RESUL:n etämarssi 2020 "by OH5KUY / OI5R"

Marssireitti radioverkossa tallennettuna

Kun nyt eletään vieläkin tuota "epänormaalia normaalia" ja erilaisia rajoituksia yleisötapahtumien osalta syytä edelleenkin noudattaa, tulee monista tutuista tapahtumista ihan uusia versioita - hyvä niin. Yksi muutoksen kouriin joutuneista kohteista on tai paremminkin ovat kesäiset marssitapahtumat.

RESUL (Reserviläisurheiluliitto) toteutti 23.-26.7.2020 "etämarssitapahtuman" Marssikutsu ja ohjeet osallistumisesta tulivat hyvissä ajoin, eli reilu viikkoa ennen tapahtumaa sähköpostiin. Nyt olikin hyvä hetki ja tilaisuus haastaa niin omat kuin vieraatkin "radio-operaattorit" ja viestihenkilöt pienen haasteen kera marssille. 

Tapahtuman ohjeiden mukaisesti pitää osallistua vähintään yhtenä päivänä ja suorittaa vähintään 10 km marssi joko 10 kg lisäpainoilla tai ilman. Joku "koiranleuka" ehti jo kertoakin, että "viestimiehillä" tuo 10 kg lisäpakkaus on automaattisesti matkassa 😏 No, osatotuushan tuo saattaa ollakin.

Itse, osana haasteen esittäjää, osallistuin Immolan radioamatöörikerhon (OI5R) nimissä marssille. Reitiksi tuli valikoitumaan reilu 13 km:n taival Saimaankanavan maastoissa. Alkuperäinen reittisuunnitelma "rajapartiohenkisesti" piti hylätä, koska lupaa retkeilyyn ei saatu ajoissa. Samalla tuli selville myös se, että olin joukkueen ainoa jäsen, joka hankkeeseen osallistui. Ei ongelmaa, sillä kyllähän tuo marssiminen onnistuu yksinkin, eikä tuo radioreppukaan ihan hirmuisesti painanut. Mukana oli tällä kerralla kevyt VHF-radio, joka lähetti paikkatietoa matkan etenemisestä (ks. kuva). Muutoinhan matka ja lenkki taltioitiin niin PV:n omalla MarsMars -sovelluksella kännykkäavusteisesti kuin myös myLOGGER -paikantimella.

Marssin osalta säätilakin suosi vielä ihan mukavasti: välillä tuli hieman vettä taivaalta, mutta sehän vain virkisti eikä tuo lämpötilakaan ollut ihan mahdoton, +17 C.

"Sama kaiku on askelten......"

myLOGGER kertoo marssireitin ja tilastot marssin osalta

Kesäkauden säästä Mustolassa 2020

Näin heinäkuun vaihtuessa pikkuhiljalleen elokuulle on hyvä hetki tarkastella kuluvan kesän säätoteutumaa kesä-heinäkuun osalta. Totuushan on se, että juuri nämä kuukaudet kiinnostavat ihmisiä, koska suurin osa lomansa ansainneista aikovat viettää sen kesälomansa juuri näiden kahden kuukauden aikana. Toki vuosien saatossa on saatu oppia, että myös elo-syyskuukin ovat monesti ihan mukavia kuukausia kotimaan lomailuun. 

Mustolan mittauspisteellä ei mitään kovin tramaattista ole kesän aikan päässyt mittareihin ja antureihin tallentumaan; ehkä hyvä niin. On säästytty pahoilta myrskyiltä, ukkosilta ja muiltakin luonnon ääri-ilmiöiltä. 

Tilastojen valossa kesäkuu oli ihan mukavan lämmin tarjoten niin hellettä kuin hieman viileämpiäkin jaksoja. Onneksi nuo helteet olivat kuitenkin ns. voitolla tässä kilpailussa. +25 C:n raja rikottiin kahdeksana (8) päivänä ja aika monena päivänä oltiin ihan siinä "kinthaalla" hätyyttelemässä hellerajaa. Jakson alin lämpötila +1.1 C mitattiinkin jo heti kuukauden alussa, jonka jälkeen ei juuri näin alas lämmöissä menty. Kuukauden keskilämmöksi muodostuukin ihan kelvolliset +17.8 C. Kesäkuun maksimiksi jäi +29.8 C eli hiukan auki tuon +30 C:n "haamurajan"

Sateita sattui mittauspisteelle myös ja kokonaiskertymäksi muodostui +48.4 C. Toki tässä on muistettava, että kun paikalle saapuu paikallinen ukkoskuuro, se voi äkkiäkin nostaa mittauspisteen sademäärää melkoisesti. Tämän takia sademääriä on hieman hankala vertailla.

Kulunut heinäkuu oli kesäkuuta paljon epävakaisempi. Helleraja ylitettiin heinäkuussa vain neljä (4) kertaa; keskilämmön ollessa +15.7 C. Sadetta osui mittauspisteelle hieman runsaammin, sillä kuukauden aikana päästiin liki 100 mm:iin; tarkan määrän ollessa 94.6 mm

Katsotaan mitä tuleva elo-syyskuu tuo tullessaan. Toivottavasti pahimmilta ääri-ilmiöiltä selvitään tuonkin jakson osalta. Toki on muistettava, että ukkoskausi jatkuu aktiivisen aina pitkälle syyskuuhun ja monesti tässä jaksossa on saatu hieman tuntumaa jo ns. "syysmyrskyistäkin".

"PÄIVÖ" kävi kylässä

Meteorologianlaitoksen kooste myrskyn osalta 30.6.2020

Suursäätilan osalta kulunut kesäkuu päättyikin varsin vauhdikkaissa merkeissä Kaakkois- ja Itä-Suomen osalta. Kunnon kesämyrsky kävi pyyhkäisemässä 30.6 erityisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Toki muutamat muutkin naapurimaakunnat saivat hieman iskemiä myrskyn voimasta.

Tällä kerralla satuin olemaan itse paikalla seuraamassa ilmamassojen liikkeitä Etelä-Savon suunnalla. Ukkostutka pysyi aika hiljaisena koko myrskyjakson aikana, mikä ei ollutkaan kovin suuri yllätys. Sen sijaan anemometri mittaili ihan kunnon lukemia näin sisämaan mittapisteeksi: 20 m/s ja kymmenen minuutin keskiarvokin oli reilusti yli 10 m/s. Vaikka paikalliset puut taipuivatkin välillä melkoisesti, kestivät ne hyvin myrskyn voiman tällä kerralla.

Myrskyyn liittynyt saderintama jäi aika vaisuksi, sillä mittariin kertyi vain vajaa 10 mm sadetta koko vuorokaudelta. Ukkoskuurojen tuomat rankkasateet jäivät siis tältä osin väliin.

Sähköverkko sai jälleen "siipeensä" myrskyn voimasta, mutta tämähän on enemmän kuin oletettavaa niin kauan kuin meillä noita avolinjoja maastoissa kulkee. Omalta osaltani sähkökatkos kesti reilu 15 h, mutta osassa maakuntia sähköttä on oltu useita vuorokausia.

Havaintopaikka: Enonkoski, kp42je, Ihamaniemi

Myrskyrintama 30.6.2020 (YLE/Twitter)

Immolan pommitus 2.7.1944

Vuonna 2002 osasto Kuhlmeyn jäsenten vierailun yhteydessä
saamani lahja pidetystä esitelmästä:
Immola, Finland 28.6.1944 Ju-87 D5 Stuga SG 3 Staffel 1

Heinäkuun toisena päivänä (2.7.1944) tapahtui Immolan kentän pommitus. Kentältä kesäkuun puolivälistä saakka toiminut Lento-osasto Kuhlmey oli toiminnoillaan aiheuttanut melkoista tuhoa neuvostojoukoille ja sotkenut heidän suurhyökkäyksen kulkua niin Kannaksella kuin myös Viipurin edustan saaristossakin. Asialle oli tehtävä jotain, joten suunniteltiin pommitusisku osaston kotipesään, Immolaan. 

Samanaikaisesti Immolan pommituksen aikana hyökättiin myös Lappeenrannan lentokentälle. Immolassa ensimmäiset pommit alkoivat putoilla myöhään iltapäivästä, klo 19.48. Pommitus oli ohitse n. klo 20.20. Ajankohta oli valittu huolella ja ovelasti, sillä suurin osa (lähes kaikki) osaston lentokoneet olivat kentällä, palattuaan päivän pommituslennoiltaan. 

Pommitukseen osallistui 17 Pe-2 - ja noin 50 II-2 -konetta. Lisäksi suojajoukkona oli 50 - 60 suojahävittäjää. Hyökkäyksen kulusta kertovat silminnäkijät seuraavaa:

"Havaitsimme ensin kentän päällä kiertelemässä neljä hävittäjää, jotka ammuskelivat konekivääreillään ilmaan. Lentokorkeutta koneilla oli arvion mukaan n. 3 km. Kello 19.55 ilmestyi etelän suunnalta 10 hävittäjää ja 17 Pe-2 -konetta. Nämä pudottivat kentälle ja sen reunoille räjähdys ja miinapommeja. Suurimmassa osassa pommeista oli aikasytytys. Pe-2 -koneiden jälkeen seurasivat II-2 -koneet useassa aallossa. Yhdessä aallossa oli 6-8 konetta, jotka suorittivat matalahyökkäyksiä pommittaen ja tulittaen kenttää ja ilmatorjunnan tuliasemia. Tykeillä ja rakettiammuksilla suoritettu tulitus ei kuitenkaan aiheuttanut mainittavia vahinkoja."

Toki tällainen laajakestoinen pommitus aiheutti tuhojakin. Tuhot olisivat toki voineet olla pahemmatkin sillä hälytykseen lähestyvästä vihollisesta ei ennätetty reagoimaan ajoissa. Tosin hyökkäykseen ei muutoinkaan oltu varauduttu tarpeeksi hyvin, sillä kentällä olleiden lentokoneiden naamiointi, suojaus ym. oli hieman laiminlyöty sillä seurauksella että hyökänneet lento-osastot pystyivät tekemään isojakin tuhoja, tuhoamalla mm. lentokonehallin.

Lento-osasto Kuhlmeyn koneita hyökkäyksessä tuhoutui 4 Stugaa ja 6 Focke-Wulff 190 hävittäjäpommittajaa. Tämän lisäksi vaurioitui 9 Stugaa ja 15 FW-190 -konetta. Yhteensä tappiot lento-osastolle olivat peräti 34 konetta. Tämän takia osaston toimintavahvuus romahti 2/3 välittömästi ja 1/3 pitkäkestoisesti. Osa koneista saatiin huollettua Immolassa, mutta osa jouduttiin evakuoimaan jopa Saksaan saakka.

Se minkä takia ennakkohälytys ei saavuttanut Immolaa tai jos saavuttikin, niin miksi siihen ei osattu reagoida, vaatisi oman selvityksensä. Suomen tehokas radiotiedustelu oli toki napannut tiedon hyökkäyksestä, mutta ilmeisen sekavan viestiverkon takia sanomaa ei saatu välitettyä ajoissa perille. Viestiverkon sekavuuteen vaikutti suuresti se, että monet viestiasemat olivat joutuneet suurhyökkäyksen alta ryhmittymään pikaisesti uudelleen ja päällekkäistä sanomaliikennettä esiintyi runsaasti, koska viestiverkkojen osalta oli paljon päällekkäisyyksiä. Joku viestimies onkin sanonut, että "oma häirintä iski ratkaisevalla hetkellä" 

PS: Immolan RAJAMUSEO avautuu 4.8.2020 ja on avoinna seuraavasti: ti-pe klo 12 - 16, la klo 11 - 15; su-ma museo on SULJETTU. Tervetuloa tutustumaan uusittuihin näyttelyihin läheltä ja kauempaakin.

Immolan kenttää 4.8.1943 (SA-kuva-arkisto)

Päivitetty painos saatavilla!!!

Lento-osaston ryhmitys Immolassa. Karttana uusin ilmailukartta

Ja lopuksi: tämä oli 1000 postaus tähän blokkiini. Joitakin lukijoitakin on ollut, hyvä niin. Suurimmat kiinnostukset kohdistuivat aikoinaan Mustolan ukkostutkaan ja sen ympärille julkaistuihin juttuihin. Toki sääilmiöt kiinnostavat edelleen ja tutkakin on toiminnassa - tosin Enonkoskella, missä se ei häiritse muita 😃