HELL-TEST

Herätys suomalaiset radioharrastajat! Viikonloppuna olisi taas ollut oiva tilaisuus laittaa Suomi sille kuuluvalle paikalleen maailman kartalla - ainakin, mitä radiokilpailuihin tulee. HELL-kisapyräykseen oli vaivautunut ottamaan osaa peräti kaksi OH-asemaa. Muutama asema lisää olisi todennäköisesti saanut koko OH-joukon nousemaan hyviin asemiin lopputuloksissa; sen verran nihkeä oli radiokeli.
Toki täytyy huomata, että samaan aikaan oli muutama muukin, paljon suurempi (mittasuhteiltaan) oleva kilpalu, mikä varmasti verotti osallistujamäärää muissa tapahtumissa.
Neljän viikon päästä on jälleen uusi koitos uusin kujein hi....

"Tämä on niitä Hazardihommia vaan"

Tony -fanit ovat päässeet nyt oikein omalle tasolleen nettiräävinnässään. Kaikki JSN:lle kantelun lähettäneet "feissarit" tuskin ovat edes koko kolumnia lukeneetkaan. Tässä onkin hieno osoitus siitä mihin tuollaisen sosiaalisen median käyttö voi parhaimmillaan / pahimmillaan johtaa.
Tarvitaan vain yksi hieman yli-innokas, vireillepanija. Tämän jälkeen asia oikeassa (väärässä) valossa esitettynä paisuukin sitten median kautta ennalta arvaamattomiin mittasuhteisiin. Olisikohan kyseessä hieman kuin nykyajan "terrorismiä", jossa saadaan pienillä satsauksilla suurta huomiota aikaiseksi.

[edit: 19.1.10 - nyt on lopulta nettiyhteisö onnistunut herättämään Tonyn äidinkin JSN:n kimppuun.]

Johan on HELL

Radioaallot ja historia tarjoavat mukavaa vaihtelua arkipäivän rutiineihin. Viikonloppuna on taasen hyvä aika palata hieman ajassa taaksepäin ja viritellä "hellscriber" käyttöön. Lauantaille on luvassa kaksituntinen, kevytmielinen kisailu hell-yhteyksillä.
HELL-yhteydet muodostivat sotien aikana monissa armeijoissa tärkeän yhteystavan. Usein tieto kulki hell-yhteydellä jopa paremmin ja varmemmin kuin perinteisellä sähkötyksellä.
Alkuperäisiä hellscribereita näkee nykyään lähinnä museoissa, minne ne ehdottomasti kuuluvatkin. Tietotekniikka on nykykyää mahdollistanut hell-yhteyksien käytön ilman erillisiä laitteita: hyvin vaatimaton tietokone radiolaitteiden jatkona riittää. Näin saadaan helposti pidettyä hengissä näitä historiallisiakin yhteysmuotoja.
Tämän päivän tiedon mukaan on rekisteröityneitä hell-yhteyksien käyttäjiä jo liki 2700 radioamatööriä. Oma sarjanumeroni on FH1700. Toki on huomattavaa, ettei hell-yhteyksien käyttäminen vaadi erillistä rekisteröitymistä, vaan kuka tahansa luvat omistava radioamatööri voi pitää yhteyksiä tällä tavoin.
HELL:n vahvuus lienee pitkälti siinä, että se tuo luettavaa informaatiota vasta-asemalle hyvin häiriöisissäkin olosuhteissa. Yhteyden pitäminen ei monesti vaadi edes paljon tehoja, vaan voidaan toimia ns. qrp-tehoilla alle 5 Watin teholuokassa.

Kevään merkkejä ilmassa

Kyllä se on uskottava. Talvisesonki on kääntymässä keväällä, ainakin mitä erinäisiin merkkeihin on uskomista.

1. talitintin aloittavat, varovaisesti vielä tosin, tutun titi-tyy -laulun
2. laskiaispulla ja Runebergin tortut ovat ilmestyneet kauppoihin
3. keväiset kukat ovat ilmaantuneet markettien kukkavalikoimiin: kevätesikot etunenässä
4. VR alkaa saamaan kiskoliikenteen toimintaan
5. ja piteneehän se tuo valoisa aikakin, aina vaan pitemmin harppauksin

Kuluttajan kiusaksi

Pitää nostaa tässä ns. tapetille yksi, sangen tehokas myyntikikka tuolta huonekaluteollisuuden alalta. Nopeasti ajateltuna asiassa ei tunnu olevan mitään väärää, mutta loppupelissä onnellista kuluttajaa kyllä höynäytetään pahemman kerran.
Viime vuosien aikana on tullut vierailtua monissa ko. alan liikkeissä, ja tuntuu että jokaisessa on oivallettu tämä hieno "kuluttajat sisään" -kampanjointi. Asiahan menee näin:

1. Tilataan, ostetaan, tehdään pieni erä erittäin huokeahintaista tuotetta; yleensä joku sohvakalusto, tv-tuoli tms.
2. Laitetaan mainos medialle, jossa ilmoitetaan hienojen kuvien kera vielä, että nyt erittäin edullisesti saatavilla jne.
3. Kuluttajan saapuessa ostoksille yleensä aletaan kertomus sillä, että tuo mainostuote on erittäin ohuesta kankaasta tai 2-luokan materiaaleista tehty. Kannattaa katsoa tätä samaa tuotetta, mutta paremmalla kankaalla. Hintaa toki on muutama satanen enemmän, mutta laadustahan kannattaa maksaa........
4. Mikäli kaikesta huolimatta halutaan se nyt myymälästä loppu oleva "halpistuote", kerrotaan että tehtaan toimituksien mukaan menee useita viikkoja tahi kuukausia tuotteen saamiselle. => tässä vaiheessa kuluttaja joko marssii ulos liikkeestä (viisas ratkaisu) tai jää neuvottelemaan kalliimmasta vaihtoehdosta (vähemmän viisas ratkaisu)

Tämä esimerkki kuvaelma on tosi ja sattui eräässä Suomi-merkkisessä huonekaluliikkeessä. Kuten sanoin, myös muissa alan liikkeissä asia osataan.

Olkaapa valppaina.

Tietoturvaa: varmistukset kuntoon

Näin vuoden vaihtuessa ja arjen alkaessa onkin erittäin hyvä hetki laittaa työasemien osalta varmistukset kuntoon. Vuodenvaihteeseen sijoittuva varmistus on tosiaan paikallaan viimeistään silloin kun jotain menee pieleen. Kuten aikaisemmin olen maininnut, niin useimmilta bittinikkareilta tahtoo unohtua nämä varmistustouhut kokonaan ja ongelmat pääsevät sitten yllättämään ns. housut kintuissa. Pienenä vihjeenä: muistakaa varmistaa koko järjestelmä eikä vain kuvatiedostoja. Helpottaa huomattavasti palautumista sitten ongelmien tullessa.

Tutkittua tietoa: lintujen talviruokinta

Ottamatta sen enempää kantaa paikallisesti kuuman keskustelunaiheeseen lintujen talviruokinnasta, tyydynkin valistamaan ruokkijoita hieman omakohtaisella faktatiedolla tältä talvelta.
Nyt kun ollaan päästy oikeisiin pakkaslukemiin ja saatu talvi kylään, on tosiaan hyvä hetki helpottaa lintujen selviytymistä talven ylitse. Ruokatarjontahan ei tarvitse olla mitään kovin monipuolista, kunhan se on vaan tarpeeksi energiapitoista eikä pidä mukanaan ylimääräisiä suoloja tai muita lisäaineita, joita linnun eivät muutoinkaan luonnosta saa.
Pähkinät ovat kautta aikain olleet sellainen varma, mutta kallis, valinta lintujen ruokintaongelman helpottamiseen. Toki pienempi määrä muu ruoan seassa hieman pienentää kustannuksia.
Perus auringonkukka on sitten se varma houkutin useimmille linnuille - joko kuorittuna tai kuorilla. Hyvin kelpaavat. Sekaan jos ripauttaa vielä hieman hirssinsiementä tai jotain undulaattiseosta, niin lautalinnusto monipuolistuu ainakin pikkuvarpusilla.
Todellinen hittituote lintusille ovat nuo rasvapuristeet. Niissä on voimaa ja energiaa. Linnutkin ovat sen huomanneet. Siinä missä siemenautomaatit pitää täyttää kerran 4 vuorokaudessa, on rasvapuristeet syöty yleensä loppuun jo 2 vrk aikana (määrät samoja).
Älkää myöskään unohtako keltasirkkuja, jotka ei laudalle uskaltaudu. Kauralyhde tai kauran siemenet hangen pinnalla pitää sirkutkin tyytyväisinä.
Jälkien siivoamisen osalta nuo rasvapuristeet ovat myös hieno keksintö, koska niistä ei jää maahan mitään ongelmajätettä siivottavaksi. Muista tuotteista tahtoo aina jäädä hiema siivottavaa.

Kuvan ruokintapiste on Lappeenrannan Pappilanniemen ulkoilualueella.

Viron kummajaisia ja kuulumisia

Vuoden vaihteen seutuvilla tuli pistäydyttyä vaimon kanssa ihmettelemässä Viron kuulumisia Tallinnassa ja tekemässä tietysti edullisia hankintoja.

Tällä kertaa tuli tehtyä ns. poikkeus sääntöön ja lunastettua itsemme paikalliselle, opastetulle kiertoajelulle. Noin tunnin mittaisen kiertoajelun anti on kyllä hyvin kattava kokonaisuus: niin historiaa kuin nykypäivääkin. 7 euron kustannus tarjosi kyllä vastinetta koko rahalla. Retken jälkeen oli vielä mainio tilaisuus jäädä pois bussin kyydistä Tompein mäellä ja laskeutua kaikessa rauhassa pikkuhiljalleen vanhan kaupungin lävitse joulutorille.

Vanha kaupunki ei matkalaisia juurikaan hemmottele tavallisilla pub-tyyppisillä ruoka- ja anniskelupaikoilla. Tosin pitkän etsinnän jälkeen sellainenkin löytyi läheltä Viron-porttia. Useimmat paikat olivat sonnustautuneet ruokkimaan turistia ns. pitkän kaavan mukaan. Siihenhän ei turistilla aina ole aikaa.

Ulkoisesti Tallinna näyttää kovin komealta ja vauraalta kaupungilta. Totuus on kuitenkin toinen: suuret rakennusprojektit ovat pahoissa velkaongelmissa ja jo valmistuneet kohteetkin taistelevat velkaongelmien kanssa.
Yhtenä, hieman ikävänäkin, piirteenä ongelmista oli paikallisten kerjäläisten esiintyminen. Osa myi puoliväkisin "kaviaaria", jopa ravintoloiden sisätiloissa. Osa osasi kerjätä euroja, niin satamassa kuin Viru-keskuksessakin. Hämmästyttävää sillä esim. Pietarissa ei moiseen ilmiöön ole tullut törmättyä vuosikausiin.

Useat hotellit ovat keksineet myös mainion rahastuskeinon, jossa turistille kaupataan 10 euron arvoisia tikettejä, joilla saa sitten taksikyydin satamaan. Hieman käsittämätön homma, koska tullessa kyyti satamasta keskustaan maksoi 100 kruunua (yölisä) ja palatessa 70 kruunua! Niin, eikä taksia tarvinnut jonottaa - koko ajan oli autoja tarjolla niin satamassa kuin keskustan hotellien edustalla. Tyhmä maksaa liikaa, sanoisin.

No, eipä haukuta liikoja. Kokonaisuutena hieno kaupunki jonne pitää jälleen palata sopivassa tilaisuudessa.

Hintamurskajaiset RobinHoodissa

Säästötalo RobinHood avasi viikon markkinansa todellisilla hintamurskajaisilla. Parasta kärkikastia edusti luonnollisesti tomaattimurskatarjous, jossa sai peräti 2 purkkia eurolla. Tosin erikseen ostettuina hinnaksi olisi muodostunut vain 72 senttiä!

Mielenkiintoista markkinointia kerrassaan. Herätkää kuluttajat!!

- 27.4 C (pakkasella mennään)

Eilen päästiin pakkasjakson osalta ihan ennätyslukemiin myös Lappeenrannassa. Konnunsuolla mitattiin peräti - 35.5 C. Tuolla pelto- ja suolakeuden keskellä tuo kylmyyspiste laskeutuu usein paljon muuta maakuntaa matalammalle tasolle.
Mustolan taajamassakin päästiin hyytävään -27.4 C:een. Tämä on "kova" lämpöarvo noin taajama-alueella mitattuna. Kaupungin ja teollisuuden tuottama hukkalämpö aina hieman lämmittää ilmanalaa, eikä samanlaisiin arvoihin päästä kuin esim. Konnunsuolla.
Se, jääkö nykyiset lukemat tämän talven ennätyksiksi jää vielä nähtäväksi - talvea on joka tapauksessa jäljellä.
Mihinkähän lie loppunut tuo keskustelu ilmaston lämpiämisestä ???

Valtion rautatiet - tai mikä se nyt onkaan

Hyvää alkanutta vuotta tasapuolisesti kaikille lukijoille.

Ajattelin tässä vuodenvaihteen juhlahumun hälvetessä kommentoida ensitöikseen noita Viron kuulumisia, mutta etusijan veikin yllättäen tuo tuttu ja turvallinen VR.
Saamieni tietojen mukaan VR:llä pitäisi olla pitkät perinteet toimia täällä pohjoisen ilmanalassa. Käytännössä tuo ei vaan tunnu näkyvän missään. Yleensäkin heti lumen sataessa ja lämpötilan painuessa miinuksille alkaa junaliikenteessä sellainen sekoilu, että alta pois. Sama ilmiö toistuu itsepintaisesti vuodesta toiseen. Selityksiä on aina olemassa ja niitä on totuttu kuuntelemaan, mutta mikähän lienee se varsinainen totuus. Kuluvallakin viikolla pelkästään Karjalan radan junia on ollut yli 2 h myöhässä aikatauluistaan veturirikkojen takia. Ihmisiä on seisotettu kylmillä asemilla tuntikausia pakkasessa odottamassa mahdollista seuraavaa lähtöä jne.
Ja tämän aamuisena kukkasena vielä VR onnistui kalustollaan törmäilemään oikein kunnolla Helsingin ratapihalla. Onneksi taidettiin selvitä lähinnä materiaalitappioilla. Pahempaankin olisi ollut aineksia. Jarrut ovat aika tärkeät myös junissa - vai mitä?
Pitäisiköhän palata takaisin höyryveturikauteen, silläkin uhalla että tuo "ympäristöystävällisyys" hieman ekologisen jalanjäljen myötä kärsii. Mutta, olisi ainakin junat paremmin aikataulussaan.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että paljon arktisimmissa olosuhteissa, Siperiassa, toimiva junaliikenne toimii tietojen mukaan hyvin ja aikataulussaan. Neuvona: menkää VR:n ihmiset tutustumaan Siperiaan, kuinka junaliikennettä hoidetaan. Tämä neuvo ei maksa mitään - olkaa hyvä.