Valtion rautatiet - tai mikä se nyt onkaan

Hyvää alkanutta vuotta tasapuolisesti kaikille lukijoille.

Ajattelin tässä vuodenvaihteen juhlahumun hälvetessä kommentoida ensitöikseen noita Viron kuulumisia, mutta etusijan veikin yllättäen tuo tuttu ja turvallinen VR.
Saamieni tietojen mukaan VR:llä pitäisi olla pitkät perinteet toimia täällä pohjoisen ilmanalassa. Käytännössä tuo ei vaan tunnu näkyvän missään. Yleensäkin heti lumen sataessa ja lämpötilan painuessa miinuksille alkaa junaliikenteessä sellainen sekoilu, että alta pois. Sama ilmiö toistuu itsepintaisesti vuodesta toiseen. Selityksiä on aina olemassa ja niitä on totuttu kuuntelemaan, mutta mikähän lienee se varsinainen totuus. Kuluvallakin viikolla pelkästään Karjalan radan junia on ollut yli 2 h myöhässä aikatauluistaan veturirikkojen takia. Ihmisiä on seisotettu kylmillä asemilla tuntikausia pakkasessa odottamassa mahdollista seuraavaa lähtöä jne.
Ja tämän aamuisena kukkasena vielä VR onnistui kalustollaan törmäilemään oikein kunnolla Helsingin ratapihalla. Onneksi taidettiin selvitä lähinnä materiaalitappioilla. Pahempaankin olisi ollut aineksia. Jarrut ovat aika tärkeät myös junissa - vai mitä?
Pitäisiköhän palata takaisin höyryveturikauteen, silläkin uhalla että tuo "ympäristöystävällisyys" hieman ekologisen jalanjäljen myötä kärsii. Mutta, olisi ainakin junat paremmin aikataulussaan.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että paljon arktisimmissa olosuhteissa, Siperiassa, toimiva junaliikenne toimii tietojen mukaan hyvin ja aikataulussaan. Neuvona: menkää VR:n ihmiset tutustumaan Siperiaan, kuinka junaliikennettä hoidetaan. Tämä neuvo ei maksa mitään - olkaa hyvä.

Rautatiellä kohti "stadia"

Näinhän siinä kävi, että taasen tuli se hetki kun piti lähteä suunnistautumaan kohti pääkaupunkia. Ja junalla, tottakai. Valittuun liikkumismuotoon ei itse juuri voi paljon vaikuttaa, koska työnantaja päättää nuo asiat, ja useimmiten juuri juna on se edullisin ja nopeinkin vaihtoehto siirtymisiin.
Nopeuden osalta tietysti voidaan olla montaa mieltä, koska monesti on saatu lukea noista myöhästymisistä ja ylimääräisistä hidastuksista VR:n menopeleihin, varsinkin Pendolinoon, liittyen. Tälläkin kertaa näytti siltä, että Kouvolan tasalle tultaessa oltaisiin reilusti, 20 min, aikataulusta myöhässä, mutta kuinkas lopulta kävikään. Juna saapui juuri aikataulun mukaan Helsinkiin - hieno juttu.
Lisämaustetta matkantekoon antoi vielä ns. kulttuurien kohtaaminen. Edessäni matkustanut nuori "nörtti" alkoi juttusille kanssani kysellen junan atk-verkosta yms. Ilmeisesti olen itsekin sen verran nörtin näköinen, että osasi kysyä asiaa. Lisäksi henkilö oli erittäin kohtelias kanssamatkustajia kohtaan, sillä hän kysyi takana istujalta luvan, ennenkuin kallisti penkkiä taaksepäin. Viereisessä rivissä istunut, tukeva, "ukkeli" sen sijaan rojautti penkkinsä aika ajoin takana istuvan rouvan syliin.
Niin, ja mitäs siihen sanotte, kun totean että edessäni matkannut nuorukainen tuli tuolta itärajan takaa. Aina ei pidä tuijottaa pelkästään omaan napaan kun asioita arvioi. Ottakaapa opiksi!