SURA vs. HAARP

SURA-projektin antennimatriisia SSTV-kuvassa 21.8.2021

Osallistuin viikonloppuna Venäjän SURA-projektin nimissä tehtyyn SSTV-kokeiluun, josta maininta erillisessä blogitekstissä. Tässä osiossa avaan hieman tuota projektikokonaisuutta, joka näihin "ionosfäärilämmittimiin" liittyy. Kokonaisuus ja sen mahdollistamat tutkimukset voivat olla aika yllättäviä.

HAARP (lyhenne sanoista High Frequency Active Auroral Research Program) on tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on oppia ymmärtämään, simuloimaan ja kontrolloimaan ionosfäärissä tapahtuvia sähkömagneettisia prosesseja. 

HAARP toimii niin sanottuna ionosfäärin lämmittimenä. Se lähettää suurella teholla korkeataajuista (HF) sähkömagneettista säteilyä ionosfäärin alaosan kerroksiin. Ionosfäärissä olevat sähköisesti varautuneet hiukkaset reagoivat säteilyyn absorboimalla sitä, josta seuraa lämpeneminen. Järjestelmällä voidaan kuumentaa hiukkasia noin 1 600-asteisiksi, jolloin niiden ominaisuudet poikkeavat muun muassa sähkönjohtavuudeltaan normaalitilasta

Ionosfäärin manipuloiminen tuo mukanaan monia käyttömahdollisuuksia. Erittäin matalan taajuusalueen säteilyä voidaan käyttää hyvän läpäisykykynsä vuoksi esimerkiksi maan tomografiassa. Näin voidaan paikallistaa ja analysoida mineraaliesiintymiä, öljylähteitä tai mitä tahansa maanalaisia kohteita. Lisäksi matalan taajuuden lähetyksillä voidaan viestiä sukellusveneiden kanssa niiden ollessa sukelluksissa.

Eräs HAARPin alulle panneista tekijöistä oli ajatus, että järjestelmän avulla voitaisiin saattaa epäkuntoon pitkänmatkan ohjuksia niiden lentäessä ionosfäärin läpi. Sittemmin ”tähtien sota” -sovelluksista on kuitenkin virallisesti luovuttu. Virallisesti HAARP kiistää tutkivansa aseteknologioita, mutta hankkeen kriitikot eivät ole tästä vakuuttuneita.

HAARP on kiinnostanut myös salaliittoteorioiden kehittelijöitä. Sitä on epäilty käytettävän esimerkiksi kiellettyyn sääsodankäyntiin tai ihmismassojen mieleen vaikuttamiseen.

Vastaanvanlaisia, teholtaan ja ominaisuuksiltaan poikkeavia ionosfäärin lämmittimiä on useita ympäri maailmaa: esimerkiksi HIPAS Alaskassa, EISCAT Tromssassa, Norjassa, Sodankylässä, Suomessa sekä SURA Venäjällä.

HAARP-projektiin ja samankaltaisiin asennuksiin liittyvät suuret lähetystehot sekä erittäin suuret antennimatriisit. Eihän ionosfäärin lämmittäminen muutoin oikein onnistuisikaan.

Venäjän SURA-osasto sijaitsee Vasilsurskin koetukikohdan alueella, 140 km:n päässä Nizni Novgorodista. Tukikohta on tietojen mukaan nykyaikaisilla laitteilla varustettu, itsenäinen tutkimuskeskus.

Toiminnallisen SURA:n perusta koostuu kolmesta lyhytaaltoradiolähettimestä PKV-250, joiden kapasiteetti on huikeat 250 kW (lähettimen taajuusalue 4-25 MHz) ja lisäksi on 144-elementtivaiheinen antennijärjestelmä (FAR), jonka koko on liki 300x300 m2. Tämän antennijärjestelmän toimintataajuusalue on 4.3 - 9.5 MHz ja se on asennettu 22 metriä korkeisiin teräsbetonitukkeihin ja koostuu kolmesta itsenäisestä osasta, joiden koko on n. 100x300 m2. Tämän ionosfäärilämmittimen tarvitseman tehon tarjoaa erikoinen muuntajavoimala, jonka kapasiteetti on 8 MW.

SURA:n tärkein etu verrattuna ulkomaisiin toimijoihin kuten HAARP (Alaska, USA) on juuri 144-elementtisen antennimatriisin FAR-elementtien kyky toimia paitsi lähettävänä myös vastaanottavana antennina. Tämä mahdollistaa asennuksen käytön maanläheisten plasma- ja lähiavaruuden kohteiden tutkimisen radiolähetteillä sekä ainutlaatuisten radioastronomisten mittausten tekemisen dekametriaaltoalueen pitkän aallon osassa (sähkömagneettisen aaltoalueen alimmassa taajuusosassa, jossa havainnot ovat mahdollisia maan pinnalla).

SURA on ainoa asennus Venäjällä keinotekoisten ionosfääristen häiriöiden tutkimiseksi voimakkaiden radioaaltojen alalla, joka on varustettu monenlaisilla diagnostisilla työkaluilla. Sitä käytetään myös ionosfäärin ja ylemmän ilmakehän diagnosoinnissa LFM-äänentoistomenetelmillä, radioaaltojen etenemiskanavan hallinnassa, ionosfäärin ja ylemmän ilmakehän parametrien ja dynaamisten ominaisuuksien mittaamisessa käyttämällä radioaaltojen sirontaa keinotekoisilla jaksoittaisilla epäsopivuudella; monostaattisena HF-tutkana Maan Mesosfäärin ja magnetosfäärin tutkimista varten; bistaattisen tutkan säteilevä moduuli maanläheisen plasman ja aurinkotuulen tutkimista varten; radioteleskooppi tähtitieteelliseen tutkimukseen dekametrialueen pitkäaalto-osassa. Jalustan pohjalta luotiin ainutlaatuinen ilmakehän radioakustisen äänen kompleksi, jonka avulla voitiin tutkia ilmakehän lämpötilaprofiileja ja dynaamisia prosesseja 0,5–15 kilometrin korkeudessa tasolla, joka on verrattavissa Japanin tunnetun MU-tutkan tutkimustasoon.

Tarkempaa ja kattavampaa selvitystä SURA:n osalta löytyy toimijan omilta sivuilta (RUS)

Lähteet: Wikipedia (FIN) ja SURA-projektin sivustot (RUS)