Euroseteleiden jäljillä vuodesta 2003

Näin vuodenvaihteessa on mukava tehdä aina välillä kaikenlaisia katsauksia ja tilastoja kuluneesta tai paremminkin kuluneista vuosista: siis eräänlaisia arkisia tilastokatsauksia. Sääilmiöiden osalta tilastot ovat yleensä helppo homma, sillä havainnot on yleensä tallennettu jo johonkin digitaaliseen muotoon, josta ne on helppo tilastoida ilman että tarvitsee alkaa lueskelemaan säähavaintopäiväkirjojen sivuja ja ynnäilemään lukuja sieltä. Hienoimmillaan tuo säätilastointi voi näyttää vaikka tältä (© Heikki Kavakka  2013).

Tällä kerralla en ajatellutkaan nostaa esille säätilastoja koko laajuudessaan, vaan keskittyä hieman harvinaisempaan tilastokummajaiseen, jonka alkusysäys luotiin 2000-luvun alussa, kun EURO-valuutta tuli viralliseksi käteisvaluutaksi 1.1.2002 vanhan markan sijalle Suomessa. 

Pian Euroihin siirtymisen jälkeen perustettiin EuroBillTracker -sivusto, jonka avulla käyttäjät saattoivat rekisteröidä käyttämiään euroseteleitä ja seuraamaan "omien" setelien kulkua maailmalla. Sivusto perustettiin vuonna 2002 ja sai heti alkumetreiltä lähtien suuren suosion. Tämän innoittamana itsekin liityin "EBT":n käyttäjiin ja aloin rekisteröimään seteleitä sivustolle. 

EuroBillTracker (EBT) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon ryhmä vapaaehtoisia, ja sen tarkoitus on seurata euroseteleitä ympäri maailmaa. Jokainen käyttäjä kirjaa hallussaan olevan setelin sarjanumeron ja sijaintitiedot EuroBillTrackeriin. Näistä tiedoista sivusto selvittää seuraavat asiat:

Setelien hajautuminen: Jokaisella euromaalla on käytössään tietty sarjanumerojoukko. Tämän tiedon avulla on mahdollista selvittää, kuinka setelit kulkevat eri maiden välillä. 

Setelien seuraaminen: Kun sama seteli kirjataan uudelleen, sen aiemmin kirjanneet käyttäjät saavat sähköpostiviestin siitä, että seteli on kirjattu uudelleen eli käyttäjä on saanut osuman. Näitä osumia voi tarkastella Tilastot-osiosta.

Tilastot ja sijoitukset: Kuka kirjaa eniten seteleitä ja mitkä maat ovat sijoittuneet parhaiten? Missä setelit tällä hetkellä sijaitsevat?

Eurosetelit ja -kolikot tulivat kiertoon 1. tammikuuta 2002, ja olemme seuranneet seteleitä siitä lähtien.

(lähde: Eurobilltracker.com)

 Tässä joitakin nostoja omalta EBT-kaudelta, joka jatkuu vieläkin vaikka kierrossa olevia seteleitä tulee enää aika harvakseltaan käsiin. Ollaan siirrytty pitkälti jo kortti- ja mobiilimaksuihin, joissa vain bitit vaihtavat haltijaa 😥

• Liityin EBT:iin ja kirjasin ensimmäiset setelit 8.12.2003
• Yhteensä kirjattuja seteleitä on kertynyt 1934 kpl (28.12.2021)
•  Seteleiden kokonaisarvo 40 790 Eur. Keskimääräinen merkintäarvo on 21.09, joska voi päätellä, että yleisin kirjattu seteli on ollut 20 eur arvoinen seteli.
•  Vuosien aikana osumia omiin seteleihin on tullut peräti 65 kappaletta: suurin osa luonnollisesti Suomesta ja Länsi-Euroopasta.
•  Tilastojen mukainen "osumasuhde" on 1 : 29.75

Viimeisimmän osuman anatomiaa, joka koski 20 euron seteliä, joka kirjattiin EBT-järjestelmään Joulupäivänä 2021. Olin itse kirjannut setelin 19.9.2019, jonka jälkeen seteli kirjattiin jo 11.9.2020 Kauhajoella, jossa se oli nostettu Kauhajoen OmaSp-konttorista. Tämä viimeisin Joulupäivän kirjaus tehtiin Virroilta, jossa seteli oli saatu vaihdossa takaisin paikallisessa R-kioskissa asioidessa. Kirjausten perusteella seteli on kulkenut vaatimattoman 356 km matkan 416 päivän aikana.

//ARi\\ 

 

•  

 

Kuvasatoa Kansainväliseltä avaruusasemalta

 

Ohessa joitakin kuvia, jotka tuli "kopitettua" tämän aamun ja aamuyön SSTV-lähetteistä (27.12.2021). Hyvin tuo 145 MHz signaali tulee tuolta avaruudesta, eikä tällä taajuudella hirmuisesti ylimääräistä häiriötä tuosta doblersiirtymästäkään. Signaali on tukeva ja vakaa koko sen ajan kun "avaruusalus" on horisontin yläpuolella.

//ARi\\

SSTV -aktiviteettiä monella rintamalla

 

SSTV eli Slow Scan TV -lähetyksiä on nyt kuultavissa ja etenkin nähtävissä niin lyhyillä aaltoalueilla kuin korkeammillakin taajuuksilla. Lyhytaaltoalueella käynnistyi juuri toinen SSTV-maraton -viikko ja maapallon kiertolainen, ISS -avaruusasema, aloitti juuri viime yönä paikallista aikaa oman aktiviteettinsä kuvalähetyksien osalta.

ISS:n osalta ollaan pelkästään kuulolla, mutta HF-aktiviteetin osalta pidetään yhteyksiä puolin ja toisin. Itse Joulupukkikin kuuluu olevan innostunut SSTV-yhteyksistä 😀

//ARi\\

XMAS ES HNY - Season´s Greetings

A Merry Christmas and A Happy New Year !

 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!

73 de @ARi

Lämpötilaa ja kastepistettä tutkaillen

Lämpötila / kastepiste Mustolassa 20.12.21 

Lyhyeksi jäänyt "lämpöaalto" etelänpuoleisine ilmavirtauksineen on nyt väistynyt tuon hieman arktisemman puhalluksen alta. Matalapaineen väistyessä itään ja korkeapaineen vallatessa näin vapautuneen ilmamassan, ovat virtaukset kääntyneet pohjoisen suunnalle. Jo eilisiltana alkoi tuuli voimistua erittäin nopeasti ja tuulimittarilla oli välillä hieman vaikeuksia pysyä puuskien mukana vauhdissa. No, mitään myrskyvaurioita ei päässyt syntymään vaikka puuskissa päästiin pihallakin pitkälti yli 10 m/s arvoihin.

Nyt tuo lämpötila on siis selvästi pakkasella ja napakka pohjoisvirtaus tekee pakkasesta aika purevan, mikä on hyvä huomioida ulkoillessa. Jouluksi onkin luvassa ihan talviset maisemat myös tänne kaakonkulmalle.

Tuossa lämpötilakäyrässä on mukana tuo kastepiste (Dew point), josta lienee hyvä laittaa hieman selvennystä:

‎Kastepiste‎‎ on ‎‎lämpötila,‎‎ johon ilma on jäähdytettävä kyllästyäkseen ‎‎vesihöyryyn‎‎. Oletetaan, että ilmanpaine ja vesipitoisuus ovat vakioita. Jäähdytettynä edelleen ilmassa oleva vesihöyry ‎‎tiivistyy‎‎ nestemäiseksi vedeksi (‎‎kaste‎‎). Kun ilma jäähtyy kastepisteeseensä kosketuksessa ilmaa kylmemmän pinnan kanssa, vesi tiivistyy pinnalle. ‎‎  ‎

‎Kastepisteen mittaus liittyy ‎‎kosteuteen‎‎. Kun ilmassa on enemmän kosteutta, kastepiste on korkeampi. ‎‎  

(lähde: Wikipedia)

@ARi

Ilmavoimat - historiaa ja nykypäivää

 

Julkaisu: 1998 / Ilmatorjuntaupseeriyhdistys

Paikallisen sotilasopetuslaitoksen kirjaston kirjapoistoja tutkiessa sattui silmiin mm. oheinen teos: Ilmatorjuntamiehen ilma-asekuvasto vuodelta 1998. Varmaan tuon julkaisuvuoden perusteella tuo julkaisu oli joutunut ns. poistokoriin, josta sen nappasin. 

Nimen perusteella voisi olettaa, että julkaisu sisältää pelkästään vain ja ainoastaan hieman vanhemman lentokaluston kuvia. Totuus on kuitenkin aivan toinen. Kirjan liki 300 asiasivua toki käsittää runsaasti valokuvia ja piirroksia, mutta myös runsaasti erilaista taustatietoa ilmasodankäyntiin eri muodoissaan. Lentokoneiden lisäksi oman lukunsa ovat myös oikeutetusti saaneet erilaiset ilmatorjuntaohjukset, lähes kaikki lentokoneissa käytettävät aseet ja ammukset, miehittämättömät ilma-alukset, ELSO, ilma-alusten tunnistaminen jne. jne... Kerrassaan hieno lukupaketti.

Vaikka tämä Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen aikoinaan julkaisema teos onkin varmasti osin vanhentunut etenkin lentävän kaluston osalta, on siinä yli 80 % vielä täyttä asiaa, joka pätee lentotoimintaan tänäkin päivänä. Nopeasti laskettuna kuvaston esittämistä lentävistä laitteista yli 75% on käytössä vielä jossakin päin maailmaa. Aivan kuten kotoinen Hornet -hävittäjämmekin.

Suomen osaltahan tuo kuvasto onkin helposti päivitettävissä kun lisää sinne tuon viimeisimmän hankinnan F-35:n osalta sekä päivittää siihen nuo uudet asetiedot.

 //ARi\\

Ilmavoimien HX-hanke maalissa

 

Pitkään ja huolella valmisteltu Puolustusvoimien hävittäjähankinta saatiin maaliin viimeviikon perjantaina, kun ilmoitettiin hankittavan hävittäjämallin osalta tehty hankintapäätös. Kenellekään ei liene tullut suurena yllätyksenä se, että hankittavaksi hävittäjäksi valikoitui Amerikkalainen F-35A Lightning II, monitoimihävittäjä, joka on viidennen sukupolven häivehävittäjä.

Internet on täynnä hankittavan hävittäjän teknisiä tietoja, joten niitä on turhaa enää tässä käydä lävitse. Oma veikkaukseni HX-hankkeen alkumetreillä oli F-18 Super Hornet. Tämähän olisi ollut aika hyvä ja luonnollinen jatkumo nykyiselle hävittäjäkannalle, joka on käytössämme. Toki nyt hankittava hävittäjämalli teknisiltä ominaisuuksiltaan oli jo aika omaa luokkaansa heti hankkeen alkumetreiltä alkaen. Ehkä suurin epävarmuus ko. hävittäjän osalta olikin nuo elinkaarikustannukset. Kun kustannusparametrit saatiin kohdilleen olikin hankinta oikeastaan helppo tehdä, koska F-35A oli ainoa tarjolla oleva viidennen sukupolven hävittäjä. Rivien välistähän on ollut luettavissa jo jonkin aikaa, että Suomen koviksi ehdoiksi hankinnan osalta on asetettu juuri tuo viidennen sukupolven hävittäjä häiveominaisuuksillaan.

Se, että hankinnassa käytiin lävitse tarkoin myös muut hävittäjäehdokkaat oli varmasti perusteltua, vaikka ne voitiin lähes kaikki tiputtaa pois lopullisesta arvioinnista. Hankinnan kilpailutuksen myötähän saatiin erittäin arvokasta sisäpiirinkin tietoa eri konetyypeistä ja päästiin tutustumaan niihin paljon tarkemmin kuin pelkkien mainoskuvien perusteella. Olisikin ollut mielenkiintoista, jos tarjokkaina olisi ollut myös hävittäjät myös Venäjältä ja Kiinasta.

Ilmailun osalta seuraava hieman pienempi, mutta tärkeä hanke tullee olemaan Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneiden uusiminen. Se, koska tämä prosessi menee maaliin jää vielä arvuuttelun varaan.

Hankitapäätös  Suomen uuden hävittäjän osalta.

Oma "hajatelma" hankittavasta hävittäjästä 2021:

https://luonnollisestimustolasta.blogspot.com/2020/03/ilmavoimien-hx-havittajahanke.html

Hävittäjän tulee olla ns. NATO-yhteensopiva kaikilta osin. Suomi haluaa rakentaa jatkossakin omaa turvallisuuspolitiikkaa NATO:n kumppanuussopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

Suorituskyky tulee luonnollisesti olla erittäin hyvä ja erityiset pisteet pitäisi antaa hävittäjän ja koko järjestelmän ELSO-osioille; niin häive kuin häirintätoimintojen osalta

Hävittäjän täytyy pystyä tukeutumaan tarvittaessa ns. maantietukikohtiin, eli hävittäjän on kyettävä käyttämään nousussa ja laskussa lyhyitä kiitoratoja!!!

Hinta ja vastakaupat oikeassa suhteessa.

Näillä perusteilla näen, että loppusuoralla on oikeastaan vain kaksi todellista kanditaattia: F-18 Super Hornet ja F-35 Lightning II - molemmat siis yllättäen USA:sta.

Winlink - viestejä radiotiellä

Winlink (Global email via amateur radio) aktiviteetti 8.12.2021

Marraskuun lopulla pidettiin vuoden toinen harjoitus, jossa kuvattiin tilannetta kun internetin käyttö estyy ja mahdollisesti myös sähkönjakelussa on häiriöitä valtakunnallisesti. Siis sellainen kunnon katastrofitilanteen ainekset nyky-yhteiskunnassa. 

Radioamatöörien osalta varautumista on osattu harjoitella jo vuosikausia ja valitettavasti tätä toimintaa on päästy testaamaan ihan oikeissakin tilanteissa maailmalla. Jotta asiat eivät tulisi ihan puskista tai muutoin yllätyksenä on näitäkin viestiteknisiä asioita hyvä harjoitella silloin kun akuutti tilanne ei ole päällä.

Olipa kyseessä sitten tsunamin, maanjäristyksen, tulivuorenpurkauksen tai myrskytuhojen aiheuttamat häiriöt, liittyy kaikkiin yleensä paljon tarvetta ulkopuoliselle avulle. Avustamisen osalta on ensiarvoisen tärkeää, että katastrofialueelle saadaan rakennettua toimivat viestiyhteydet mahdollisimman nopeasti. Radiohan on siitä hieno laite, että toimiakseen viestinvälittäjänä, se ei tarvitse paikallista intraa tai toimivia tietoverkkoja toimiakseen. Riittää kun löydetään yksi toimiva liityntäpiste maapallolla, josta viestit välittyvät sitten eteenpäin tarvittavalla jakelulla. 

Amerikan mantereella nuo vuosittaiset riskit myrskyineen, tornadoineen ja jopa maanjäristyksineen ovat aika arkipäivää, lähes vuosittaisia tapahtumia jossakin laajuudessa. Tämän takia siellä on panostettu aika paljon radioamatöörien ylläpitämään vapaaehtoiseen "viestipalvelutoimintaan" Emcomm (Emergency communication) -hengessä. Yhtenä tapahtumana on viikottainen Winlink Wednesday, joka nimensä mukaisesti on keskiviikkoisin koolle kutsuttu radioamatööriyhteisö, joka lähettää sähköpostia ja viestejä Winlink -verkoston (Global email via amateur radio) kautta - vain ja ainoastaan radioteitse, vaikka muitakin liittymistapoja verkostoon toki on. Sanomat liikkuvat verkossa pääsääntöisesti radiotietä pitkin asemalta toiselle.

Keskiviikon harjoitus on laajentunut alun vain Virginialaisille operaattoreille tarkoitetusta harjoituksesta maailmanlaajuiseksi. Kaikki luvan omaavat radioamatöörit voivat siis osallistua tapahtumaan. Itse päätin osallistua tapahtumaan tällä viikolla ja laitoin liittymisviestin oman postilaatikon kautta tapahtuman koordinaattorille Virginiaan. Tällä kerralla oma postilaatikkoni sijaitsi pääkaupunkiseudulla, Vantaalla. Sieltä radiosanoma ohjautui sitten Virginian suunnalle. Vastausviestit kävin lukemassa tuoreeltaan Joensuun postilaatikon kautta. Postilaatikon valintahan perustuu siihen, mikä noista sadoista ellei tuhansista laatikoista on parhaimman radiotien päässä kyseisellä hetkellä. 

Järjestelmän ehdottomana plussana on se, että mukaan pääsee ilman kalliita investointeja. Useimmat radioamatöörit käyttävät viestinnässä jo tietokoneita ja operoivat erilaisilla digimodeilla, joten heillä on oikeastaan jo perusvalmiudet olemassa Winlinkin osalta. Ennen äänikorttivallankumousta oli asian hoitaminen hieman hankalampaa ja etenkin kalliimpaa, koska joutui ostamaan hieman arvokkaan Pactor -modeemin päästäkseen postilaatikkoon käsiksi. Toki Pactor-modeemit toimivat nytkin osana järjestelmää. Itsellänikin on niitä jokunen kappale tullut arkistoitua - pitäisi varmaan joskus testailla niitäkin.

Kuten blogin karttakaappauksesta näkyy on harjoitusasemien määrä painottunut Amerikan mantereelle, mutta tämän ymmärtää hyvin, koska tapahtuma on lähtöisin sieltä eikä muualla ole oikein suuresti panostettu Winlink-harjoitteluun.

Ei muuta kuin kohti uusia haasteita.

//ARi\\

Winlink

 

MFSK16 todistus kotona

Diplomi Espanjan suunnalta

 Syyskuussa 2021 tuli hieman ns. puolivahingossa työskenneltyä joukko espanjanlaisia asemia digitaalisilla lähetelajeilla. MFSK16-modulaatiolla pidetty yhteys poikikin sitten joukon näyttäviä todistuksia eli sertifikaatteja sähköpostiin tällä viikolla. Todistukset tulivat pienenä yllätyksenä, sillä en tuolloin tiennyt tästä erikoisaktiviteetistä. Hyvä näin, sillä mukavat yllätykset ovat aina tervetulleita. 

//ARi\\

Taittuuko talvenselkä?

 

48 h:n lämpötilakehitys Mustolassa

Viimeyönä päästiin uuteen pakkasennätykseen paikallisesti, kun alin mitattu lämpötila oli -25.9 C. Nyt kun tuo korkeapaine osoittaa hieman väistymisen merkkejä ja aurinkokin ehtii hieman vaikuttamaan päivän lämpöön, jäänee tuo ennätys voimaan joksikin aikaa.

Nyt kun mennään taas ilmeisen vauhdilla kohti nollakeliä, ovat nuo vesiputket kovilla. Tuolla naapurikiinteistössä aloittivatkin jo eilen vesijohto  / viemärikorjaukset. Kylmää hommaa...hr.rr...

//ARi\\

Talven pakkasennätystä hipoen

"Pakkaskäyrää" Mustolassa 

 Niinhän siinä lopulta kävi, että talven paikallinen pakkasennätys saatiin eiliselle mittausjaksolle: -20 C rajaa sivuttiin ja nyt odotellaankin koska tuo "haamuraja" talven osalta rikkoontuu. Korkeapaine vahvistuu pohjoisessa, joten on aika todennäköistä, että tuo -20 C menee rikki jopa tulevana viikonvaihteena. 

Se hyvä puoli tuossa talvisessa, hieman kipakammassa, pakkassäässä on, että lumisateet eivät ole "kiusana" ja aurauskalustokin saa hieman levätä välillä. Tosin hyvästä kuntoilustahan tuo kevyen pakkaslumen siirto erilaisilla manuaalisilla lumensiirtimillä käy - kuntosalikortti ihan "ilmatteeks".

//ARi\\

Kylmälle kääntyy

 Aamun pakkastilanteen tarkastelu tuotti pienimuotoisen yllätyksen, kun klo 06.00 oli mittarissa jo peräti -17 C pakkasnäyttö. Aluksi luulin lukeneeni digitaalia huolimattomasti ja luulin pakkasta olevan vain -1.7 C, joten menin samoilta seisomilta tarkastamaan mahdollisen lumitilanteen pihalta. Lumen määrässä ei lisäystä ollut, mutta tähdet loistivat komeasti. Joten uusi tarkastus mittariin ja siellä oli jo lukemat -18 C; lumi narskui mukavasti jalan alla aamulehteä hakiessa. Nyt pakkanen vielä kiristyy muutaman asteen kun tuo kaasupallo tekee nousuaan horisontissa.

Pakkasennätystä tavoitellaan - käyrä lähti jyrkkään laskuun.

//ARi\\

ISS aktiivinen SSTV:llä

Yksi vastaanotetuista kuvista ISS:ltä

 Kansainvälinen avaruusasema (ISS) aktivoitui tänään jälleen hetkeksi perinteisellä kuvalähetysmodulaatiolla ja lähetti kuvia pitkin iltapäivää aina kun oli kuuluvilla. Hyviä kiertoja, jolloin avaruusasema oli yli 10 astetta horisontin yläpuolella, oli tällä kerralla vain kaksi kappaletta - siis aika normi määrä. Huominen aktiviteetti on peruttu, koska miehistölle tuli muuta ohjelmaa mm. avaruuskävelyn muodossa. Turvallisuussyitä avaruuskävelyn aikana suljetaan kaikki ylimääräiset radiolähettimet. Mutta hyvä näinkin. Oli jälleen ihan mukava ottaa kuvaviestejä vastaa avaruudesta, nyt kun tuo pakettiradiokin on ollut tauolla.

//ARi\\