Viipurin "kujanjuoksu" 1944 / 1994 - historiaa pitkin ja poikin

Jo syvältä 70-luvulta lähtien on historia eri muodoissaan kiinnostanut siinä määrin, että sen parissa on tullut kulutettua aikaa mitä erinäisimmillä tavoin. Yksi mukava ja kongreettinen tapa on tutustua johonkin asiaan ja mennä sitten itse paikanpäälle katsomaan paikkoja ja esineitä, jos se vain suinkin on mahdollista.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä, jonka varmasti kaikki tuntevat voisin mainita Egyptin pyramidit. Aineistoa löytyy vaikka kuinka paljon niin kirjoitettuna kuin kuvitettunakin. Ja mikä parasta itse pyramiditkin ovat vielä säästyneet melko hyvin ryöstelijöiltä ja sodilta, puhumattakaan ns. turistieroosiosta.
Aivan Egyptiin saakka ei tietysti tarvitse kokemuksia lähteä kartuttamaan. Niitähän löytyy paljon lähempääkin, jos vain uskaltaa avata ulko-oven ja hieman liikkua lähiympäristössään.
Lappeenrannan ympäristö on tietysti aivan vertaansa vailla oleva paikka, niille jotka ovat kiinnostuneet ns. sotahistoriasta. Alueella on ehtinyt vuosisatojen saatossa vaikuttamaan monet armeijat ja onpa paikkakunnalla käyty aikoinaan myös verisiä taisteluja silloisten "suurvaltojen" välillä. Toki pienempiä, mielenkiintoisia "kahauksiakin"on ollut. Yhteistä niille kaikille on se, että kaikaista on jäänyt jäljet maastoon ja kirjallista aineistoa taustoittamiseksi on runsaasti saatavilla - kunhan sitä osaa vaan etsiä.
Muutama viikko sitten sain käsiini pari mielenkiintoista kirjaa, jotka kokosivat kansiensa väliin tapahtumat Viipurissa, kesäkuussa 1944. Tuolloinhan Viipuri menetettiin jälleen kerran rakkaalle viholliselle, Venäjälle. Viipurin taistelustahan on liikkeellä lukuisia tarinoita ja legentoja: osa täyttä faktaa varmasti, mutta osa aikojen kultaamia muistoja.
Venäjän arkistojen avauduttua, ainakin osittain, on tarjolle tullut uutta aineistoa, jota tutkijat ovat voineet käyttää hyödykseen sotahistoriaa päivittäessään. Totuushan on pitkälti ollut se, että vuoden 1944 taisteluista on paljon materiaalia jäänyt viholliselle tai tuhoutunut. Näin ollen monia asioita on jouduttu yhdistelemään useammasta eri lähteestä. Itse tapahtumat kokeneet kertojat alkavat olla jo hyvin vähissä, joten onkin hyvä, että myös kirjallista materiaalia tulee esiin arkistojen kätköistä.
1990-luvulla tuli melko usein "seikkailtua" Viipurissa ja oli luonnollista, että aina kaupungissa liikkuessa tuli mieleen erilaiset historialliset kiinnekohdat kaupungin osalta. Jo, pelkästään itse linna kätkee muuriensa sisään koko joukon mielenkiintoista historiaa. Koko kaupunkia ajatellen onkin sitten nuo kesäkuun 1944 tapahtumat, jolloin kaupungista jouduttiin luopumaan, jääneet varmasti päällimmäisiksi.
Toukokuussa 1994 tuli hyvän ystäväni kanssa hieman kongreettisesti koettua tuota historiaa. Olimme saapuneet aamupäivällä kanavaa pitkin Viipurin satamaan, josta sitten suuntasimme kävellen matkamme kaupungin toiselle laidalle vanhoja taistelupaikkoja ja nähtävyyksiä katselemaan. Jokainen tietää, että joskus aika menee kuin lentämällä, niin kävi nytkin. Ollessamme kaukana Patterimäen takana tutustumassa silloisen VKT-linjan (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) maastoihin, tuli äkkiä mieleen että se laiva muuten lähtee kohta paluumatkalle. Aikaa laivan lähtöön olisi hieman reilu tunti ja matkaa satamaan vajaa kolme kilometriä linnuntietä.
Paikallisen taksin tai julkisen kulkuneuvon käytöstä päätimme yhteistuumin luopua, koska olihan kertoman mukaan vuonna 1944 nopeimmat taistelija asemista irtaantuessaan siirtyneet vihollisen tulimyrskyssäkin kaupungin lävitse Linnansillalle (sataman viereen) reilusti alle tunnissa. Nyt ei ollut ketään ampumassa selkään tai "persuuksille", joten uskoimme selviävämme urakasta kunnialla.
Urakasta selvittiin kunnialla - kiitos suunnistustaidon ja jonkinasteisen paikallistuntemuksen. Jos olisimme valinneet reitiksemme suoran ylityksen Patterimäen kautta, olisi voinut käydä niin, että olisimme saattaneet päästä ihailemaan laivan irtaantumista satamasta komealta näköalapaikalta.
Kävellen ja ns. kevyellä kenttähölkällä olimme saavuttaneet sataman ja passintarkastuspisteen ajassa 55 min - samalla olimme karistaneet hänniltämme tuolloin vielä runsaslukuisina parveilleet hieman agressiivisetkin "kauppahemmot", joilla ei aina ollut puhtaat jauhot pusseissaan.
Monia kokemuksia rikkaampana jälleen ensi kesänä tutustumaan naapurikaupunkimme ihmeisiin.

Kaikki tai ei mitään... UEFA Champions League 2014-2015

No, niinhän siinä sitten kävi, että Joulu saapui hieman etuajassa ja tonttupartio oli pudottanut oikein jymy-yllätyksen postilaatikkooni eilen. Yllätys oli kirjeen muodossa ja kuoren sisältä paljastui hienon kirjeen lisäksi kokoelmastani puuttunut keräilykortti tämän kauden UEFA Champions Liigan keräilykorteista. Nyt on koko "joukko" kasassa ja itse finaaliinkin on vielä reilu puoli vuotta aikaa.
Hienoa, hienoa.

Tuntematon sotilas - vilpittömät onnittelut

Jos Tuntematon sotilas tuntuu jo liian tutulta, niin kannattaa tutustua juuri ilmestyneeseen Pasi Heikuran kirjoittamaan teokseen "Aika velikultia - Tuntemattoman sotilaan sanontoja kaikkeen käyttöön"

(ISBN: 978-951-0-40766-0)
Teoksesta löytyvät tunnetuimmat ja pidetyimmät repliikit yksissä kansissa. Samalla ne saavat uutta sisältöä kun niitä heijastetaan tämän päivän sosiaalisen median ja yhteiskunnan eri ilmiöihin.
Itse pääteoshan vietää tänään arvoistaan 60 -vuotisjuhlaa, sillä ensipainos Tuntemattomasta julkaistiin 3.12.1954. Löytyykö sinulta vielä tämä teos kirjahyllystä?

Syksyn lintuja ja perhosia ilonamme

Näin ensimmäisten pakkasjaksojen päättyessä ja talviruokintaa puutarhaan viritellessä on ollut hieno huomata kuinka paljon lintuja on muutamalla (3) ruokintapisteellä vieraillut. Valtaosa tosin on ollut tiaisia ja pikkuvarpusia, mutta onpa joukkoon mahtunut omalta vaellukseltaan pari pähkinänakkeliakin. Nakkelit ovatkit pirteitä ja melko pelottomia. Lienevät tulleet jostain kaukaa Siperian aroilta, jossa harvemmin ovat kohdanneet kaksijalkaisia liikkujia (?). No, joka tapauksessa nyt nämä vekkulit linnut ovat jo olleet paikalla reilu kaksi viikkoa.

Toisista siivekkäistä tuli tänään havainto sisätiloissa, kun komea neitoperhonen liihotteli huoneesta toiseen. Pyydystin sen, mutta ulos, pakkaseen en sitä suostunut laittamaan, joten vein sen talvisuojaan puolilämpimään autotalliin, josta se pääsee sitten halutessaan talvehtimaan muualle ellei paikka muutoin miellytä.

Syyskuu 2014 - Mustolan paikallissää

Vaikka aivan hellerajaa ei syyskuussa hätyyteltykään, saatiin kuukauden alkupuolella nauttia kuitenkin vuodenaikaan nähden lämpöisistä keleistä: useana päivänä maksimilämpötila ylitti vielä +20 C. Kuukauden puliväliin tultaessa sitten jo lämpötilojenkin osalta tapahtui selvä muutos: alla olevassa kuvaajassa selvin muutos näkyy 22.9, jolloin lämpötila putosi jyrkästi alla 10 asteen. Päivämaksimitkin jäivät vain reiluu +5 C:een. Tähän samaan aikaan ajoittui myös kuukauden suurin saderintama, joka toi maakunnan pohjoisosiin myös räntää/ lunta. Mustolassa ei lumitöihin vielä tarvinnut mennä. Kuukauden keskilämmöksi mudostui lopulta: +10.8 C.

Sateet ajoittuivat kuukauden loppupuolelle ja kokonaiskertymäksi mitattiin paikallisesti 50.2 mm.

22.9 mitattiin runsaimmat sateet, jolloin mittariin tuli vettä 23.6 mm vuorokauden aikana.

Ukkoshavaintoja eikä muitakaan sään ääri-ilmiöitä kuukauden jaksolle sattunut. Pelätyt myrskytuuletkin osasivat kiertää paikkakunnan.

Oheisessa kuvassa joitakin perussuureita syyskuun osalta.

• siniset palkit => merkittäviä sadepäiviä
• punainen murtoviiva => mitattu maksimilämpötila
• sininen murtoviiva => mitattu alin lämpötila
• vihreä murtoviiva => kastepiste

Elokuu 2014 - Mustolan paikallissää

Sää jatkoi hemmottelemistaan helteillä kuun vaihteesta elokuun puolelle kuten arveltiinkin. Hellejakso jatkui peräti 12 päivän mittaisena putkena elokuussa. Tämän jälkeen päivän maksimilämpötilat putosivat nopeasti vain hieman reiluun 20 C:een. Loppukuuta lähestyttäessä jäätiinkin hellerajoista jo huomattavasti. Kuukauden keskilämpötilaksi muodostui lopulta +16.3 C, mikä on vain 0.3 C enemmän kuin vuosi sitten.

Sateiden osalta päästiin 90.2 mm kokonaiskertymän osalta. Mikä onkin reilusti enemmän kuin heinäkuussa. Sadepäiviä, jolloin mittariin tuli yli 0.2 mm vettä kirjattiin 19 kpl. Näistäkin 10 oli sellaisia, jolloin satoi yli 2 mm.
12.8 kirjattiin kuukauden suurin sadekertymä 24.4 mm. Tähän sateeseen myös katkesi tuo hellejakso.

Ukkosista ei kuukauden aikana ollut juurikaan häiriötä. Muutama voimakas ukkoskuuro saderintamineen poikkesi "kylässä", mutta mitään muuta ihmeempää ei ukkosen osalta tarvinnut kirjailla muistiin.

Oheisessa kuvassa on muutamia mitattuja perussuureita heinäkuun osalta:

• siniset palkit => merkittäviä sadepäiviä
• punainen murtoviiva => mitattu maksimilämpötila
• sininen murtoviiva => mitattu alin lämpötila
• vihreä murtoviiva => kastepiste

Heinäkuu 2014 - Mustolan paikallissää

Kuukauden vaihtuessa onkin hyvä hetki tehdä pikainen tarkastelu kuluneen heinäkuun sääilmiöihin. Kenellekään on tuskin jäänyt huomaamatta ilman tilastojakin heinäkuulle sattuneet runsaat hellejaksot. Siis lomailijoiden ihannesäät. Ainakin niille, jotka ovat tykänneet paahtavasta helteestä ja nauttineet UV-säteilyn porotuksesta iholla.

Mustolassa jakson aikana mitattiin peräti 19 hellepäivää, joista pisin yhtämittainen jakso ajoittuin kuun lopulle, 22.-31.7 (tosin hellejakso näyttäisi jatkuvan vielä elokuullekin). Heinäkuun maksimilämpö kirjattiin 26.7 klo 14, +32.2 C. Hellejaksolle kuvaavaa on ollut se, että lämmöt ovat liikkuneet lähempänä 30 C kuin helteen alarajaa 25.1 C:ta. Myös heinäkuulle hieman oudompaa ilmiötä on edustanut aamukasteet, mikä on selittynyt kastepisteen melkoisen korkeina arvoina, jolloin yön aikana on aamuksi päässyt syntymään ns. aamukastetta.

Sateiden osalta päästiin vain 31 mm kokonaiskertymän osalta. Tämä kuvastaa hyvin myös sitä, että ukkoskuurot kiersivät mittauspisteen. Sadepäiviä, jolloin mittariin tuli yli 0.2 mm vettä kirjattiin 11 kpl. Näistäkin vain 4 oli sellaisia, jolloin satoi yli 2 mm.

Ukkosten osaltakin vain pari pienempää solua yritti hätyytellä. Useimmat ukkoset jäivätkin jytisemään Ylämaa - Virolahti -akselille tai sitten koukkasivat Saimaan kautta muualle.

Oheisessa kuvassa on muutamia mitattuja perussuureita heinäkuun osalta:

• siniset palkit => merkittäviä sadepäiviä
• punainen murtoviiva => mitattu maksimilämpötila
• sininen murtoviiva => mitattu alin lämpötila
• vihreä murtoviiva => kastepiste

Mustola, heinäkuu 2014

Ukkonen, 29.7.2014

Kuva 1

 Pitkän hellejakson siivittämänä saatiin sitten viimein oikein kunnon ukkosrintama tänne kaupunkialueellekin. Maanantaina ukkonen tyytyi vielä tunnustelemaan rajalinjojen pitävyyttä, jytisemällä Viipurin ja Nuijamaan välillä enimmäkseen, mutta tiistaina tultiinkin sitten komeasti ylitse, kun koukattiin Saimaan puolelta. Rintama eteni reilun tunnin aikana ohitse ja antoi salamoiden lisäksi vettä reilu 5 mm. Tosin ukkoskuuroissa on aina huomioitava se, että sademäärä voi olla paljon suurempi samallakin alueella eri mittauspisteessä. Sen verran paikallisia nuo rankimmat kuurosateet ovat näissä rintamissa.
Yleensä ukkosrintamiin liittyen laitetaan kuvia rintaman etenemisestä ukkostutkan kuvien perusteella. Itse laitoin myös eilen heti tuoreeltaan kuvia rintaman etenemisestä Twitter- ja G+ -palveluihin.
Nyt ajattelinkin esittää hieman toisenlaista grafiikkaa eilisen rintaman osalta. Kuvat ovat Mustolan sääaseman tallentamaa dataa eilisen ukkosrintaman ylittäessä paikkakuntaa. Ylemmässä kuvassa (kuva 1) on käyrissä kolme perusarvoa, joista punainen kuvaa ulkoilman lämpötilaa, vaaleampi sininen tuulen puuskia ja tummin sininen sateen määrää.
Kuvasta näkee hyvin kuinka nopeasti ilman lämpötila laski reilusta 28 plusasteesta 18 asteeseen heti rintaman etureunan saapuessa alueelle. Samaan aikaan tuulenpuuskat voimistuivat ja rintaman ollessa päällä alkoi sade. Tällä kerralla jäätiin täällä onneksi ilman rakeita.

Alempi kuva (kuva 2) on myös mielenkiintoinen ja kuvastaa ilmiötä, joka liittyy usein voimakkaisiin ukkosiin. Tuon lämpökäyrän lisäksi on kuvassa harmaalla kuvattu vallitseva ilmanpaine. Tämä ilmanpaineen käyttäytyminen on mielenkiintoista. Kuten kuvasta näkyy, jo hyvissä ajoin ennen ukkosrintaman lähestymistä lähti ilmanpaine jyrkkään laskuun. Siinä vaiheessa kun ukkossolu oli mittauspisteen päällä / välittömässä läheisyydessä, hyppäsi ilmanpaine hetkellisesti jyrkästi ylöspäin. Kun ukkonen oli ohittanut mittauspisteen palasi ilmanpaine, tosin hieman "pumpaten", takaisin siihen arvoon, jossa se oli ollut ennen ukkosrintamaa.

Seuraavia sään ääri-ilmiöitä odotellessa. Hyvää kesän jatkoa ja hellepäiviä lukijoille.

Kuva 2

Valamossa

Pienellä maakuntakierroksella vaimon kanssa päätimme poiketa läheisessä luostarissa,  Heinäveden Valamossa.
Aikaisemmin olikin jo kymmeniä vuosia sitten tullut viera6ltua läheisessä Lintulan luostarissa.
Alueena tuo Valamon luostari on kerrassaan mainio. Sieltähän löytävät matkustavaisille lähes kaikki peruspalvelut. On monipuoliset majoituspalvelut sekä tietysti kattavat ravintolapalvelut. Niin ja tietysti luostarin historiaan voi tutustua itsenäisesti tai paikallisten oppaiden avustuksella,
Matkamuistomyymälästä voi sitten ennen kotimatkaa ottaa mukaan jotain paikallista tuotetta. Tänään aika monella matkaajalla näytti kassien perusteella olleen tuliaisina luostarin oman panimon viini- ja liköörituotteita.

MM-jalkapalloa

MM-veskareita

Näin MM-kisojen lohkovaiheen hiljalleen lähestyessä päätöstään, onkin hyvä hetki tarkastella hieman kisojen onnistumisia ja epäonnistumisia.
Ennakkoasetelmien valossa varmasti moni urheiluvedonlyöntiä harrastanut jalkapallofani saattoi tehdä hieman positiivistä tiliä pelikassaansa, sillä lohkovaiheessa nähtiin koko joukko eriasteisia yllätyksiä. Se on hyvä, sillä juuri nämä yllätykset antavat kisoille sitä hyvää tunnelmaa kotikatsomoihin saakka välitettynä.
Siinä, missä suuret Eurooppalaiset jalkapallomahdit ovat jo pudonneet leikistä, jatkavat useat alkuanalyyseissä häntäpäähän sijoitetuista joukkueista huippusuorituksilla, jopa lohkojensa kirkkaimmassa kärjessä - vai mitä sanotte esim. Costa Rican esityksestä?
Yksi suosikeistani, Italia, putosi sitten viimein eilen, kun Uruguay otti voiton ottelussa, josta jäi paljon kysymysmerkkejä ja spekuloitavaa: epämääräisesti annettu punainen kortti, Suarezin ilmeinen vastustajan pureminen jne. Euroopasta Saksa, Ranska ja Kreikka ovat jo selviä jatkon osalta ja eiköhän tuonne sekaan vielä mahtune Belgiakin. Seuraavilla kisaisännillä, Venäjä, taasen onkin tiukkaa jatkoa ajatellen. Siellä ehkä tähtäimet onkin asetettu jo omiin kotikisoihin.
Lohkovaiheessahan on nähty maaleja aivan kiitettävästi, mikä on pelien seuraamisen kannalta hieno asia. Suuri maalimäärä ei varmaan ole kuitenkaan johtunut huonoista maalivahdeista, kuten kuvan perusteella saattaisi luulla. Taitava joukkue tekee maalin oli siellä veräjänvahtina kuka tahansa. Täytyykin muistaa, että kyseessä on edelleen yksi maailman suosituimmista joukkuepeleistä.
Välieriin siirryttäessä maalimäärät tullevat luonnollisesti putoamaan, koska pelit muuttuvat varovaisemmiksi - häviö tietää samalla lähtöä kisoista. Mahdolliset rangaistuspotkukisat ovatkin sitten oma lukunsa - toivottavasti mahdollisimman moni ottelu saadaan päätökseen jo virallisella peliajalla.

Penkkiurheilun kuumat viikot edessä, FIFA World Cup 2014

Kattaus valmiina MM-taistoon

Penkkiurheilijalle on sitten seuraavan kuukauden aikana tarjolla runsaasti potkupalloa. Turnaus, jossa maailman kärkijoukkueet ja maanosat laittavat toisensa paremmuusjärjestykseen joka neljäs vuosi, ei jätä varmaan ketään kylmäksi. Toisin kuin jääkiekossa, ei MM-tasolla lopputurnausta pidetä vuosittain - hyvä niin.

Oma kattaukseni tulevan kuukauden antimiin on näkyvillä kuvassa. Siitä ei oikeastaan puutu muu kuin se suurella kuvaruudulla varustettu TV ja tietysti Play Station konsoli, jolla on kisat jo ehditty käymään hiukan etukäteen.

Kuten kaikkeen tärkeään varustauduttaessa on hyvä tehdä etukäteen sopivasti ns. taustoitusta asiaan. MM-jalkapallon ympärillehän on viime kuukauden aikana ilmestynyt vaikka kuinka paljon luettavaa, keräiltävää ja katseltavaa.

Kuvan kattaukseen kokosin muutamia taustoituksessa hyviksi todettuja tuotteita: "Kuin taivasta koskettaisi" MM-jalkapallon kotimainen historiateos on ehdoton lukuhitti tähän lajiin. Tuoreempaa taustaa kartoittamassa ovatkin sitten lehtipisteet täynnä erilaisia asiaan sidottuja julkaisuja, niin kotimaisella kuin ulkomaisillakin murteilla.

Turnauksen pelaajiin pääsee hyvin tutustumaan kun kerää, jos jaksaa, albumillisen pelaajakortteja (reilu 400 kpl) tai 600 tarraa kisojen viralliseen tarra-albumiin. Itse keräsin ko. tuotteet jo hyvissä ajoin toukokuussa.
Nyt ei sitten enää muuta kuin odotellaan kuinka kisoissa käy. Onneksi lähetykset tulevat sellaisina aikoina, etteivät muut harrastustoiminnot juurikaan kuukauden aikana kärsi.

Luonnossa liikkumista ja naatiskelua siellä ei vannoutuneinkaan penkkiurheilija saa unohtaa!

Toukokuuta kuumempaa / kummempaa

Kulunut toukokuu on säätilastojen valossa varsin mielenkiintoista katseltavaa. Vaihtelevaa keliä oli riittämiin ja luonto näytti monet puolensa noin kesän kynnyksellä.
Ukkoskausi pääsi hellejaksojen siivittämänä hyvin vauhtiin. Lisämausteensa ukkosen murahteluun toivat useat paikalliset raekuurot.
Paikallisesti kuukauden sademääräksi muodostui reilu 142 mm, joka on melkoisen paljon. Sadepäivät jakaantuivat muutamalle vuorokaudelle, mikä sai paikoin kellarit ja hulevesijärjestelmät tulvimaan ikävällä tavalla. Toukokuun aikan oli yli 20 mm sadepäiviä kaksi (2) kappaletta: 28. ja 13.5. Lisäksi yli 2 mm sadepäiviä rekisteröityi 13 kpl.
Kuukauden keskilämmöksi muodostui +10.4 C. Keskilämpöä laski hieman kuukauden alkupuoliskolle ajoittunut kylmä jakso, jonka aikana mitattiin peräti -3.3 C pakkasia 7.5. Vielä 16.5 käytiin -2 C pakkasella, jonka jälkeen ilmamassa lämpenikin sitten nopeasti. 18.5 mitattiinkin sitten jo hellelukemat +26 C. Tähän lämpöaaltoon ajoittuu myös kuukauden korkein noteeraus, +30.7 C  19.5. Kaikkiaan hellepäiviä toukokuulle tuli yhteensä 6 kpl! Lisäksi muutamana päivänä hätyyteltiin hellerajaa +25.1 C rikkomatta sitä kuitenkaan.

Kesä on jo hyvällä alulla ellei peräti vauhdissa, joten naatiskellaan siitä.

F.C.Bustola, FIN - Euroopan TRG - mestari 2014

Team F. C. Bustola, FIN

Viime lauantaina Euroopan seurajoukkueiden mestaruus ratkottiin kahden Madridilaisen huippujoukkueen kesken. Tuossa pelissä Real Madrid osoitti olevansa sittenkin "karvan verran" parempi Athletico Madridia vastaan. Pelitapahtumiin nähden lopputulos 4 - 1, voi antaa hieman vääristyneen kuvan, jos ei seurannut pelitapahtumia heti ottelun alusta lähtien.

Reilua viikkoa aikaisemmin pelattiin Euroopan seurajoukkueiden kesken loppuottelu UEFA:n hengessä. Tapahtumana oli eräänlainen kutsukilpailu, jossa yli 1000 erilaista kokoonpanoa otti mittaa toisistaan marraskuusta 2013, aina finaalin 11.5.2014 saakka. Jokaiselle rekisteröityneelle joukkueelle tuli pelejä keskimäärin 5 - 10 kpl / viikko. Finaalijoukkueille pelejä tuli kaikkiaan 140 kpl !

Joukkueet muodostettiin Paninin julkaisemien pelaajakorttien avulla ja pelialustan tarjosi Paninin palvelimet. Joukkueet oli mahdollisuus muodostaa 32 Euroopan huippujoukkueiden pelaajista ja lisäksi tarjolla oli vielä koko joukko hieman vaikeammin saatavia erikoiskortteja. Kaikkiaan kortteja oli saatavilla n. 500 kpl. Määrä on arvio, koska en tiedä paljonko ns. Limited edition -kortteja oli liikkeellä.

Säännöissä rajattiin kuitenkin, että peruskokoonpanoon ei erikoiskortteja saa laittaa, vaan pyritään pelaamaan ns. peruskorteilla. Vaihtomiehistöön sen sijaan sai laittaa maksimissaan kolme erikoiskorttia (isommat pisteet tilanteisiin). Yksi peli arvottua vastustajaa vastaan kesti keskimäärin 12 minuuttia (ellei vastustaja luovuttanut aikaisemmin). Välierät ja loppuottelu pelattiinkin sitten säädetyssä järjestyksessä kevään 2014 aikana - aivan kuten oikeilla kentilläkin.

Nyt kun koitos on käyty lävitse ja pokaali komeasti ns. kotona, voikin avata hieman omaa joukkuettaan. Joukkuekuvassa näkyykin kaikki F.C.Bustolassa mukana olleet "tähdet". Lähes kaikissa otteluissa peliryhmittymänä oli perinteinen 4-4-2. Vaikka käytössäni olivatkin melkein kaikki 500 korttia (kaikki rekisteröity), pysyttelin koko turnauksen ajan tässä hyväksi havaitussa kokoonpanossa. Suomiväriä joukkueessani edusti Ajaxin Niklas Moisander. Keskikenttää hallitsivat suvereenisesti mm. Arjen Robben, Marco Reus ja Andrea Pirlo. Hyökkäyspäässä harmia vastustajalle aiheutti Lionel Messin "konsultoima" orkesteri Maaliosaston piti puhtaana vanha "kettu" Gianluigi Buffon yhdessä ehdottoman huippuveskarin Oliver Khanin kanssa. Khanin saaminen joukkueeseen joulukuun jälkeen olikin hyvä onnenpotku, sillä tämän jälkeen ei yhtään rankkarikisaa tarvinnut hävitä.

Mitä turnauksesta jäi sitten ns. käsiin: no ainakin mielenkiintoisia pelikokemuksia, paljon keräilykortteja (kortit lähetetty voittokentällistä ja kansiota lukuun ottamatta Ouluun, eräälle keräilijälle), palkintomatka syksyksi Espanjaan katsomaan ihan oikeaa palloilua vaimon kanssa.

"Poika" kotona

Kesän MM-joukkueiden osalta on kortit (545 kpl)  myös jo paremmassa tallessa eli kansiossa, mutta nyt jätän pelaamisen muille ja keskityn TV-kanavien välittämiin kisakokemuksiin.

Ukkonen 20.5.2014

Kesän toinen ukkosrintama ylitti Lappeenrannan illan ja yön aikana.
Vettä ja rakeita tuli hetkellisesti reilu 2 mm Mustolan suunnalla. Mutta koska on kyseessä ukkoskuuro, voivat sademäärät vaihdella paikallisestikin melkoisesti hyvinkin pienellä alueella.
Rakeita tuli klo 20.30 jälkeen hetkellisesti noin 4 min ajan. Onneksi kokoluokka oli alle sormenpään, joten peltivaurioilta vältyttiin vaikka peltikatolla oli melkoinen meteli.
Tänään on luvassa lisää ukkosta, joten katsotaan mitä taivas tarjoaa ehtoolla.

Ukkonen 19.5.2014

Sään ääri-ilmiöiden tarkastelu vaatii oikeat varusteet

Kevään / kesän ukkoskausi on nyt sitten virallisesti avattu maakunnassa ja ihan komean kumurin kera. Illaksi Pietarin eteläpuolella muodostunut ukkosrintama saapui maakuntaamme hieman ennen klo 20. Kaikki, jotka katselivat tilannetta ukkostutkan kautta saattoivat helposti nähdä tapahtumien kehityksen ns. livenä. Klo 18 jälkeen ei ollut enää epäilystäkään etteikö rintama saavuttaisi Saimaan reunoja, sillä salamointi oli erittäin voimakasta Viipurin alueella, josta rintama siirtyi sitten Nuijamaan kohdilta rajan ylitse.

Monin paikoin Lappeenrantaa ihmiset eivät edes huomanneet ukkosen olemassaolo, sillä rintama suuntasi pian rajan ylitettyään kohti koillista Joutsenon ja Imatran suuntaan lähes rajan suuntaisesti.

Tutkakaikujen mukaan joukossa oli todella kovia sateita, joista osassa oli mukana myös melkoisia rakeita. Imatralla oli paikoin tullut lähes golfpallon kokoisia rakeita. Lappeenrannan suunnalla ei sateita saatu ja salamointiakin saatiin seurattua vain ajoittain.

Toukokuun lämpöennätys paikallisesti tuli saavutettua hieman ennen ukkosrintamaa kun lämpömittari ilmoitti +30 C rajan rikkoontuneen.

Näillä lämpimillä ja kosteuksilla odotettavissa on lisää ukkosia lähipäivinä. Sitä odotellessa voi vaikka lueskella URSA:n julkaisuihin kuuluvaa "Ukkosta ilmassa" -kirjaa ja päivittää linkit tutkasivustoille.

Ukkosrintama lähestyy

Luettavaa iltojen iloksi

Kesää vastassa

Metsäpuro Rentukoineen

Kulunut viikonloppu tuli vietetty vaimon kanssa Etelä-Savon maisemissa. Olihan kyseessä oikeastaan ensimmäinen ns. "kesäviikonloppu", ainakin säiden suhteen, joten mikä oli retkeillessä paikallisessa luonnossa.

Paikallinen metsäautotien varteen jää mukava puro, joka yhdistää kaksi suurempaa järveä toisiinsa. Nyt kun paikalliset majavatkin ovat kadonneet alueelta on purossa vapaata tilaa kaloillekin vaihtaa välillä järvestä toiseen. Tien alittavan ojarummun kohdalta näkeekin usein kuinka ahvenia ja haukia liikkuu puroa pitkin. Nyt olikin kaloilla missä uiskennella, sillä viikolla ylitse pyyhkäissyt saderintama oli jättänyt mittariin ennätykselliset reilu 100 mm sadetta vuorokauden aikana.

Sammakot olivat vielä yllättäen aktiivisina. Puroon laskevasta ojasta kuului voimakasta kurnutusta ja syykin selvisi pian: useita sammakoita oli kokoontunut "rupattelemaan" keskenään. Liikkujan varjo sai niistä useimmat sukeltamaan pikaisesti pohjaan, mutta yksi sammakko päätti jäädä uhmaamaan kohtaloaan, ja antoi kuvata eikä välittänyt juurikaan häiritsijöistä. Olikohan tämä se populaation viisain vai tyhmin yksilö?

Sudenkorennot antavat vielä tovin odottaa tuloaan puromaisemaan, mutta kevään perhoset olivat näkyvästi esillä maisemassa. Erityisesti "pikkunätit" kangasperhoset olivat mukavia katseltavia. Kangasperhosia tuntuikin olevan runsaasti liikkeellä nauttimassa lämpimästä päivästä.






Rentukat kukassa





Rohkea sammakko



Kangasperhonen paistattelee

FIFA World Cup - 2014 (Didier Drogba)

Didier Drogba, Norsunluurannikko

Norsunluurannikon jalkapallojoukkueen tehokas kärkipelaaja, Didier Drogballa on nyt hyvä mahdollisuus nousta kesäkuun turnauksen huippupelaajien joukkoon. Mikäli muu joukkue pysyy vauhdissa mukana, niin mikään ei estä joukkuetta etenemästä vaikka 16 parhaan joukkueen sekaan.
Kisojen alla julkaistavat keräilykortit on yksi hyvä tapa päästä mukaan kisafiilikseen jo hyvissä ajoin. Drogba sai hieman ylimääräistä huomiota osakseen, kun hänen pelaajakortti (tuo kuvan Game Changer -erikoiskortti) oli viimeinen varsinainen pelaajakortti, joka puuttui kokoelmastani pitkään.
Ja kuten yleensä, niin nytkin kun olin jo henkisesti valmistautunut luopumaan ko. kortista, niitä tulikin sitten viikolla vaihtojen yhteydessä tuplana; bonuksena päälle vielä tänään tullut Drogban rajoitetun painoksen kortti. Seki tuplana kuinkas muuten.
Pelaajataustoja tutkiessani oli lähes pakko hyvyillä kun huomasin, että meillähän on yhteinen syntymäpäivä vaikka vuodet hieman heittävätkin. 

Perheonnea

Paikallista perheonnea pikkuvarpusilla. Pönttö on löytynyt ja pesäkin on jo siinä kunnossa, ettei muuta kuin jälkikasvua odottelemaan.

Keväinen "kilpajuoksu"

Keväinen "kilpajuoksu" telkkien esittämänä.

Västäräkillä pesäpaikkaa kerrassaan

Västäräkki vartio reviiriään

Västäräkki oli saapunut ihmettelemään vanhan pesäpaikkansa ympäristössä tapahtunutta maisemamuutosta Saimaan kanavalla. Viimevuonna pesäksi kelvannut vanha puupino oli hävinnyt samoin kuin isot puutkin ympäristöstä. Nyt paikalla oli jykevä risukasa. 

Kyllähän tämäkin pesäpaikaksi käy varsin mainiosti. Vaarana vaan on, että kasa korjataan jossain vaiheessa pois ja silloin olisi hyvä, jos pesintä olisi jo ohi tai ei olisi vielä edes alkanutkaan.

Västäräkin pesäalustaa

Sorsastamassa kanavalla

Sinisorsa pariskunta

Oli jälleen sopiva hetki käydä katsomassa mitä vanhaan kanavauomaan kuuluisi. Vettäkin oli sen verran, että vesilinnut saattoivat viettää aikaansa omissa kevätpuuhissaan.
Tällä kerralla pienoisena yllätyksenä oli paikalle saapunut myös tavi-pariskunta. Ilmeisesti muiden lajitovereiden houkuttelemana. Ja mikäs sen hienompaa, kyllähän tuota "pikkusorsaa" kelpaa katsella hieman pitempääkin.
Telkillä ja sinisorsilla, paikan vakioasukkailla, olikin sitten jo kovasti meno päällä. Tällä vauhdilla ei mene varmasti pitkään kun sinisorsat tuovat jo ensimmäiset untuvikkonsa näkösälle - sen verran aikaisessa ollaan kevään kulussa täälläkin.

Tavit ihmettelevät kanavan kulkijoita

Telkkäpariskunta vauhdissa

Tavi-herra pukuloistossaan

Pönttöjä luontoo

Keväällähän tuo pönttöhuuma aina perinteisesti valtaa ihmiset. Tänäänkin aamulenkillä huomasin taas useassa puutarhassa uutuuttaan "kiiltäviä" pönttöjä. Hyvä niin, sillä viimeistään kohta kun kirjosiepot saapuvat on kaikki pöntöt varmasti tarpeen ja haluttuja.
Kaikenlaisia pönttöjä on tullut rakenneltua, mutta tänä vuonna päätin kokeilla jotain täysin uutta aluevaltausta. Kuvan mukainen hyönteispönttö sattui silmään erään marketin eläinosastolla. Siitäpä innostuneena ajattelinkin laittaa muutaman pöntön mökille linnun- ja lepakonpönttöjen sekaan. Saas nähdä sitten kuinka hyönteiset pöntön hyväksyvät ja mitä lajeja siinä lopulta sitten asustelee.

Kevättä tekee

Pikkuvarpunen pesäkolollaan

Reilu kolme vuorokautta jo jatkunut pakkaseton jakso näkyy ja erityisesti kuuluu paikallisessa lintumaailmassa. 

Paikalliset "talvilinnut" ovat jo tiukasti varanneet itselleen reviirejä sekä useimmat jo jopa alkaneet rakentamaan tai ehostamaan pesäpaikkoja.
Lämpimien öiden siivittämänä on saapunut runsaasti rastaita, jotka nyt ovatkin melkein äänekkäimpiä lintuja yhdessä peipposen ja punarinnan kanssa.

"Lepakkorumpu" käpytikalla

Lumetkin ovat lähes kokonaan lähteneet ja vedetkin alkavat avautumaan jo jääpeitteistään - mikäs sen mukavampaa. Johan tuota talvea tulikin nautittua ihan tarpeeksi yhdelle kertaa.

Mökkikausi aluilleen

Se onkin sitten "talvi" siinä mallissa ja työtkin, että on aika laittaa tuo mökkikausi aluilleen ja kääntää siis oma ajanlasku "mökkiaikaan".

Armeijaa tarvitaan jatkossakin

Suomen armeijan salainen ase (?)

Maailmassa noita kriisipesäkkeitä tuntuu riittävän ja uusiakin syntyvän. Kyllähän nuo erilaiset konfliktit laittavat ajattelemaan tuota kotimaankin maanpuolustusta ja sen tulevaisuutta.

Viimeisimmässä kertausharjoituksessa oli hieno huomata, että vaikka määrärahat ovat maapuolustuksen osalla pienentyneet, silti uskotaan (ja niin pitääkin) tulevaisuuteen ja maanpuolustustahdon kasvuun kotimaassa.

Kuvan uusi vanumalli on erittäin monipuolinen välinen maanpuolustuksessa ja sille on löydetty jo paljonkin erilaisia käyttömahdollisuuksia. Toki sitä voi käyttää perinteisesti lapsen ulkoiluttamiseenkin, jos äiti tai isä saa kiireellisen kutsun harmaisiin, eikä jälkikasvulle löydy muuta hoitopaikkaa, vaan se pitää ottaa mukaan tositoimiin.

Taloudellisessa mielessä tämän vaunumallin hinta on arvioitu erittäin edulliseksi ja tässä ollaan vielä menossa eräänlaisessa prototyyppivaiheessa. Se millaisia määriä ja mihin joukkoihin niitä tullaan sijoittamaan on vielä salaisuus. Vaunusta on myös kaksi muuta mallia, joista toisessa on mootoroidut vetopyörät sekä toinen kumiteloilla varustettu malli.

Tämä dokumentti oli julkaisuvapaa 2.4.2014, joten tuo mennyt aprillipäivä ei päässyt vaikuttamaan uutisoinnin uskottavuuteen.

Teneriffa (2) kunto kohdillaan

Boulderointia Puertossa

Katustepperi

Puerton "kuntosali"

Puertossa on ainakin hyvin ajateltu kansalaisten kuntoilumahdollisuuksia. Erään pääkadun varrelta löytyi kuvien osoittama mainio kuntosali, johon kuka tahansa ohikulkija saattoi mennä hieman lihaksiaan "irroittelemaan". 
Kadunvarteen oli asennettu lukuisia erilaisia kuntoiluvälineitä, ja jotka vielä toimivat erittäin hyvin.
Tämä tekniikka varmasti olisi mukava lisä missä tahansa kotimaisessakin kaupunkikuvassa. Idea lienee vapaasti käytettävissä.

Teneriffa (1): Patsastelua kanarialaisittain

Ahti nousi merestä lukemaa iltapäivälehteä

Mystiikkaa Egyptistä

Atlas valmistautuu

Hetki tuumailua ennen suoritusta

Hieman "massia" niin pallohan nousee

Pallo nousi sittenkin

Myös Cran Kanarian puolella osataan patsastella

Maaliskuun reissulla Teneriffan rinteille tuli kaupunkikierroksella ihmeteltyä ja hieman ihasteltuakin ihmisten viitseliäisyyttä ja pitkäpinnaisuutta. Suurimmilla turistisaarillahan tämä "ihmispatsastelu" on hyvin yleistä niin markkinoilla kuin muutoinkin vilkkaimmilla turistikaduilla.
Aika mielikuvituksellisia suorituksia aina välillä tulee vastaan, niin nytkin. Ihmetellä vaan täytyy, että patsaat jaksavat lähes ilmettäkään muuttamatta seisoa paikoillaan pitkiä aikoja. Ilmeisesti harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.
Saas nähdä koska tämä villitys kotiutuu tänne pohjolaan. Joitakin yritelmiä on nähty, mutta ei ihan tässä laajuudessa kuin etelän mailla.