tiistai 13. heinäkuuta 2021

Perhostelua kerrakseen

 

Kiikarit ja keisarinviitta
Jos on jo useita viikkoja jatkunut hellejakso suosinut auringonpalvojia, niin myös hyönteiset ovat olleet mielissään vallitsevasta ilmanalasta. Heinäkuulla lentoon tulleet uudet perhossukupolvet ja -lajit ovat täyttäneet niin pihat, puistot, puutarhat kuin teiden varret. Nyt jos koskaan on hyvä hetki antaa hetki aikaa ja tarkkailla näitä värikkäitä siivekkäitä - toki siinä samalla voi katsella myös kimalaisten ja muiden hyönteisten meno kukinnoilla.

Nokkosperhosten runsaudesta onkin ollut mediassa jo paljon juttua. Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt metsänokiperhosten runsas esiintyminen. Itse laskin parhaimmillaan 5x5 metrin laskenta-alalta yhteensä 20 metsänokiperhosta erilaisilta kukinnoilta. Useassa kukassa oli kerrallaan jopa 4 perhosta nauttimassa ateriaansa. Tämä vuosi saattaa muutoinkin suosia metsänokiperhosta, sillä sen kehitys on kaksivuotinen ja laji lentää kahtena eri kantana: parillisina vuosina sitä näkee selvästi vähemmän kuin parittomina. Tosin noilta osin tilanne Pohjois-Suomen osalta on päinvastainen.

Metsänokiperhosia ruusuruoholla ja....

... ja kukkahämäkäkki saaliinsa kimpussa. Kukkahämähäkkihän ei käytä "perinteistä" verkkoa saaliinsa pyydystämiseen vaan tarrautuu usein itseään kookkaampaan saaliiseen voimakkailla eturaajoillaan, jonka jälkeen imee saaliinsa kuivaksi. Kuvassa uhriksi on joutunut toinen nokiperhosista.

Kukkapenkin kastelu houkuttelee perhosia nauttimaa kosteudesta

Myös hopeatäplät ovat huomanneet hyvän ravintokasvin matsänokiperhosen kanssa

Ratamoverkkoperhonen on löytänyt oman kukkansa myös.

Sinisiivellekin löytyy oma paikka.

Myös keltaiset kukinnot kelpaavat metsänokiperhoselle.

Horsmakiitäjäntoukka (elephanthawkmothgaterpillar) vauhdissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

FT8 SM-sprint, osa 5

  Työskenneltyjä kilpa-asemia FT8 sprint -kilpailusarjan kevätkauden päättävä osakilpailu päättyi juuri. Tälläkin kerralla asemia oli mukava...