Tietokonetta: huoltoa osa 1

Sitten onkin aika kytkeä virrat koneeseen ja alkaa itse huoltotoimenpiteisiin. Reilu kolme vuotta aktiivikäytössä olleen tietokoneen kovalevy on varmasti melkoisessa sekamelskassa ja pitää sisällää koko joukon muistoja ainakin internetsurffailusta.
Netistä löytyy koko joukko hyviä ja ilmaisia työkaluja asioiden korjaamiseen ja paranteluun. En ala niitä tässä mainostamaan, vaan tyydyn noin yleisellä tasolla kuvaamaan käytettävää työkalua.

Varmuus on aina fiksuutta, joten ammattinsa osaava tekee korjattavasta levystä ennen korjailuja aina varmuuskopion siltä varalta, että jotain menee pahasti pieleen ja pitääkin saada asiakkaalle palautettua osa tai kokonaan sitä vanhaa levyä. Yllätyksien välttämiseksi pitäisi asiakkaalta pyytää kirjallinen suostumus siihen, että mitään palautettavaa, arvokasta tietoaineistoa ei koneella enää ole. Myöhemmin kun kuvat ja dokumentit ovat kateissa täysasennuksen jäljiltä on vaikea alkaa selittelemään asian luonnetta. Monille koneet ovat vieläkin sen verran outoja laitteita, ettei tule mieleenkään tehdä niitä varmistuksia tai jos ne on tehty, niin ne ovat samalla osiolla kuin itse korjattava käyttöjärjestelmä tai sitten aivan liian vanhoja, yli-ikäisiä.

Tärkeiden tietojen varmistuken jälkeen, suoritin levylle skannausohjelmalla perustutkinnan, jonka perusteella koneelta löytyi pari mainoskilkettä, jotka eivät ole vaarallisia, mutta voivat toki hidastaa toimivuutta.
Lisäksi koneelta löytyi reilusti rekisterivirheitä, eli koneelta menee melkoinen aika kun se yrittää etsiä tiedostoja, joita ei enää ole ko. linkkien päässä olemassakaan. Ohjelmat on poistettu, mutta yleensä niin huonot poisto-ohjelmat, toiminteet jättävät rekisterit koskemattomiksi, jolloin syntyy noita haamuja.
Lisäksi koneelta löytyi suuri joukko väliaikaistiedostoja nettiselailun ja Mikrosoftin tuotteiten jäljiltä. Nämä voivat joissain tapauksissa muodostua tietoturvauhkaksi, kun käyttäjä ei tarkkaan tiedä mitä koneella on vielä tallessa. Aina ei riitä tiedoston poisto ja roskakorin tyhjennys!!!

Tietokonetta: valmistelut

Ei sitten muuta kuin Bill Gatesia kiittäminen ja hommiin ryhtyminen.
Kokemus on osoittanut, että tietokoneen huolto varsinkin vieraan sellaisen on valmisteltava hyvin asioiden jouhevan etenemisen kannalta.

1. Virtalähteitä tarpeeksi: itse mikro on syytä olla koko ajan virtalähteessä kiinni vaikka akutkin pelaisivat - ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta kun kesken kriittisen toimen virrat loppuu ja koko homma menee ns. pahemman kerran ideksiin. Muiden perusmikrojen kanssa ongelmaa harvoin kohtaa sillä ne eivät tahdo suostua käynnistymään ilman sähkökytkentää hi. Myös asennuksen yhteydessä varmistuksiin käytettävä ulkoinen levyasema tarvitsee oman virtansa. HUOM: älkää viitsikö pelleillä noilla tietokoneesta virran ottavilla systeemeillä. Nuo asemat on tarkoitettu lähinnä kiireisen matkalaisen seuralaiseksi eivätkä ole ollenkaan niin varmatoimisia kuin isot sisaruksensa.
2. Paperia ja kynä sillä kone antaa välillä ilmoituksia, jotka on hyvä tallentaa paperille. Samalla voi tehdä itselle työlistaa, niin muistaa mitä on tehty ja tekemättä.
3. Työkalut eli lähinnä ohjelmistoja, jotka kätevästi valmiina USB-tikulla. Muista tarkastaa aina viimeisimmät päivitykset ohjelmistoista.
4. Alkuperäismediat, sillä isommassa hommassa kun kaikki asennetaan uusiksi tulee eteen alkuperäislevyjen ja sarjanumeroiden käyttö. Ne on hyvä olla muutoinkin aina käsillä.

Näillä eväillä pääsee jo hyvään vauhtiin.

Tietokonetta: ongelma

Sain tuossa käsiini vuodelta 2006 olevan kannettavan Fujitsu Siemens Amilo - tietokoneen. Koneen ongelmana käyttäjän mukaan on sen hitaus. Hitaus ilmenee erityisesti ohjelmien ja etenkin selaimia käytettäessä.
Kone on ollut siis reilu 3 vuotta käytössä ja sille ei ole tehty mitään huoltotoimia. Työaseman hitaus voi johtua hyvin monesta syystä: yleisimmin levyn fragmentoitumisesta, turhien (roska-) -tiedostojen kasaantumisesta levylle, ohjelmien asennuksista ja poistoista jääneistä jäljistä rekisteriin tai sitten pahimmillaan joku ökömönkiäinen on pesiytynyt koneelle.
Tässäpä työsarkaa kerrakseen. Ennen täydellistä uudelleen asennusta pitää koettaa katsella mitä kone on siis syönyt äksyilläkseen.
Niin, ja käyttöjärjestelmänä tuo BG:n luomus XP-home edition.

Syyspäivän köllykkää

Harmaa ja sateinen aamu ei lupaile iltapäivälle oikeastaan sen parempaa. Onneksi ei sentään ole pakkasta ja lunta maassa. Tosin lumipeite toisi hieman ylimääräistä valoa maisemaan.
Vapaa viikko käsillä joten palkkatyön kanssa ei tarvitse hötkyillä onneksi. Koti- ja harrastetöissä riittää onneksi valinnanvaraa tällaisellekin kelille. Aamulla kanavanlaitaa kävellessä tuntui, että vain työhön kiiruhtavat olivat liikkeellä. Jalankulkijoita ja koiranulkoiluttajia ei näkynyt liikkeellä. Onneksi sentään sorsat ja karvatassu pitivät uskollisesti seuraa aamuhämärässä tihkusateen keskellä.
Tälle päivälle ei kannata valokuvauslaitteita ottaa juurikaan esille, sen verran hämärää ja vetistä tuo ulkoilma on. Pitää keskittyä muihin harrasteisiin. Sitähän voisi laittaa vaikka tuon huoltoon tulleen tietokoneen kuntoon ja katsoa sitten mitä seuraavaksi jaksaa. Jätetään nuo nokoset kuitenkin väliin hi....

YLE:n hyvää - Nenäpäivä

Punainen nenä ja..... Niinpä, niin - punanenäisiä kansalaisia on liikenteessä. Itse törmäsin punanenäisiin tänään tuolla keskustan torialueen markkinatapahtumassa. Paikallinen YLE:n osasto oli siellä muistuttamassa torikansalaisia Nenäpäivästä ja hieman keräämässä varoja maailman vähäosaisille. Varsinainen Nenäpäivä on sitten 6. marraskuuta, mutta pieni varaslähtö asiaan on ihan hyväksyttävissä.
Nenäpäivä, Red Nose Day, juontaa perinteensä 80-luvun lopulle BBC:n ja Comic Relief -hyvätekeväisyysjärjestön yhteiseen ponnistukseen. Suomessa tapahtumaa on juhlistettu vuodesta 2007 - siis verrattain nuori tapahtuma näin meikäläisittäin.
Ei muuta kuin nenäilemään.

Kyllä syksy on hienoa aikaa

Kiireiden ja arkirutiineiden keskellä ei aina malta pysähtymään ja katsomaan, mitä kaunista luonnolla on tarjota. Jo, oman mielenterveydenkin kannalta olisi hyvä aina silloin tällöin ottaa itseään niskasta kiinni ja antaa seis-käsky asian toteuttamiseksi.
Tässä kuluneella viikolla sai jälleen nauttia mm. siitä ihanuudesta, että työnantaja tarjosi kokonaisen päivän ohjelmineen. Ja mikäs sen hienompaa kuin etsiä luonnonhelmasta sopiva kohde - muu hoituukin sitten lähes itsestään. Mikäs sen mukavampaa kuin urheilla, paistaa makkaraa, kalastaa jne. työajalla. Kun oikein fiilikseen pääsee, niin edes lammen jäätynyt pinta ei saa häirittyä mato-onkintaa, kuten kuva kertoo.

Syysmarkkinat: palloja poikineen

On joitakin asioita, jotka noin tuotteina kuuluvat markkinaperinteeseen. Viipurin rinkelit ovat varmasti se runsaslukuisimpana edustettu tuote. Moni torilla käyskennellyt näkyi poistuneen alueelta vähintään se rinkelipussi kainalossa.
Toinen yhtä merkittävä tuotekokonaisuus on tietysti värikkäät ilmapallot ja nuo "harvinaiset" markkinapallot. Markkinapalloja löytyi peräti yhdeltä lelumyyjältä - hyvä, että perinne edes jollain tavoin on säilymässä.

Syysmarkkinat: tilaihme (?)

Aina jotain uutta. Niin täälläkin kertaa. Taatusti tuoretta leivonnaista oli tarjolla, koska itse leipomo oli nostettu pyörien päälle ja saatu asemiin markkinaplatalle. Vielä kun olisi saatu herkullisia tuoksuja leivontabussin ympäristöön, niin tilanne olisi ollut täydellinen.

Syysmarkkinat

Eipä mennyt ennuste pahoin pieleen syysmarkkinoiden osalta. Räntä-vesisade ja "taivaallinen harmaus" olivat vallitseva käsite säänosalta. Aivan kuten tuossa jonkin aika sitten ennustin täällä. Sinänsä ei vaikea ennustettava, koska kyseinen ilmatyyppi on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
No, töiden lomassa tai paremminkin sanottuna niiden jälkeen tuli vietettyä reilu tunti markkina-alueella kameran kanssa. Mukaan tarttui vain nuo pakolliset markkinarinkelit ja nekin tingittyyn hintaan, tietysti.
Markkina-aluella oli hyvin tilaa kävellä; suurin osa käytävistä olivat lähes tyhjiä. Samoin monista myyntipisteistä puuttui myyjä. Moni myyjä tuntui hieman noituneen säätilaa ja etenkin sitä, ettei tapahtumaa oltu mainostettu paikallisissa medioissa. Nyt näytti siltä, että yleisö ei ollut löytänyt paikalle. Näin monet eurot jäivät tulematta. Harmittavaa myyjien kannalta.

Lokakuun sääkertymää - millejä taivaalta

Syyskuun myötä tuo terminen kesä jäi tältä vuodelta historiaan. Koko lokakuun säätä on turha arvuutella näin puolivälin paremmalla puolella, mutta jotain sentään voidaan jo nyt sanoa varmuudella.
Yksi varmuudella todettavia asioita on se, että vettä tulee tässä kuussa varmasti reilusti ylitse paikallisen keskiarvon. Mittarissa on jo nyt ylitse 72 mm ja lisää sen kuin vain tulee. Parhaimpana päivänä, 4.9, päästiin peräti liki 29 mm vuorokautiseen kerta-annokseen. Muina päivinä on jääty sitten parhaimmillaan tuollaiseen 10 mm vesikuormaan.
Muilta osin lokakuu on ollut ihan nimensä mukainen - ollaan oltu reilusti plussalla kuin myös miinuksellakin lämpötilojen suhteen. Lehtiä on vielä paljon puissa, joten kaikkia lehtikantoja ei pakkaset ole vielä rikkoneet eikä syysmyrskyt puistelleet.
Saas nähdä kuinka tuon lumentulon kanssa sitten käynee. Räntäsateiden osalta ainakin yksi varmimpia merkkejä on tällä viikolla vielä edessä: Lappeenrannan syysmarkkinat!

Kanavanlaidalta

Aamulenkki kanavanlaidalle toi pitkästä aikaan uusia luontohavaintoja Mustolanlammelta. Mustolanlampi on tuo vesistöosuus Mälkiän ja Mustolan sulkujen välillä.
Paikalla oli oikein sorsien syyskokous, sillä normaalin reilun 20 sinisorsan lauma oli kasvanut reiluun 60 yksilöön. Joukossa oli lisäksi pari kanadanhanhea tarkkailemassa tilannetta.
Muuttoaurojakin näkyi taivaalla, mutta tällä kertaa kyseessä ei olleet nuo hanhet tai joutsenet vaan tavallisemmat harmaalokit. Lokit olivat matkalla kanavaa myötäillen ruokapaikoilleen Kukkuroinmäen kaatopaikalle tai sitten hieman kauemmas Viipurin kaatopaikalle. Kuvassa tältä aamulta harmaalokkiaura - eli kaikki aurat eivät ole lentäviä hanhia tai joutsenia. Kuva on otettu 90-luvun pienellä taskukameralla, jos joku sitä sattuu ihmettelemään.