Lepakot - faktaa ja fiktiota

Maailmassa tavataan tämän hetkisen tiedon mukaan yli 1200 lepakkolajia. Tämä tekee lepakoista maailman lajirikkaimman nisäkäslahkon. Lepakothan ovatkin maailman ainoita aidosti lentokykyisiä nisäkkäitä. Napa-alueita lukuunottamatta lepakoita tavataan kaikkialla maapallolla. Suomessakin on havaittu peräti 13 lepakkolajia. Kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat hyönteissyöjiä, kuten suurin osa koko maailman lepakoista. Vain kolme (3) lajia käyttää ravinnokseen verta, mutta näitä "vampyyrejä" ei lentele lähelläkään Suomen ilmatilaa.

Yöaktiivisina lepakot ovatkin kiistatta yötaivaan valtiaita. Pohjolan valoisina kesäöinä ei tarvitse mitään erikoisvälineitä havaitakseen lepakoita. Sopivassa ympäristössä voi nähdä todellisen ilmasirkuksen, kun useat lepakot saalistavat taitavasti yöperhosia ja muitakin lentoon uskaltautuneita pikkuhyönteisiä. Lentely yötaivaalla vaatii paljon energiaa ja yhden yön aikana lepakko saalistaakin non painonsa edestä hyönteisiä!

Moni maaseudulta vanhemman kiinteistön ostanut henkilö onkin saanut tietoisesti tai tietämättään kaupan mukana myös mielenkiintoiset "alivuokralaiset" rakennuksen vintiltä ja välipohjista: lepakot. Näitä vuokralaisia suojaa laki, joten niiden häätäminen väkivalloin kiellettyä rangaistuksen uhalla. Itselläni lepakot ovat asustaneet rintamamiestalon ylisillä usean vuosikymmenen ajan, eikä niistä ole harmia ollut. Lepakot ovat maksaneet vuokransa osallistumalla kesäisen hyttysmäärän harventamiseen pihapiirissä ja lähiympäristössä.

Useimmiten lepakot nousevat uutiskynnyksen ylitse lähinnä jonkin tautiepidemian aikana, kuten nytkin. COVID-19 on saatu yhdistettyä lepakoihin, kuten monet muutkin epidemiat aikojen saatossa. Toki lepakot taudin kantajina voivat levittää virusta siinä missä ihmisetkin. Lepakoillehan tämä uusi virus ei ole vaaraksi, mutta ihmisille sitäkin enemmän. Jos tarkkoja ollaan, niin ihmisten kannattaisi pelätä enemmän muita kansalaisia kuin lepakoita. Paras tapa suojautua lepakoiden levittämältä "Coronalta" ja muiltakin tautiuhkilta onkin suojella lepakoita!

Jos ja kun lepakon kanssa joutuu lähempään kontaktiin, kannattaa toki käyttää sitä kuuluisaa, peräänkuuluttamaani maalaisjärkeä, ja suojata itsensä mahdollisilta tartuntariskeiltä; kuolleen lepakon siirtämiseen riittää hyvin normaalit suojakäsineet. Tuskin kenellekään tulee mieleen alkaa haistelemaan lepakon turkkia tai muutoin koskettelemaan sitä. Elävän lepakon osalta kannattaa muistaa, että ahdistettuna lepakko voi puraista, mikä voi altistaa rapiekselle. Paksut suojakäsineet, nahkahansikkaat, ovat hyvä suoja mahdolliselle purennalle. Mutta, mikäli lepakko pääsee puremaan, niin kannattaa ehdottomasti käydä pikimiten hakemassa rabiesrokote. Siitäkin huolimatta, että lepakkoraivotautia kantavia lepakoita on vain yksi tuhannesta. Tätä lottovoittoa ei kuitenkaan kannata jäädä odottelmaan.

Britaniassa tehdyn tutkimuksen mukaan (eng.) ei lepakoissa ole suhteellisesti sen enempää taudinaiheuttajia kuin muissakaan nisäkkäissä tai linnuissa. Meneillään olevan COVID-19 pandemian takia lepakot ovat kuitenkin jälleen saaneet pahiksen viitan harteilleen - valitettavasti. Kenenkään ei siis pitäisi menettää yöuniaan sen takia, että lepakot lentelevät Suomen taivaalla tai asustelevat siellä vintin ylisillä.

Mikäli jaksoit tutustua lepakkoaiheeseen näinkin pitkälle, niin kannattaa käydä lukaisemassa viimeisin YLE:n juttu lepakoista. Myös tästä blogista löytyy yli 40 kirjoitusta lepakoihin liittyen.

Kesäasukki (Pohjanlepakko) kylässä