Lepakot - faktaa ja fiktiota

Maailmassa tavataan tämän hetkisen tiedon mukaan yli 1200 lepakkolajia. Tämä tekee lepakoista maailman lajirikkaimman nisäkäslahkon. Lepakothan ovatkin maailman ainoita aidosti lentokykyisiä nisäkkäitä. Napa-alueita lukuunottamatta lepakoita tavataan kaikkialla maapallolla. Suomessakin on havaittu peräti 13 lepakkolajia. Kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat hyönteissyöjiä, kuten suurin osa koko maailman lepakoista. Vain kolme (3) lajia käyttää ravinnokseen verta, mutta näitä "vampyyrejä" ei lentele lähelläkään Suomen ilmatilaa.

Yöaktiivisina lepakot ovatkin kiistatta yötaivaan valtiaita. Pohjolan valoisina kesäöinä ei tarvitse mitään erikoisvälineitä havaitakseen lepakoita. Sopivassa ympäristössä voi nähdä todellisen ilmasirkuksen, kun useat lepakot saalistavat taitavasti yöperhosia ja muitakin lentoon uskaltautuneita pikkuhyönteisiä. Lentely yötaivaalla vaatii paljon energiaa ja yhden yön aikana lepakko saalistaakin non painonsa edestä hyönteisiä!

Moni maaseudulta vanhemman kiinteistön ostanut henkilö onkin saanut tietoisesti tai tietämättään kaupan mukana myös mielenkiintoiset "alivuokralaiset" rakennuksen vintiltä ja välipohjista: lepakot. Näitä vuokralaisia suojaa laki, joten niiden häätäminen väkivalloin kiellettyä rangaistuksen uhalla. Itselläni lepakot ovat asustaneet rintamamiestalon ylisillä usean vuosikymmenen ajan, eikä niistä ole harmia ollut. Lepakot ovat maksaneet vuokransa osallistumalla kesäisen hyttysmäärän harventamiseen pihapiirissä ja lähiympäristössä.

Useimmiten lepakot nousevat uutiskynnyksen ylitse lähinnä jonkin tautiepidemian aikana, kuten nytkin. COVID-19 on saatu yhdistettyä lepakoihin, kuten monet muutkin epidemiat aikojen saatossa. Toki lepakot taudin kantajina voivat levittää virusta siinä missä ihmisetkin. Lepakoillehan tämä uusi virus ei ole vaaraksi, mutta ihmisille sitäkin enemmän. Jos tarkkoja ollaan, niin ihmisten kannattaisi pelätä enemmän muita kansalaisia kuin lepakoita. Paras tapa suojautua lepakoiden levittämältä "Coronalta" ja muiltakin tautiuhkilta onkin suojella lepakoita!

Jos ja kun lepakon kanssa joutuu lähempään kontaktiin, kannattaa toki käyttää sitä kuuluisaa, peräänkuuluttamaani maalaisjärkeä, ja suojata itsensä mahdollisilta tartuntariskeiltä; kuolleen lepakon siirtämiseen riittää hyvin normaalit suojakäsineet. Tuskin kenellekään tulee mieleen alkaa haistelemaan lepakon turkkia tai muutoin koskettelemaan sitä. Elävän lepakon osalta kannattaa muistaa, että ahdistettuna lepakko voi puraista, mikä voi altistaa rapiekselle. Paksut suojakäsineet, nahkahansikkaat, ovat hyvä suoja mahdolliselle purennalle. Mutta, mikäli lepakko pääsee puremaan, niin kannattaa ehdottomasti käydä pikimiten hakemassa rabiesrokote. Siitäkin huolimatta, että lepakkoraivotautia kantavia lepakoita on vain yksi tuhannesta. Tätä lottovoittoa ei kuitenkaan kannata jäädä odottelmaan.

Britaniassa tehdyn tutkimuksen mukaan (eng.) ei lepakoissa ole suhteellisesti sen enempää taudinaiheuttajia kuin muissakaan nisäkkäissä tai linnuissa. Meneillään olevan COVID-19 pandemian takia lepakot ovat kuitenkin jälleen saaneet pahiksen viitan harteilleen - valitettavasti. Kenenkään ei siis pitäisi menettää yöuniaan sen takia, että lepakot lentelevät Suomen taivaalla tai asustelevat siellä vintin ylisillä.

Mikäli jaksoit tutustua lepakkoaiheeseen näinkin pitkälle, niin kannattaa käydä lukaisemassa viimeisin YLE:n juttu lepakoista. Myös tästä blogista löytyy yli 40 kirjoitusta lepakoihin liittyen.

Kesäasukki (Pohjanlepakko) kylässä

Kosmonauttien päivä 12.4 !

Hyvää Kosmonauttien päivää !

12.huhtikuuta 1961 Juri Gagarin lensi Vostok-1 -aluksella avaruuteen. Tämä oli ensimmäinen miehitetty avaruuslento. Gagarin lensi vain kertaalleen maapallon ympäri, mutta tämäkin riitti avaruuden valloittamiseen ja eräänlaisen kilpajuoksun alkaneeksi USA:n kanssa. Lennon ratakorkeus oli alimmillaan 175 km ja korkeimmillaankin vain 302 km. Kaikkiaan lento kesti yhteensä 108 minuuttia. Lento jäi Gagarinin viimeiseksi avaruuslennoksi.

Juri Gagarin lentämä reitti Vostok 1:llä

Filateliaa Kosmonauttin Päivän kunniaksi

Filateliaa Kosmonauttien Päivän kunniaksi

Filateliaa Kosmonauttien Päivän kunniaksi

Hotelli "Willa-Garden" avaa ovensa Mustolassa

Tänään avattiin juhlallisin menoin uusi hotelli, "Hotelli Willa-Garden" Lappeenrannan Mustolassa. Lukuisat ennakkovaraukset rohkaisivat avaamaan tämän uuden hotellin. 

Myös vanha hotelli, "Willa-Pölkky" jatkaa toimintaansa normaalisti. Kaikki ensi talven huoneistot ovatkin jo lähes tulkoon varattuina tuolta osin.

Mahdollisissa uusissa varauksissa pyydetään käyttämään tunnusta: #pelastapörriäinen

Wellcome !

#pelastapörriäinen

YLE:n luontotoimituksen aloittama kampanja "pölyttäjä-pörriäisten" hyväksi näyttää saavan hyvin tuulta alleen. Pian kampanjan aloittamisen jälkeen on tunnisteella #pelastapörriäinen tullut sosiaaliseen mediaan paljon kuvia ja kannustavia kommentteja pörriäisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Ja mistäpä asiaa voisi sen helpommin lähteä edistämään kuin omasta pihasta. Ja niillä, joilta oma piha puuttuu, voi asiaa edistää vaikka puistossa tai metsälenkin yhteydessä. Vaihtoehtoja löytyy varmasti. Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon, jos oma mielikuvitus ei anna toivottua tulosta.

Hyönteishotelleille löytyy monia erilaisia toteuttamistapoja: helppoja, halpoja, kalliita, monimutkaisia jne. Kuvassa yksi helpoimmista; puupökkelöön on porattu erikokoisia reikiä ja pökkelö on laitettu koukusta roikkumaan sopivaan oksaa pihapiirissä. Kuvan hotelli on ollut toiminnassa jo kohta kolme vuotta ja toimii yhä.

Kaupallisen, linnunpönttöä muistuttavan hotellin kävivät tikat tuhoamassa ensimmäisenä vuotena; hotellissa oli ilmeisesti maukkaita asiakkaita.

Myös perhosille kannattaa tehdä perhosbaareja - niille löytyy aina asiakkaita.

Samalla kun jättää pihapiirin ruohomattoa kokonaisuudessaan "kynimättä", voi istuttaa erilaisia kukkia, joita pölyttäjät ja päiväperhoset suosivat. Tulee moninkertainen ilo istuttajalle.

Kevät on hyvällä alulla, mutta onneksi pörriäisille voi olla avuksi pitkin vuotta - aina syyskylmille saakka.

Goodbye SETI@home - näkemiin

Maapallon ulkopuolista älyllistä elämää etsinyt projekti, SETI@home lähetti projektiin linkitetyille tietokoneille viimeiset laskentapaketit maaliskuun 2020 lopussa. Itse projektille laitettiin päätös sitten maaliskuun 2020 lopussa. 17.toukokuuta 1999 julkaistu laskentaohjelmisto SETI-projektin osalta sai näin kunniallisen päätöksen.

Projektin päättymiselle ilmoitettiin, että projektin laskennasta ei enää kerry olennaisesti lisää tieteellisesti merkittävää tulosta - saadun datan määrä on riittävä. Tämän lisäksi projektitiimiltä menee suuri osa ajasta hajautetun laskennan hallinnointiin, vaikka nyt olisi hyvä hetki keskittyä tulosten analysointiin ja julkaisuun.

Käyttäjille viestitettiin myös, että itse SETI@home ei häviä vielä kokonaan pois - ohjelmaa voidaan ehkä myöhemmin käyttää johonkin muuhun astronomiseen projektiin. Uusia laskentahaasteita odotellessa valjastinkin jo sääaseman tietokoneen hieman ennakoivasti muutama vuosi sitten EINSTEIN@home -projektiin. Kyseinen projekti etsii jatkuvien gravitaatioaaltojen lähteitä, joihin voi sisältyä pulsareita.

SETI@home -projektissa analysoidaan Puerto Ricossa sijaitsevan radioteleskoopin nauhoittamaa dataa. Datanauhat pilkotaan kestoltaan ja taasuusalueeltaan pienemmiksi työpaketeiksi, jotka sitten lähetettiin internetin välityksellä vapaaehtoisille. Yhden paketin pituus on noin 107 sekuntia ja taajuusalue noin 10 kilohertziä. Kaikki paketit lähetettiin analysoitaviksi usealle eri tietokoneelle, jotta pystyttiin erottamaan ja hylkäämään virheellisesti analysoidut ja mahdollisesti manipuloidut tulokset.

Analysoidun datan perustaajuus on n. 1.42 GHz. Tämä taajuus on hyvin puhdas ylimääräisestä "kohinasta" ja lisäksi taajuus on sama, jolla maailmankaikkeuden yleisin alkuaine vety sähköisesti neutraalina säteilee. 

Signaalianalyysissä etsitään neljänlaisia taustakohinasta erottuvia signaaleja:

1. pulsseja eli toistuvia signaaleja
2. "kolmosia" eli kolme kertaa säännöllisin väliajoin toistuvia signaaleja
3. yksittäisiä, voimakkaita radioaaltoja (piikkejä)
4. gaussilaisia eli voimakkuudeltaan Gaussin käyrää mukailevia signaaleja

Analysoitavaa dataa tule projektille 300 gigatavua päivässä, eli noin 100 teratavua vuodessa.

Tähän mennessä ei projektin nimissä ole löydetty todisteita Maapallon ulkopuolisesta älyllisestä elämästä. Mutta ihan turhaan ei projektia ole viety ja kehitetty, sillä SETI@home on toiminut eräänlaisena hajautetun laskennan uranuurtajana ja osoittanut kuin suurta laskentatehoa vaativia tieteellisiä projekteja voidaan edistää ilman kalliiden supertietokoneiden hankintaa. SETI@home -projektin tapaisia projekteja on vapaaehtoisille tarjolla useita kymmeniä erilaisia. Joten valinnanvaraa löytyy, jos haluat antaa tietokoneesi prosessin laskentatehoa myös tieteelliseen työhön.

Itse liityin projektiin marraskuussa 2002 eli melko pian sen jälkeen kun projekti oli lähtenyt liikkeelle. Lähes koko 20-vuotisen kauden olen ollut mukana yhdellä tai kahdella työasemalla. Itse huomasin, että niin sääaseman kuin ukkostutkan työasemille jäi runsaasti ns. lepoaikaa, jota voi hyödyntää laskentatehon jakamiseen projektin nimissä.

Vaikka SETI@home on nyt "jäähyllä", jatkuu elämänmuotojen etsiminen yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tämän on mahdollistanut nopeasti kehittynyt tekniikka; eksoplaneetat, aurinkokunnan matkaajat, mustat aukot jne ovat tulleet yhä lähemmäksi meitä noin teknisessä mielessä. Radioviestien osalta käynnistettiin vuonna 2015 Breakthrough Listen -hanke, joka etsii älyllistä elämää radiohavaintojen avulla. Käytössä on huippuluokan laitteistoja, mittava rahoitus ja tuhansia tunteja hankkeelle omistettua radioteleskooppien havaintoaikaa. Käytännössä tämä onkin kaikkien aikojen suurin tieteellinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on löytää todisteita muualla olevista sivilisaatioista.

Todistus vuosien varrella analysoidusta dadasta.