Lepakoiden jäljillä

Useampana iltana on tullut detektorin kanssa kuullosteltua paikallisen siippayhdyskunnan toimintoja. Nyt näyttää tai paremminkin kuulostaa hieman siltä, lepakoiden määrä on hieman laskenut, sillä vain harvoja siippoja on ollut näytillä. Lieneeköhän tuo mahtava helle, joka on kuumottanut kattopeltejä tulikuumiksi, aiheuttanut ylimääräistä hämminkiä yhdyskunnassa. Voi vain kuvitella kuinka korkeaksi lämpötila nousee kattopeltien alla näillä helteillä. Tältä osin pitää jatkaa vielä tilanteen seurantaa, ennen lopullisten päätösten tekemistä.
Jotain uutta ja mielenkiintoistakin löytyi viimeyöltä. Siippojen puuttuessa päätin tehdä pienen kierroksen tuonne vanhan saunarakennuksen takaa kulkevalle metsäautotielle. Ja, kas kummaa - siellähän oli itse pohjanlepakko täydessä touhussa. Lepakko antoi seurata itseään ja saalistusta reilun 15 min ennen kuin siirtyi uusille apajille hakkuaukean suuntaan. Lepakolla lienee päiväpiilo tuolla saunan ylisillä. Mielenkiintoinen veijari, jota pitää yrittää ensiyönä tähystellä uudelleen.

Ukkosen jäljiltä

Viimeyönä kävi pitkästä aikaa myös ukkonen ilmoittautumassa; aamuyön pikkutunneille ajoittunut ryntäys jäi lopulta melkoisen kesyksi. Tosin hetkellisesti saatiin vettä ihan monsuunilukemiin riittävä määrä - mutta vain hetkellisesti. Konaisvesimäärä jäi kuitenkin koko jaksolta vajaaseen 4 millimetriin nelilöltä.
Perhoset tykkäsivät erityisesti yöllisestä kosteudesta, ja monin paikoin näki perhosia metsäautotien pinnalta kosteutta nautiskelemassa. Neitoperhosien ja herukkaperhosien määrät tuntuvat kasvavan helteen myötä päivä päivältä.
Aamusella tuli juostua kamera kaulalla isojen hopeatäplien ja pienempien kultasiipien perässä. Onneksi kunto kesti sillä kameran kennolle ei päässyt tälläkään kertaa tallentamaan juuri mitään. Toki muutama kultasiipikuva pääsi mukaan, mutta hopeatäplät olivat sen verran kiireisiä, etteivät ehtineet jäämään kuvattaviksi.
Olisikohan ensiyöksi jälleen ukkosta tiedossa - ennusmerkit ovat ainakin sen suuntaiset.

Luonnon ehdoilla

Viime yöisen leppakojahdin siivittämänä päätin avustaa hieman Sergeä verkkopyynnissä. Sergellä kun tuo pyyntiverkko tuossa kuistin katoksessa, niin päätin jättää tuon portaikon pihavalon päälle yöksi. Valo kun houkuttelee noita pikkuperhoja ja muita siivekkäitä luokseen. Siinä samalla varmaan joku eksyy Sergen verkkoonkin.
Aamun valjettua tilanne näytti varsin mielenkiintoiselta: Sergen verkko oli suorastaan hyvin repaleinen ja mittariperhosia oli useita lepäilemässä ihan verkon välittömässä läheisyydessä. Serge itse oli vetäytynyt jonnekin parempaan suojaan piiloon. Ensi yönä on mielenkiintoista nähdä alkaako Serge tekemään korjauksia vanhaan verkostoon vai siirtyykö ihan uusille apajille. Kylläinen se varmaan on ainakin. Pitänee myös muistaa laittaa pihavalo pois päältä ensiyöksi.

Uudet sukupolvet

Aurinko, tuo tuttu kaasupallo taivaalla, lämmitti jälleen mukavasti ja sai luontoon liikettä. Erityisesti hyönteismaailma kiitteli saamastaan lämpösäteilystä. Muutaman huonon päivän jäljiltä oli hieno havaita kun perhosten uusia sukupolvia oli kehittynyt lentäviksi yksilöiksi. Tänään tämä näkyi erityisesti sitruunaperhosten osalta, sillä tutun metsäautotien varsi oli kymmenien ja kymmenien puhtauttaan hohtavien sitruunaperhosten valloittama. Useimmissa kukinnoissa oli liikettä jopa ruuhkaksi saakka. Itse jäin kameran kanssa seuraamaan paikalle eksynyttä herukka- eli liuskeperhosta, joka oli myös lähes virheettömässä väriloistossaan. 
Perhosbaarikin on valmistumassa tuossa taustalla, mutta sen antia pääsevät nopeimmat nautiskelemaan vasta huomenissa.

3.2.1....

Kesäloman alkuun vajaa puoli vuorokautta, ja ainakin ilmojen puolesta alkaa näyttää jälleen ihan hyvältä. Viikonlopun pari sateista päivää piti huolen siitä, ettei tarvinnut keskittyä perhosten valokuvaamiseen; näitä siivekkäitä ei yksinkertaisesti näkynyt lennossa. Auringon säteiden myötä tilanne tälle aamulle näytti jo huomattavasti paremmalta.
Kotihämähäkki, tuossa ulkoverannalla, on tehnyt jälleen ison verkon. Sen touhuja on mukava seurata. Päivät se lymyilee kattolautoiduksen lomassa odotellen verkkoon lentäviä hyönteisiä. Illan pimetessä se lähtee liikekannalle ja korjaa päivän aikana vaurioituneen verkon, sekä tekee mahdollisia lisäyksiä verkostoon. Kuten kaikilla tutuilla, on tälläkin veijarilla nimi; "Serge-Wily", tuttavallisemmin Serge vaan. Nimi pysyy samana vuodesta toiseen, vaikka nimen kantaja itse vaihtuukin vuodesta toiseen.
Sergen touhuja seuratessa on hyvä samalla herkistyä kuuntelemaan paikallisten lepakoiden liikehdintää. Auringon mentyä mailleen tulee piha-alueelle saalistelemaan nopeasti lenteleviä siippoja. Ilman detektorin antamaa ennakkohälytystä monet niistä jäisivät varmasti huomaamatta. Illalla pitää mennäkkin rantaan katsomaan mitä kuuluu paikallisille vesisiipoille.

Lomakausi vaiheessa

Eilen tuli käytyä putsaamassa työpöytä ylimääräisistä papereista ja siirrettyä ajatuksia paremminkin vapaalle. Johan noita helteitä riittikin, toki jatkossakin saa lämpimiä pidellä vaikka kyllähän luonto näkyy vettä kaipaavan. Mustikkasadon osalta peli näyttää kyllä olevan pitkälti jo menetetty, ja sama koskee monin osin myös sieniä. Tutut tatti- ja kanttarellipaikat ovat tyhjiä tai sitten erittäin pieniä, kuivia sienenalkuja on sammalikon seassa. Niistä ei oikein sieniherkkua saa tekemälläkään. Samoin tuo mustikkapiirakka taitaa jäädä kaukaisiin unelmiin.
Onneksi tuo luonto osaa tasata tilastonsa - nytkin nuo vuoden keskiarvot esim. lämpötilojen osalta ovat ihan normaalit. Täytyy muistaa, että talvi oli erittäin kylmä, joten tällainen lämmin kesäjakso tasoittaa tilastot kohdilleen.
Virallisesti tuo kesäloma alkaa vasta maanantaina, joten nyt ehtii hieman totuttelemaan tuohon poikkeavaan tilanteeseen ja laittamaan tuon sisäisen herätyskellon uusille asetuksille.

Naistenviikkoa

Jos joku ei ole sattunut huomaamaan, niin tällä viikolla vietetään tosiaankin naistenviikkoa. Naiset siis juhlivat nimipäiväsankareina ja tarujen mukaan sateita pitäisi riittämän. No, niinkuin monessa muussakaan asiassa eivät kaikki ennusteet satu ihan kohdilleen. Lapissa toki sateita on saatu ihan sopivasti, mutta muu Suomi saanee nauttia sateista vasta viikon lopulla, jos sittenkään. Vaihteeksi näinkinpäin.

Kommunikaatiota..

Tässä päivänä muutamana tuli törmätty huomaamattaan pieniin kielenkäytöllisiin kommunikaatio-ongelmiin. Onneksi mistää vakavasta asiasta ei ollut kyse, eikä kenenkään turvallisuus vaarantunut seikkailun myötä. Ajattelin ilahduttaa hotellihuoneen siivoojaa pienellä viestillä, jossa pyysin hieman tekemään erinäisiä pieniä korjauksia, jotka olivat edelliseltä päivältä jääneet suorittamatta. En alkanut siis tekemään mitään suurempaa numeroa, soittamalla "respaan", vaan päätin jättää pöydälle ihan tavallisen lapun suomeksi kirjoitettuna, tiedenkin.
No, töiden jälkeen palatessani huomasin, että 50 % asioista olikin saatettu kuntoon, ja kirjoittamani lappu oli täysin samalla paikalla kuin mihin olin sen aamulla jättänyt. Mietittyäni asiaa tulin siihen tulokseen, että olisikohan sittenkin pitänyt kirjoittaa asia englanniksi tai venäjäksi. Tämäkään tuskin olisi auttanut sillä siivoojan nimi paljastui myöhemmin huoneen siivoustaulusta: Supapoon! Kaikella kunnioituksella vierasmaalaisia työläisiä kohtaan.

Mitä muut edellä...

Vaihteeksi jälleen työmatkalla pääkaupungissa.Toimistolta hotellille kävellessä tuli jälleen vahvistus sille uskomukselle, "mitä muut edellä, sitä toiset perässä". Yleisestihän on tiedossa tuo Helsingin kaduilla rehottava kerjäläisongelma - ilmeisen laillistettu sellainen. Tädit ja sedät notkuvat kaduilla pahvimuki kädessä ja yrittävät saada ohikulkijoilta muutakin kuin huomiota.
Nyt ovat suomalaiset keksineet oman hienon version aiheesta. Tänään tuossa Postitalon kulmalla oli liikennevaloihin rollaattorin kanssa "jonottamassa" iäkäs naishenkilö, joka ohikulkijoiden huomion saadakseen huhuili "Anteeksi, voitteko auttaa". Tilanne näytti siinä määrin eriskummalliselta, että päätin jäädä hieman seuraamaan sivusta tilannetta, sillä välittömässä avuntarpeessa henkilö ei näyttänyt olevan.
Pian paikalle tuli nuori mieshenkilö, joka tietysti pysähtyi punaisiin valoihin ja kuuli naisen avunpyynnön. Herrasmiehenlailla mies tarjosi naiselle apua ja olisi avustanut kadun ylittämisessä. Mutta, mutta... tämähän ei ollutkaan naisen tarkoitus, vaan herrasmiehen tullessa apuun, nainen halusikin kahta euroa (2 eur).
Sama tilanne hieman erilaisella variaatiolla oli pari viikkoa sitten paikallisen apteekin kulmalla, jossa myös iäkäs nainen pyysi ohikulkijoilta apua särkyyn. Särkylääkkeeksi olisi tässäkin tapauksessa kelvanneet vain euron kolikot.
Että tämmöisillä kujeilla täällä pääkaupungissa!

Viulukonserttoa tarjolla

Kesän edetessä pitemmälle syksyn suuntaan alkaa tuo luonnon oma sinfoniakonsertti saamaan lisää artisteja mukaan svengiin. Viimeisen parin viikon aikana on ollut hauska huomata kuinka ensimmäiset viulutaiturit ovat kaivaneet pelinsä esiin ja alkaneet virittelemään säveliään. Kyseessähän on tietysti nuo ruohokenttien ja pihanurmikoiden sankarit, heinäsirkat.
Heinäsirkkojen kuuntelu on hyvää testausta myös omalle kuulokäyrälle, joka kuulemma iän myötä hieman muuttuu ja jättää lopulta mm. sirkkojen konsertit täysin ulkopuolelle havaittavaa äänimaailmaa. Sama sääntö toki pätee lintumaailman "sirkkoihinkin" - sirkkalinnut katoavat tutuilta reviireiltään havainnoijan iän myötä. Aina eivät siis linnut olekaan kadonneet.
Elokuulle mentäessä tuo sirkkojen konsertti saavuttaa eräänlaisen maksiminsa. Parhailla paikoilla voi kuulla lukuisia eri soittoniekkoja. Lepakkoretkillä tulee aina välillä hieman huomaamattaa viritettyä detektori ns. sirkkataajuuksille - ihan vain tarkastaakseni tilanteen: onko sirkat hiljaa vai onko kuulo jo mennyt.

Pientä iltapäiväpuhuria

Pientä iltapäiväukkosta näin helteiden siivittämänä. Tämähän oli jo odotettavissakin. Tarkkailkaamme siis taivaankantta.

Säkkijärvenpolkan lumoissa

Eilen tuli jälleen tehtyä perinteinen kulttuuriteko ja käytyä nauttimassa annos viihdettä kesäteatterin muodossa. Naapurikaupunki, Imatra, tarjosi tällä kertaa sopivan esityksen näin hellepäivien ratoksi.
Imatralla on kesäteatteri tullut käytyä katsomassa jo useampaankin kertaan. Yksinkertaisesti siitä syystä, että ne ovat vaan niin hyviä tässä taiteenlajissa. Itse olen tosin pidättäytynyt vain näissä hieman kepeämmissä produktioissa ja jättänyt nuo historialliset draamat väliin - makuasioista ei kannata kiistellä ja kaikilla taiteenlajeilla on omat kannattajansa. Tälläkin kertaa näkyi katsomo olleen lähes loppuunmyyty, onneksi tuli itse varattua paikat jo ajoissa.
Vili Vesterisen hahmon ympärille oli onnistuttu luomaan aivan järkyttävän hieno kokonaisuus; kaiken aikaa katsoja tuskin huomasi, että estraadilla vaihtui Vilin hahmo kolmen taitavan näyttelijän, virtuoosin kesken. Tähän kun lisää vielä taustaorkesterin, "Dallape", suorittamat taidokkaat rytmikuviot näyttelytyön lomassa, ei tulos voi olla kuin äärimmäisen hieno.
Vilien lisäksi mieleen jäivät varmasti monet hienot suuremmat ja pienemmät roolihahmot:

• "Marski" Mannerheim (mahtava)
• "Aatu" Hitler (kerrassaan upea!)
• George Malmsten
• Ajoneuvonkuljettaja, joka jaksoi kuskata Viliä pyyteettä
• Itänaapurin tanssiryhmä
• Vilin "isä" useissa eri rooleissa
• "Dallapen" jäsenet

Kyllä siis kelpasi nautiskella muutakin kuin hellejuomaa. Yksi hieman peloittava asia tuli mieleen: minkähänlainen seuraava produktio on, sillä jonkinlainen teatraalinen maksimisuoritus on nyt nähty. Toki sitä täydellistä suoritusta voidaan vielä tavoitella jatkossakin, joten toivoa uusista makuelämyksistä on vielä jäljellä.

Liitän tähän hieman erikoisen kuvan, jossa on hyvin tähän näytelmään sopivaa aineistoa: pari nuotti- ja laulelmalehtistä 50-luvulta ja yksi satunnaisesti valittu Dallape:n nuottivihko samoilta vuosilta. Omien arkistojeni aarteita näinä päivinä.

Perhostelua

Näin hellekauden siivittämänä on hyvä laittaa muutama kommentti perhosistakin. Heinäkuun puolivälin lähetessä on monilla perhoslajeilla tämän kesän lennot jo lennelty, kun taas varhain keväällä lentonsa aloittaneet lajit tulevat jälleen esille uusien sukupolvien muodossa. Nokkosperhosen talvehtineet yksilöt toivat kevättä esille jo varhain maaliskuussa parhaimmilla pälvipaikoilla; nyt on taasen uuden sukupolven aika lennellä ja etsiä sopiva talvehtimispaikka itselleen. Monin paikoin näkee juuri nyt kuinka nokkosperhosia on runsaasti liikkeellä ja kaikki ovat vielä komeassa asussaan, kuin juuri toukkakotelosta tulleina.
Viime vuonna tähän aikaan saatiin ihmetellä myös ohdakeperhosten runsasta esiintymistä; tämä vaeltelija teki silloin voimakkaan invaasion pohjolaan. Tänä kesänä havainnot tästä lajista ovat lähes yhden käden sormilla laskettavissa.
Kuvassa syksyn satoa oleva nokkosperhonen

Meteorologinen ennustaminen

Meteorologinen ennustaminen tilastojen valossa se vasta jännää onkin. Näin tuli itsekkin todettua, kun yritteli arvailla heinäkuun osalta aktiivista ukkospäivää. Tosin tässä kyseisessä tapauksessa ennuste (lue: tilasto) antoi vain kaksi päivää pitkäksi menneen arvion. Tilastot kertovat heinäkuun 11. päivän olevan keskimäärin aktiivisin ukkospäivä, mutta tällä kertaa nuo ukkossolut tulivat jo 8.-9. päivä. Tilastollinen hajonta huomioiden, ennusten osuikin sitten jo kiitettävän hyvin kohdilleen.
Nyt sitten jännäämään tuota elokuun osumatarkkuutta.

Trooppista yötä ja ukkosta Lappeenrannassa

Eilinen ukkosmylläkkä jätti Lappeenrannan hyvin rauhaan, vaikka hieman ensin uhittelikin. Kaiken kaikkiaan salamatutka rekisteröi 21971 salamaa, millä päästiin vuosituhannen tilastoissa hienosti kuudennelle sijalle!
Tilastohistoriaa hieman toisessakin mielessä tehtiin viimeyönä, sillä lämpötila ei laskenut ollenkaan alle +20 C. Alin noteeraus oli klo 03.51 +20.3 C - Trooppinen yö toteutui sittenkin. Jatkossa on Forecan mukaan tiedossa lisää vastaavia ihmetyksiä.
Yö siivittäminä päästiikin heti aamuvarhaisella jo ukkosten makuun Lappeenrannan ympäristössä.

Mielenkiintoista kuulla jälkikäteen olikohan noihin eilisiin ukkosiin liittynyt suupersolumaisia piirteitä - ainakin hyvin lähellä liikuttiin monin paikoin.

Ukkosta se on...

Komeat ukkosrintamat piirittävät Lappeenrantaa. Kannanksen suunta uhitteli eniten, mutta joutui tyytymään tappioon ainakin toistaiseksi.
Pohjoisen suunnalla sen sijaan paukuttelee ihan tuntuvasti. Parhaimmillaan on päästy yli 150 rekisteröidyn salaman minuuttivauhtiin. Tällä vauhdilla taitaa tulla ns. keskinkertaista parempi salamakertymä tilastoihin. Pitkän ennusteen mukaan tämä olisi kuulunut tulla vasta sunnuntaina, mutta ehtiihän se vielä sittenkin.

Luonnollisesti Mustolasta: Jumalten Sanansaattaja - Häiveperhonen

Tänään se jälleen tuli ihmeteltäväksi aamulenkillä. Komea häiveperhonen oli maassa kosteutta ilmeisesti nauttimassa kun lenkkikaveri (Aapo) ajoi sen lentoon. Perhonen siirtyi läheisen omenapuun lehdelle ihmettelemään ja antoi tarkkailla itseään alle metrin etäisyydeltä. Kaarikadun puutarhurit - olkaa valppaina: puutarhassa voi liikkua muitakin siivekkäitä kuin lintuja!
Turha mainita, että kamera ei kuulunut aamulenkin varustukseen saati kännykkä tällä kertaa.
Hieno perhonen kertakaikkiaan!!!

Luonnollisesti Mustolasta: Jumalten Sanansaattaja - Häiveperhonen: "Luontoa on tullut harrastettua eri olomuodoissaan jo useita kymmeniä vuosia ja aina se jaksaa tarjota yllätyksiä aktiiviselle tarkkailijalle..."

Trooppisen yön rajoilla...

Kulunut yö oli Mustolassa hyvin lähellä harvinaista "Trooppista yötä", jolloin lämpötila ei laske alle +20 C:en. Viime yönä käytiin hetkellisesti alimmillaan +17.1 C:ssa klo 04.07, jonka jälkeen noustiin nopeasti tunnin sisällä +20.1 C:een.
Viikon muina öinä on tavallisesti liikuttu alimmillaan siinä + 10 C ympäristössä.

Hellerajat paukkuu...

Tuo virallinen helleraja tilastoissa on +25.1 C. Tänään meni sitten tuo kesän "haamuraja", +30 C, rikki Mustolan suunnalla. Tarkka arvo oli +30.3 C. Maanpinnan tasalla lämpö tuntui suorastaan ahdistavalta, koska tuuli oli kateissa. Mikäli mittari olisi ollut mittauskorkeutta (2 m) alempana, olisi lukema ollut varmasti yli +34 C.
Hyvähän se on kun helle hellii!

BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtuma

Suomen aktiivisimpaan lomasesonkiin ajoittunut "Mökkibongaus -tapahtuma"
tuo tilastojen valossa esille mielenkiintoisen asian: Ruokolahti oli ylivoimaisesti
Etelä-Karjalan aktiivisin kunta osallistujamäärällä mitattuna; valtakunnan tilastossakin
heti toisena, Salon jälkeen. Onnea Ruokolahti.
Kymmenen kärkeen mahtui vielä onneksi Savitaipale, muiden jäädessä nauttimaan
ns. säälisijoista. Olisi voinut olettaa esim. Lappeenrannan kokoisestakin kuntahirmusta
löytyvän enemmän kuin 7 tapahtumaan osallistunutta mökkiä. Monta hienoa havaintoa
on siis jäänyt varmasti ilmoittamatta. Onneksi asian voi korjata vielä jälkikäteen vaikka
osoitteessa www.tiira.fi

BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtuma

Ukkosen todennäköisyys Etelä-Karjalassa

Kesäkausi on nyt saavuttanut ainakin hetkellisesti kuumimman pisteensä - varmaan jatkossakin päästään "hellemurskajaisiin", sillä kesää on jäljellä varmasti.
Ajattelin tässä pitkästä aikaa julkaista hieman todennäköisyyslaskentaan perustuvaa tietoa ukkosen esiintymisestä Etelä-Karjalassa. Tiedot perustuvat 2000-luvun ukkospäivätietoihin, jotka ukkostutka on rekisteröinyt vuosien saatossa. Lisäksi olen huomioinut vain 50 aktiivisinta ukkospäivää, eli kaikkein pienimmän rysäykset eivät ole kuviossa mukana. Jo menneet toukokuun ja kesäkuun olen jättänyt laskennasta pois - pitää laskeskella nuo todennäköisyydet sitte joskus syksymmällä tulevaa kautta silmälläpitäen.

Heinäkuun osalta:
Ukkosen todennäköisyys on suurimmillaan 11.7 (Jalkapallon MM-loppuottelu on muutoin myös tuolloin) klo 14 - 16 välisenä aikana (huippu). Ukkosrintamien lähestymissuunta välillä etelä (S) - itä (E).

Elokuun osalta:
Ukkosen todennäköisyy on suurimmillaan 14.8 klo 15-17 (huippu). Ukkosrintamien lähestymissuunta välillä etelä (S) - itä (E).

Näin siis tilastojen valossa. Ukkosbongauksen kulta-aikaa Etelä-Karjalassa näyttäisi olevan heinäkuun viimeisestä viikosta elokuun puoliväliin. Tuolle ajalle ajoittuu valtaosa ukkosista.

Huh hellettä

Ennusteet lupaavat tulevalle viikonlopulle oikein mukavia kelejä helteiden merkeissä. Kesän lämpimin jakso toistaiseksi tiedossa. Sunnuntainvastaiselle yölle on ennustettu joissakin malleissa jopa ns. Trooppista yötä, jolloin lämpötila ei laske alle +20 C. Mielenkiintoista on myös sitten katsoa kuinka tämä lämmin jakso aikanaan purkautuu mahdollisten ukkosrintamien myötä. Nyt nauttimaan lämmöstä.

Ukkosta ilmassa

Kuukausi vaihtui, helteet tulivat ja sen myötä myös ukkoskausi pääsi hyvälle alulle. Kesäkuuhan olikin kerrassaan surkea, mitä ukkosiin tulee. Nyt näyttää hyvälle, sillä heti heinäkuun alkajaisiksi saatiin jyminää taivahalle. Tilastojenkin mukaan heinäkuu on Suomessa aktiivisinta salamointiaikaa. Tällä kertaa siis tilastot näyttävät pitävän paikkansa.