Tappajatiaiset - talitiainen vs. urpiainen

Runsaasti palstatilaa lehdistössä saanut havainto talitiaisten poikkeavasta käyttäytymisestä on tuonut hieman kyseenalaista julkisuutta lintulautojen "kunkulle", talitiaiselle.
Kautta aikojen on ollut tunnettua, että tiaiset ovat melkoisen fiksuja lintuja ja oppivat selviytymään täällä pohjolassa ankarista olosuhteista huolimatta. Linnuthan ovat selvinneet hengissä jo ennenkuin ihminen keksi alkaa ruokkia niitä talvikuukausina.
Talitiaisen osalta on tunnettua kuinka se tulee koputtelemaan ikkunaruutuun, jos ruokaa ei ruokintapisteellä ole saatavilla. Tarvittaessa ikkunoiden kittisaumat saavat kyytiä samoin kuin nuo perinteiset maitopullon korkit.
Siemenet ja rasvat muodostavat tiaisilla pääravinnot näin talviaikaan. Aikojen saatossa on ravinnon saamiseksi opittu myös uusia käyttäytymismalleja kuten ylimääräisen ruoan varastointia, ampiaisen pesien tuhoaminen ulkorakennuksista jne.
Nyt havaittu ja raportoitu toisten lintujen pyydystäminen ravintolisäksi aiheuttaa suuren kysymysmerkin. Miksi mennä näin vaikean ruoan kimppuun kun ja jos on helpompaakin ravintoa saatavilla ruokintalaudoilla. Eihän tiaiset kuulu ns. petolintuihin - ainakaan vielä. Kyllähän tiaisista kookkaimmalla, talitiaisella, on varmasti voimaa pienempien nokkimiseen hengiltä. Jokainen, joka on seurannut lintulaudan elämää, on huomannut kuinka talitiaiset runsaslukuisimpana osaavat kyllä pitää puolensa ja olla ilkeitä jopa lajikumppaneitaan kohtaan.
Nyt esille tulleissa tapauksissa näyttää vahvasti siltä, että kooltaan pienemmät urpiaiset ja hieman suuremmat keltasirkut ovat joutuneet tiaisten nokittaviksi sen takia, ettei voimia taisteluun ja pakoon ole enää ollut; salmonella on vienyt voimat. Salmonella on iskenyt myös viherpeippoihin, keltasirkkuihin ja punatulkkuihin. Näistä oudosti käyttäytyvistä, "kesyistä" linnuista tulee talven myötä runsaasti havaintoja. Usein ihmisille on suuri kauhistus kun kertoo, että syy on siinä omassa ruokintapisteessä. Talviruokinnan hyvä tarkoitus on kääntynyt päälaelleen.
Ruokintapisteet ja niiden ympäristöt tulisi pitää puhtaina. Salmonella leviää lintujen ulosteiden mukana ja voitte kuvitella kuinka paljon ulostetta tulee kun suuri lintujoukko käy paikalla ruokailemassa. Yksikin sairas lintu voi tuhota suuren populaation.
Kaikesta huolimatta pidetään ruokintapisteet kunnossa ja poistetaan kuolleet linnut. Kuolleita lintuja ei kannata mennä nostelemaan ilman suojakäsineitä. Muovipussiin laitettuna linnut on helppo hävittää muun talousjätteen mukana.

Talvilintuja katsellessa

Lämpötilat ulkosalla vaihtelevat kovista pakkasista aina plussa-asteisiin. Mutta pakkasista huolimatta paksuksi ennättänyt lumivaippa peittää maan ja hankaloittaa tänne talvehtimaan jääneiden lintujen päivittäistä energian saantia. Talviruokinta onkin tuohon energia-apuun oiva menetelmä ja linnut oppivat nopeasti käymään tutuilla ruokintapisteillä.
Niille, joille tuo talviruokinta on mahdotonta toteuttaa kotiympyröissä, on nykyään hieno mahdollisuus käydä ruokkimassa lintuja jossakin yhteisessä ruokintapisteessä. Lappeenrannassa hyväksi paikaksi on osoittautunut esim. Pappilanniemen kuntopolun varressa oleva ruokintapaikka.
Ruokintapaikan lintuja tarkkaillessa kannattaa olla tarkkana, sillä perinteisten tali-, hömö- ja sinitiaisten lisäksi tiaisparveen on saattanut tulla hieman oudompiakin laudalla kävijöitä, kuten kuusi- ja töyhtötiaisia.
Muistetaanhan jatkaa ruokintaa myös vuodenvaihteen jälkeenkin.
Ohessa pari kuvaa tältä viikolta: tali- ja kuusitiainen ruokintapaikalla energiaa tankkaamassa.