydyn keskustelun perusteella syy saattaakin olla noissa kauppojen hyllyiltä löytyvissä talipalloissa ja -herkuissa. Nehän sisältävät kaiken hyvän lisäksi myös koko joukon säilöntäaineita. Eihän ne muuten säilyisi kauppojen hyllyillä, huoneenlämmössä koko pitkää talvikautta. Ja taitavat jotkut kauppiaat myydä vielä edellisen kauden linturuokia kesäkauden jälkeenkin.
Siispä tuumasta toimeen ja itse duunaamaan parempia, lisäaineettomampia herkkuja lintusille. Eipä aikaakaan kun ensimmäinen erä "uunituoreita" rasvaherkkuja oli valmiina tarjontaan. Nyt löytyi hyvää, hyötykäyttöä muffinssipellillekin. Samalla tuli tehtyä hieman isompikin "kakku" vanhaan kukkaruukkuun.
G-plussan lintuyhteisön takaa kopioin reseptiksi +Tuula Laakso :n julkaiseman idean "silavakakkusista". Siinä tuohon rasvakakkuun laitetaan sekaan puhdasta sian silavaa. Luulisi kakkujen jo omalla tuoksullaan houkuttelevan lintuja aterialle.
Tässähän alkaa kohta tulla mieleen nuo kokeilut perhosbaarien kanssa: millä koostumuksella sai päiväperhoset houkuteltua ruokailemaan puutarhaan.
Pitää kommentoida sitten, kuinka ja miten kakkujen vaikutus näkyi ruokinnalla pihalinnustossa .

Kakkuset valmiina jäähtymässä.

Super Bowl XLVIII

Well, well... last Sunday (local Monday night) played Super Bowl XLVIII. Our local "NelonenPro (4Pro)" showed all the campaign in live again. Thanks 4Pro for this awesome service.
Although the final scores were 43-8, the game itself was very exciting, as all Super Bowls in general. This time there were absolutely two best teams of last season; the best offence against the best defense.
Seattle Seahawks showed that without good defense, you can not win the match. This time the best offensive was not good enough to give the trophy for Denver Broncos.
Last year an other "bird team", Baltimore Ravens took the championship and now the other one: Seahawks. How about after next season? Still more bird teams hi....
Anyway, my wife gave me good tips and I made my bets for Seahawks! Some extra cash now. Last year I did not hear her, because I was sure that my favour, 49ers, take the trophy

Taistelu Helsingistä (War over Helsinki -city during World War II)

Helsinki-teema on tullut voimakkaasti esiin näin vuoden alkajaisiksi historiateoksissa ja mediassa. Äskettäin eräs suuri iltapäivälehti julkaisi oman historialiitteensä omistettuna Suomen ilmapommituksille ja heti sen perään tuli painosta ulos Antero Raevuoren mainio "Hävittäkää Helsinki" -teos.
Nyt julkaistuilla teoksilla saa hyvän kuvan Suomen ilmatorjunnan toimivuudesta toisen maailmansodan aikana. Tästä aiheestahan ei ole niin hirveästi kirjallista dokumentaatiota julkaistu. Enemmän huomiota ovatkin saaneet taistelulentäjät sekä luonnollisesti rintamalinjoilla taistelleet sotilaat.
Lentävän henkilöstön lisäksi onnistumisen Suomen tärkeiden kohteiden suojaamisessa mahdollisti hyvin toiminut ja järjestetty ilmatorjunta. Tästäkin joukosta löytyy paljon henkilöitä, joille voisi pukea samanlaisen sankarinviitan kuin monille rintaman juoksuhaudoissa vihollisen kanssa silmätysten olleelle taistelijalle.
Pääkaupunkimme, Helsingin, suojaamisessa nämä oman alansa erityisosaajat pääsivät näyttämään todellisen taistelijan luonteensa ja kynsiensä jäljet taivaalla möyriville satapäisille pommikoneparville. Helsingin rakennusarkkitehtuuri näyttäisi varmasti hieman toisenlaiselta ilman ilmatorjunnan onnistumisia hyökkäysten torjunnassa.

Kirjojen tiedot:

Taistelu Helsingistä, Eino Penttilä, ISBN: 952-90-4414-3, Gummerus 1993

Hävittäkää Helsinki, Antero Raevuori, ISBN: 978-951-1-27345-5, Otava 2014

Ilta-Sanomat, IS Historia pommitukset, erikoisliite, myynnissä 30.1.2014 alkaen rajoitetun ajan

SETI(AT)HOME.....

Jos huomaat, että tietokoneesi käy ns. joutoaikaa, niin hyvä tapa lisätä prosessorikuormaa on liittyä johonkin monista BOINC-projekteista. Näissä projekteissahan käytetään hyväksi useiden koneiden yhdessä tuomaa laskentateho.
Itse osallistuin ensimmäistä kertaa SETI-projektiin joskus viime vuosituhannen lopulla, koska tuolloin ukkostutkatyöasema raksutteli lähinnä tyhjillään pitkinä talvikuukausina. Nykyään on tosiaan varaa valita, mihin projektiin osallistuu sillä kaikki projektit on koottu näppärästi tuon BOINC:n alle. Yhdellä käyttöliittymällä voit hallita kaikkia projekteja, joihin  osallistut.
En ole varma, muutta muistelisin, että SETI-projekti, jossa hyödynnetään koneiden laskentatehoa etsittäessä ns. älyllistä signaalia avaruusteleskooppien kautta nauhoitetuista datapaketeista, olisi se vanhin projekti, josta kaikki lähti liikkeelle.
Kuluvan vuoden (2014) tammikuussa sain jälleen kerran hieman sähköpostia projetien järjestäjiltä, ja päätin yhdistää tuon oman sääaseman työaseman laskemaan SETI-paketteja joutoajallaan. Ilokseni huomasin, että vaikka oli poissa projektista liki 10 vuotta, olivat kaikki vanhat tietoni säilyneet ja jopa kirjautuminen vanhoilla tunnuksilla onnistui. Eipä tarvinnut muuta kuin tiputtaa netistä uusin laskentasovellus ja alkaa laskemaan paketteja.
Vuonna 2005, kuten kuvasta näkyy, minulla oli käytössä melkoisen tehokas työasema sääasemakäytössä, ja tuolloin laskentapisteet olivat jopa yli 6000 yksikköä. Nyt, hieman vaatimattomammalla, vanhalla Lenovon X60 työasemalla pisteet jäävät reilusti alle 1000. No, tämä ei ole kilpailua muutoin kuin itsensä kanssa, joten pisteet sikseen. Niin, ja tarvittaessa jos intoa / halua riittää, voi projektiin liittää vaikka kuinka monta työasemaa, jolloin pisteet varmasti nousevat.

BOINC-tilastoa

Matkalla Pohjois-Koreaan

Kukapa voisi väittää, etteikö edes joskus olisi unelmoinut jostakin hieman eksoottisemmasta kaukomatkasta.
Nykyää tämä tietotekniikka on tuonut mahdolliseksi tuon virtuaalimatkailun - siinä voi vaikka hetkessä kiertää maapallon tai vierailla vain joissakin mielenkiintoisissa kohteissa.
Myös perinteiset kirjat ovat tarjonneet tavan matkustaa ajatusten siivin pitkin ja poikin maapalloa.
Joistakin valtioista on toki ollut hieman hankalampi saada tietoja. Yleensähän nämä huonosti tiedottavat valtiot ovat juuri niitä, jotka haluavat eristäytyä muusta maailmasta jostakin syystä. Yhdeksi kansainvälisestikin tunnetuksi eristäytyjäksi nousee ehdottomasti Pohjois-Korea. Tosin viime vuosina tämäkin valtio on hieman raottanut oviaan ja matkailu sinne on hieman helpottunut - samalla on saatu myös uutta tietoa valtion sisäisistäkin oloista; - muualtakin kuin valtion omista tiedotteista, jotka tuntuvat hieman poliittisesti manipuloiduilta.
Tuossa vuoden alkajaisiksi sattui käsiini mielenkiintoisella otsikolla varustettu kirja: "Pohjois-Korea => Siperiasta itään". Nopeahkon selaamisen jälkeen kirja tuntui todella mielenkiintoiselta: tarjosihan se mm. aidon Pohjois-Korean matkaoppaan, suomalaisen henkilön aitoja päiväkirjamerkintöjä alueelta, faktoja historiasta nykypäivään ym. Todellinen kultakaivos Pohjois-Koreasta kiinnostuneelle ja etenkin sinne matkaa suunnittelevalle. Itselläni tuo matkustelu jää varmasti vielä virtualisoinnin asteelle, mutta kukas sitä tietää, jos vaimon kanssa jossakin käänteessä tulee tuollakin piipahdettua. Meiltähän on tuo Aasian osuus vielä matkakartalla melkoisen valkoisena alueena.

Talvi tuli, talvi tuli.....

Näin se talvi tuli tänne "Saimaankaupunkiin". 
Tammikuun 10. näkyy lämpötilassa hurja syöksy, kun mentiin kertarytinällä plussa-asteilta kunnon pakkasille.
Alimmat pakkaslukemat jäivät tosin vain -23 C kohdille, mutta sekin riitti hyvin. 
Nyt korkeapaineen hieman väistyessä tuli lämpöihin pieni notkahdus ylöspäin. Ainakin pilkkijät ja retkiluistelijat saivat Saimaalle kunnon kelit. Luntakin on ihan sopivasti: muutama sentti.

Menneen talven lumia

Lumipeitettä vuodelta 2011

Näin vuoden vaihtuessa onkin hyvä hieman kerrata kuluneen vuoden sääilmiöitä näin paikallisesti.
Eniten julkista keskustelua on aiheuttanut tuo verrattain lauha loppuvuosi, joka söi kaikki jo sataneet lumet ja sulatti loputkin jäät järvistä ja kanavista.
Onko tämä nyt sitten kuitenkaan niin poikkeuksellista kuin esim. iltapäivälehdissä on annettu ymmärtää. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä säätilastoista - nuo muistikuvat kun tahtovat kultaantua aikojen saatossa.
Katsoin pikaisesti tilastoja kuluvalta vuosikymmeneltä ja verrokkina 9 vuoden takaa. Vertailuun otin mukaan vuoden keskilämmön, joulukuun keskilämmön ja lisukkeena vielä vuotuisen sademäärän.

Mustolan sääasema:

• Vuosi           vuosi-KA         joulukuu           sademäärä
• 2013                  +7.0 C          -0.6 C              399 mm
• 2012                  +3.7 C        -10.6 C              551 mm
• 2011                  +5.3 C         +0.6 C              538 mm
• 2010                  +3.2 C        -11.9 C              311 mm
• 2004                  +3.6 C          -2.4 C              445 mm

Tilastojen valossa mitään erityisen poikkeuksellista ei ole havaittavissa, joten ei syytä huoleen. Vuodet eivät ole edelleenkään veljiä tai siskoja keskenään. Mielenkiintoinen ilmiö on tuo joulukuun keskilämpö, joka tällä vuosikymmenellä näkyy olevan vuorovuosina selvästi edellisvuotta kylmempi tai lämpimämpi.

Lumimäärän ja jääpeitteen osalta toki voidaan sanoa, että on hieman poikkeuksellista, sillä esim. 2000 -luvun tilastoissa ei ole Mustolan osalta aivan lumetonta vuodenvaihdetta kirjattu.

En ala säätä ennustamaan vieläkään, mutta uskoisin, että ennenkuin kevätpäiväntasaus saavutetaan on saatu vielä nauttia hankikeleistä ja pilkkijätkin ovat päässeet jääpeitteelle harjoittamaan kalastusta.

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2014 KAIKILLE LUKIJOILLE!

Perussettiä myrskyn varalle

Tässä myrskyn voimaa katsellessa turvallisesti sääaseman monitorilta tuli tarkastettua samalla nuo perusvälineet sähkökatkoksen osalta. Täällä "sydänkaupungissa", jossa suurin osa kaapeleista on jo turvallisesti kaivettu maahan on tietysti sähkökatkojen mahdollisuus pienempi kuin muualla taajamissa. Mutta, kokemus on osoittanut, että kyllä niitä katkoksia syntyy kun on syntyäkseen. Vika kaukanakin syöttöverkossa voi aiheuttaa katkoksia kaukanakin.
Koska ruokahuolto on lähes aina järjestyksessä ja lämmitykseenkin riittää puuta, niin voikin tarkastella muita osioita sähköhäiriöiden varalle.
Itse laitoin jo heti aamulla mobiililaitteet / kännykät / tabletit lataantumaan ihan varmuuden varalta, tarkastin käsivalaisimen paristot sekä testasin IV-vastaanottimen (IV-vastaanotin on tuttu kaikille armeijan käyneille nimellä ilmavalvontavastaanotin. Siis perus ULA-radio, josta kuuluu valtakunnan radiokanavat).
Tuo kuvan "IIVARI" ei olekkaan ihan mikä tahansa vastaanotin, sillä se on teknisesti itse rakennettu tukevaan metallikuoreen, joka toimii samalla antennin maatasona, tarjoten hyvän ja häiriöttömän vastaanoton signaaleille. Laite toimii sisäisellä 9 V paristolla lähes "ikuisesti". Lisäksi laitteessa on kaksi, virrasta riippumatonta muistipaikkaa radiokanaville. Eli vaikka laitteessa ei olisi paristoa, niin asemat löytyy helposti ilman erillisiä virittelyjä. Tosin laite mahdollistaa myös manuaalisen asemien virittelyn normaaliin tapaan. Nuo kaksi muisti-asemaa viritetään laitteen päältä ruuvimeisselillä, joten ne eivät pääse vanhingossa vaihtumaan.
Nyt kun ei enää ole tuota isoa pakastearkkua alakerrassa on siellä muistona iso agregaatti, jota tarvittaessa voi myös käyttää sähkönsyöttöön.
Mutta eiköhän näillä pärjäillä. Niin ja älkää näin Joulun alla unohtako kynttilöitäkään - nehän luovat mainiosti tunnelmaa.

Seija-myrsky 2013

Atlantin matalapaineet, Seija-myrskyksi nimettynä, ovat riepotelleet Länsi- ja Etelä-Suomea rautaisin ottein viimeyön aikana. Nyt tuo myrskymatala on lähestymässä kaakonkulmallekin. Sähköyhtiön vikatilastot kertovat korutonta kertomaa kuin myrsky lähestyy, kun vikailmoitusten määrä alkaa nousta nopeasti.
Onkohan nykyään parempi katsoa ja ennustaa myrskyn kulkua suuntaamalla selain tuonne sähköyhtiöiden sivustolle kuin Ilmatieteenlaitoksen kartoille.... no, tätä voi joku myös pohtia.
Oheinen kuva on säätutkalta tältä perjantaiaamulta klo 07.30. Tuulianemometrissä lukemat ovat vielä aika rauhallisia, max. tuulet 9 m/s ja 10 minuutin keskituuletkin alle 2 m/s. Nämä mittaukset siis Mustolan kaupunginosassa, keskellä omakotitaloaluetta.
Lämpökäyrä on lähtenyt pienoiseen laskuun vuorokauden maksimista +4.2 C asteesta! Aika lämmintä noin Joulukuulle mittailtuna.

Säätila "pumppaa"

Talvi tekee kyllä väistämättä tuloaan, mutta hieman "pumppaavaa" tuo tuleminen on ollut: paukkupakkasista aina kunnon suojakeleihin on säätila vaihdellut lyhyelläkin ajalla.
Pohjois-Suomen todella kipakat pakkaset ovat omassa muodossaan rajujakin lukemia. Samalla tämä on osoitus siitä kuinka suuri maa Suomi itse asiassa onkaan - ainakin ilmastollisesti. Samalla kun Lapissa ollaan liki 40 asteen pakkasilla ajellaan Etelä-Suomessa kunnon suojakelissä ja rohkeimmat vielä "suvikumeilla". (Huom: 1.12 lähtienhän pitäisi jo talvirenkaat löytyä peltilehmän alta).
Laitoin tuohon pumppauskuvaksi otteen Mustolan sääasemalta, jossa lämpökäyrä nousi jyrkästi liki 15 asteen pakkasista (eilen) tämän aamuiseen +1 C:een.
Toivottavasti koko talvi ei mene tällaisilla vaihteluilla. Sellainen kevyt, pikku pakkanen aina tuonne maaliskuulle olisi hyvä: maaperä ja kaupungin vesiputketkin tykkäisivät siitä. Huhtikuullahan sitä ei enää pakkasia muistella kun kesä häämöttää jo nurkan takana.