RESUL:n etämarssi 2021

Marssireitti, marssija ja viestireppu ml. 2021

 Vuoden 2021 RESUL:n etämarssitapahtuma on kohta marssittu tältä vuodelta. Marssiajankohtahan on 22.-25.7.2021, joten vielä tänään ehtii liikkumaan tapahtuman merkeissä. Vähimmäisvaatimushan on vain 10 km suoritus, jonka senkin voi jakaa useammalle päivälle. Jokainen voi liikkua oman kuntonsa ja tavoitteidensa mukaisesti - hyvä niin. 

Vuosi sitten kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa osallistuin tapahtumaan Saimaan kanavan ympäristössä. Tuolloin oli tarkoitus houkutella radiorepun kantoon työkavereita RVL:n suunnalta, mutta heitettyyn haasteeseen ei vastattu, joten suoritus tuli tehtyä tuolloinkin "omilla jaloilla". 

Tänä vuonna ei tuota sidonnaisuutta työnantajaan enää ollut, joten ei tarvinnut erikseen suunnitella retken reittiä tai aikataulutusta. Reitiksi valikoitui Enonkosken pohjoispuolinen maasto, josta löytyy hyviä uria (muutakin kuin asfalttia) ja vaihtelevaa maastoa käveltäväksi. Tälläkin kerralla oli varustuksessa kaiken muun marssivarustuksen lisäksi myös tuo viestitekninen varustus: VHF/UHF -radio tarvikkeineen. HF-radiosta tällä kerralla luovuttiin.

Tälläkin kerralla marssin viestiyhteydet hoidettiin kätevästi VHF-verkossa, 144.800 MHz:n taajuudella. Kyseinen taajuus on radioamatöörien paikkatiedon ja lyhytviestien välitykseen tarkoitettu APRS-taajuus. Käytetyllä kahden metrin aaltoalueella pienelläkin teholla toimiva käsiradio saa hyvän "signaalihorisontin" katettua. Tälläkin kerralla paikkatieto siirtyi ongelmitta omaan "johtokeskukseen" marssitukikohdassa. Marssireitti tuli siis tälläkin kerralla tallennettu aprs-verkon lisäksi, kännykän MARS-MARS -sovelluksella (suosittelen) sekä pienellä GPS-trackerilla (kuvassa se pieni valkea mokkula radion vieressä).

Ilman Koronaa ja sen mukanaan tuomia rajoitteita tuskin tätäkään marssitapahtumaa olisi laitettu aluille viime vuonna. Osallistujamäärien marssin saaman suosion perusteella uskoisin tapahtuman saavan jatkoa tulevinakin vuosina. 

//ARi\\

ISS jälleen APRS-modella työskenneltävissä

OH5FI mukana aktivoinnissa 22.1.2021

Kesäkuisen SSTV-aktivoinnin jälkeen tuli tänään kokeiltua, josko ISS olisi äänessä APRS-modella. Sen verran paljon on ollut erilaisia toimintoja avaruusasemalla, että APRS-radio on ollut välillä pitkiäkin aikoja poissa päältä. Nyt tärppäsi jälleen, vaikka ISS kävi vain hetken kurkkaamassa horisontissa.

Seuraavaa kiertoa odotellessa (90 min)

//ARi\\

OH5FI ISS:n kuulemana

 

Kotimainen stratosfääripallo kävi yläilmoissa 17.7.2021

 Kuluneena viikonloppuna saatiin ikään kuin hellekauden päättymisen juhlistamiseksi nauttia myös kotimaisen stratosfääripallon (OH3VHH-11) lennättämisestä. Tämä Hämeenlinnan radioamatöörikerhon projekti oli pitkästä aikaan lajinsa ensimmäinen näin toteutettuna. 

Pallohan nousi liki 30 000 km korkeudelle ja lähetti koko ajan seurantatietoa radioamatöörien APRS-verkkoon ( aprs.fi ), jonka kautta pallon liikkeitä pystyi seuraamaan ilman kytkeytymistä aprs-verkkoon radioteitse. Lisäksi pallon lähetti videokuvaa lennon aikana. Kuvalähete oli katsottavissa SRAL:n Youtube-kanavalta, koko lennon aikana; samoin kuin koko lennon valmistelut ja pallon lähettäminen yläilmoihin.

Itse seurasin pallon liikkeitä niin aprs-verkon kautta, kuin suoraan radioteitse. Enonkoskella pallo tuli kuuluviin kun se saavutti 5900 km korkeuden. Kuuntelin palloa sekä 144.800 MHz että 432.500 MHz, jotka molemmat ovat virallisia aprs-taajuuksia (luonnollisesti). 144 MHz kuului koko lennon ajan hyvin, mutta 432 MHz oli haastavampi, eikä siitä saanut signaalia kuuluville yrityksistä huolimatta. Ilmeisesti tuon 432 MHz:n osalta oli ollut jotain teknisiä murheitakin, mikä hieman selitti tätä asiaa.

Youtube-kanavan chat-ikkunan perusteella tämä pallo-operaatio sai hyvän vastaanoton niin kotimaassa kuin muuallakin. Ainakin Venäjällä ja Pohjois-Euroopassa / Skandinaviassa pallon lentoa seurattiin muuallakin kuin tietokoneen nettiselaimella.

OH3VHH-11 tuli radioteitse Enonkoskelle (5900 km korkeudelta)

Pallolta saapunutta aprs-raakadataa paikkatiedon osalta

Pallon lentoreitti

Pallon radiohorisontti laajeni lennon myötä korkeuksiin noustessa

//ARi\\

73

Riikka-myrskyä paikallisesti tarkastellen

Ukkoskuuronauha

 Ennätyspitkä hellejakso päättyi, niin kuin yleensäkin, ukkosiin. Tämäkään hellejakso ei tehnyt poikkeusta. Oli vain ajankysymys, koska kylmärintama, ukkosineen saapuu. Kesäkuisesta Aatu-myrskystä poiketen, nyt ukkosrintama oli reilu 600 km pitkä, kapeahko rintamanauha, joka kulki eteläisen ja keskisen Suomen ylitse itään, häviten Venäjän aroille lopulta.

Ilman vahinkoja ei tämäkään myrskyrintama ohittanut: paikalliset, erittäin voimakkaat tuulenpuuskat rikkoivat rakenteita ja kaatoivat puustoa. Runsas salamointi aiheutti myös lukuisia maastopaloja ja aiheutti tuhoja muutoinkin. 

Enonkosken, Koloveden alueella, myrsky meni erittäin nopeasti ohitse, eikä mitään mainittavia vahinkoja päässyt syntymään. Kovimmat tuulenpuuskatkin jäivät alle 10 m/s, eikä sademääräkään paikallisesti noussut kuin 5 mm:iin. Se näkyvin kerrannaisvaikutus tälläkin kerralla oli se, että sähkö hävisivät lähes samalla kerralla kun ensimmäiset salamat alueella rekisteröitiin. Aatusta poiketen, nyt tuo vikatilanne kesti reilu 5 tuntia. Onneksi siihen osasi jo varautua ennakkoon:

1. Varavirtalähteen lataaminen (Powerbank) lataaminen täyteen
2. Kännyköiden ja tablettien lataaminen
3. Radiovastaanottimen testaus / paristojen tarkastus
4. Kylmyyttä vaativien tuotteiden siirto maakellariin, mikäli sähkökatkos venyy pitkäksi. (onneksi ei ole pakastinta käytössä)
5. Kahvin keittäminen valmiiksi termospulloon....
6. Vararadioverkon (VHF/UHF) testaaminen ja yhteyskokeilut Savonlinnaan - tarpeen kun ja jos tuo kännykkäverkko kaatuu tai muutoin temppuilee.

Ilmanpaine teki jyrkähkön laskun ennen rintamaa

Sateen myötä ilman kosteus syöksyi ylöspäin

Kylmän rintaman saavuttua lämpötila laski jyrkästi

Tuulenpuuskat jäivät maltillisiksi

Ruutukaappaus Enonkosken ukkostutkalta myrskyn iskiessä

//ARi\\

Sienisaalista ja kanttarelleja

Kanttarellisaalista

 Vaikka menneet viikot eivät ole sateita hirmuisesti tuoneetkaan, ei se tarkoita sitä, että kesäsienikausi olisi menetetty. Kosteikkojen ja rantojen lähettyviltä voi löytää nyt melkoisen hyvänkin saaliin. Ja niillä kuivemmillakin rinteillä alkaa tapahtumaan heti kun saadaan sitä kosteutta ilmakehästä sateen muodossa. Sama pätee luonnollisesti myös alkavaan mustikan satokauteen.

//ARi\\

Perhostelua kerrakseen

 

Kiikarit ja keisarinviitta

Jos on jo useita viikkoja jatkunut hellejakso suosinut auringonpalvojia, niin myös hyönteiset ovat olleet mielissään vallitsevasta ilmanalasta. Heinäkuulla lentoon tulleet uudet perhossukupolvet ja -lajit ovat täyttäneet niin pihat, puistot, puutarhat kuin teiden varret. Nyt jos koskaan on hyvä hetki antaa hetki aikaa ja tarkkailla näitä värikkäitä siivekkäitä - toki siinä samalla voi katsella myös kimalaisten ja muiden hyönteisten meno kukinnoilla.

Nokkosperhosten runsaudesta onkin ollut mediassa jo paljon juttua. Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt metsänokiperhosten runsas esiintyminen. Itse laskin parhaimmillaan 5x5 metrin laskenta-alalta yhteensä 20 metsänokiperhosta erilaisilta kukinnoilta. Useassa kukassa oli kerrallaan jopa 4 perhosta nauttimassa ateriaansa. Tämä vuosi saattaa muutoinkin suosia metsänokiperhosta, sillä sen kehitys on kaksivuotinen ja laji lentää kahtena eri kantana: parillisina vuosina sitä näkee selvästi vähemmän kuin parittomina. Tosin noilta osin tilanne Pohjois-Suomen osalta on päinvastainen.

Metsänokiperhosia ruusuruoholla ja....

... ja kukkahämäkäkki saaliinsa kimpussa. Kukkahämähäkkihän ei käytä "perinteistä" verkkoa saaliinsa pyydystämiseen vaan tarrautuu usein itseään kookkaampaan saaliiseen voimakkailla eturaajoillaan, jonka jälkeen imee saaliinsa kuivaksi. Kuvassa uhriksi on joutunut toinen nokiperhosista.

Kukkapenkin kastelu houkuttelee perhosia nauttimaa kosteudesta

Myös hopeatäplät ovat huomanneet hyvän ravintokasvin matsänokiperhosen kanssa

Ratamoverkkoperhonen on löytänyt oman kukkansa myös.

Sinisiivellekin löytyy oma paikka.

Myös keltaiset kukinnot kelpaavat metsänokiperhoselle.

Horsmakiitäjäntoukka (elephanthawkmothgaterpillar) vauhdissa.

Työskentelytodistus ISS:n SSTV -aktiviteettiin osallistumisesta

Awardi osallistumisesta ISS:n SSTV aktiviteettiin

 Työskentelytodistus osallistumisesta ISS:n SSTV-aktiviteettiin tuli sähköisesti jo muutama päivä sitten. Vaikka oma QTH (=asemapaikka) ei olekaan kovin otollinen yhteyksien pitämisen kannalta ISS:n suuntaan, voin pitää saavuttamaani tulosta vastaanotettujen kuvien määrän ja laadun osalta varsin hyvänä. 

Lähetyksissä käytetystä 12 kuvan sarjasta onnistuin nappaamaan 7 erilaista kuvaa, joista 6 tuli ruudulle lähes täydellisesti, eli yli 95 % kuvasta oli ilman häiriöitä. Yhdellä ohituksella onnistui yleensä saamaan vain 2.5 kuvakaappausta, ja näitä ohituksiakin oli vain kaksi (2) vuorokautta kohden. Muut ohitukset menivät horisontin alapuolella tai sitten niin matalalla, ja vain hetkellisesti, että kuvat tulivat vain osittain.

Seuraavaa aktiviteettiä odotellessa. 

//ARi\\

Kesäkuun helteet pakettiin

Poutainen ja helteinen kesäkuu takana

 Kesäkuu vaihtui heinäkuulle, joten onkin hyvä hetki laittaa paikalliset säätiedot ja tilastot hieman tarkempaan analyysiin. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan mennyt kesäkuu oli jopa ennätyslämmin mitä tulee hellepäivien määrään ja kuukauden valtakunnalliseen keskilämpöön liittyen. Jokainen ulkoilusta ja säästä nauttinut henkilö voi varmaan olla samaa mieltä lämpöjen osalta.

Mustolan sääasemalla varsinaisia hellepäiviä, jolloin ylitettiin tuo +25.1 C:n lämpötila, rekisteröitiin 15 päivän osalta: vuonna 2020 "vain" 8 hellepäivää kesäkuussa. Toki samassa yhteydessä on sanottava, että aika monena päivänä jäätiin vain muutamia kymmenyksiä hellerajasta - lämmintä siis on ollut. Kesäkuun pakallinen lämpöennätys mitattiin 22.6, kun päästiin +33.2 C:een. Vuonna 2020 ei maagista +30 C:n rajaa ylitetty kesäkuussa ollenkaan, vaan jäätiin +29.8 C:een.

Kesäkuun matalin lämpötila, +3 C, mitattiin heti kuukauden alussa, 1.6. Tämän jälkeenhän tuo lämpökäyrä olikin hyvin nousuvoittoinen. Vuosi sitten tuo kesäkuun alin oli +1.6 C.

Koko kuukauden lämpökehitystä kuvaa ehkä parhaiten kuitenkin tuo mitattu keskilämpö, joka kuluneen kesäkuun osalta oli +18.8 C. Vuosi sitten jäätiin +17 C:een.

Sateita saatiin millimääräisesti paljon vähemmän kuin vuosi sitten. Kesäkuun sademäärä oli vain 22.8 mm. Vuosi sitten määrä oli 48.4 mm. Sateet eivät jakautuneet tasaisesti koko kuukaudelle, vaan niissä näkyy erityisesti ukkoskuurojen aiheuttamat "sadepiikit"

Ilman mainittavia myrskyjäkään ei kesäkuu mennyt, sillä Aatu-myrsky kulki maakunnan pohjoispuolitse antaen kuitenkin hieman sadetta ja salamointia Mustolankin suunnalle. Mitään tuhoja ei tämä myrsky paikallisesti tuonut kuitenkaan tullessaan - hyvä niin.

Katsotaan mitä alkanut heinäkuu tuo tullessaan. Ainakin helteet tuntuvat jatkuvan ja sen myötä varmasti ukkosetkin ajastaan.

// ARi \\