Vuoden 2016 syksyllä aprikoitiin vuodenvaihteessa eläköityneen kollegan kanssa sitä, että näitä "vanhoja" kehäraakkeja ei enää huolita kertausharjoituksiinkaan. Ei vaikka tietoa ja taitoa olisi vielä jaettavanakin - ehkä. No, toisaalta helpommallahan sitä pääsee ja pystyy pitämään stressitason siedettävänä kun ei ole ylimääräisiä kuvioita funtsailtavana.
Asia jäi kuitenkin sen verran vaivaamaan, että ajatus oman KH:n eli kertausharjoituksen järjestämisestä jäi itämään. Pienen pohdiskelun jälkeen päätin ottaa riskin ja ryhtyä toimeen asian edistämiseksi. Harjoituksen alustavaksi ajankohdaksi suunniteltiin tammikuun puoliväliä 2017 ja kestoltaan harjoitus olisi viikonlopun mittainen. Tätä pidemmän harjoituksen järjestäminen olisi tuonut niin ylimääräisiä kustannuksia kuin hankaluuksia henkilöiden irtautumisessa harjoitukseen. Täytyy muistaa, että tässä tapauksessa harjoituksen kulut tulevat 100% järjestävän "seuran"/henkilön maksettavaksi - mitään suuria ihmeellisyyksiä ei siten ole mahdollista järjestää.
Onneksi bonsoreita asian hoitamiseksi löytyi hieman, joten kokonaiskustannuksetkaan eivät päässeet heti alussa järkyttämään. Eipä muuta kuin prosessi liikkeelle - mitä aiemmin sitä parempi.
Osallistujakaartiin olin alustavasti kartoittanut 15 henkilöä. Jokaiselle heistä postitettiin marraskuussa virallinen kertausharjoituskutsu; tosin tällä kertaa kutsussa tähdennettiin, että matkakuluja eikä mitään päivärahoja/ reserviläispalkkoja tulla maksamaan. Sen sijaan tarjotaan reipasta toimintaa kauniissa Etelä-Karjalaisessa muotomaastossa, tarjotaan 3 ateriaa päivässä, mahd. sisämajoitus ym...
Harjoituksen ajaksi onnistuimme saamaan käyttöömme komea hirsihuvilan Sulkavan suunnalta - keskeltä melkein "ei-mitään". Sopimukseen kuului myös saunomismahdollisuus, joten pienenä extrana oli saunominen päivän askareiden jälkeen. Tosin tapahtumaa riitti läpi vuorokauden, joten saunominen tarjosi sellaisen mukavan tauon muutoin "rankkaan" rehkimiseen.
Harjoitusjoukko koostui yhdestä naisesta ja kuudesta miespuolisesta toimijasta. Kaukaisimmat kertaajat tulivat ihan Helsingin "kirkolta" saakka. Heille suuri hatunnosto ja syvä kumarrus. Loput kertaajat olivatkin sitten Etelä-Karjalan alueelta.
Harjoituksessa oli kaksi painopistettä: erämiestaidot ja viestitystoiminta. Lisäksi aina ruokailujen yhteydessä pidettiin ns. syventävä käsittely keskustelujen merkeissä tai suoritettiin asioiden kertaamista hieman tietokilpailun omaisesti. Ulkorasteilla testailtiin sitten erikseen luonnon tuntemusta eläimien jälkien ja jätösten mukaan - pimeän tullen sitten opeteltiin taivaalta tärkeimmät tähtikuviot ja planeetat.
Erämiestaitojen osalta suoritettiin kalastusta läheiseltä lammelta. Muuta riistaa ei edes yritetty pyydystää. Vain se mitä kaupan lihatiskiltä oli tarttunut kokin mukaan. Kala liikkui sen verran verkkaisesti ja kävi huonosti pyydyksiin, että loppupelissä pääsimme paistamaan perinteistä nuotiomakkaraa kalan sijaan. Hyvää oli nekin. Ja nuotiotkin saatiin syttymään ns. tilapäisvälineillä.
Viestiliikenteen osalta otettiin hieman vaikeampi teema käyttöön. Yhteydenpito lyhyillä aalloilla (HF) tilapäisantenneja käyttäen ja pienellä teholla. Radiona oli pieni, lähes taskuun mahtuva, moniaaltoradio, jonka maksimi lähetysteho oli vain 5 Wattia. Tosin syöttöjohdon päästä mitattuna, kun syöttökaapelin vaimennus oli huomioitu, saatiin taivaalle vain n. 2 Wattia! Siis, melkoinen "huokaus" radioeetterissä.
Antennina käytimme "tikkuantennia", jonka viritimme käyttämällemme 20 metrin aaltoalueelle. Tikun fyysinen pituus oli vain 1.2 metriä, joten melkoinen sovituselementti oli käytössä, jotta se edes jotenkin vastasi 20 metrin pituutta (täysi aalto) tai sen kerrannaista. Maatasoksi antennille otettiin käyttöön kokilta saatu iso uunipelti sekä maastosta löydetty rautaputki. Näin alkoikin elementit olla kasassa viestityksen osalta.
Harjoituksessahan pyrittiin viestityksen osalta kuvaamaan nimenomaan tilannetta, jossa ollaan pitkälti tilapäisvälineiden varassa. Sähköntuottoonkin oli radion osalta valmius sormiparistojen käyttöön - ei siis mitään tehoakkuja. Viestiaseman operaattorilla oli luonnollisesti käytössään salkkumikro tai tabletti, jotka kummatkin toimivat tarvittaessa akku-/paristovirroilla.
Asia, johon ei harjoitusta valmistellessa oltu voitu valmistautua, oli se että radiokelit olivat hyvin huonot koko viikonlopun ja lisäksi 20 metrin jaksolla oli käynnissä radiokilpailu, mikä aiheutti lisäksi melkoisia häiriöitä. Tästä huolimatta ei periksi annettu ja yhteyksiäkin saatiin lokiin vajaa 50 kpl. Erittäin hieno suoritus, kun ottaa huomioon välineet, joilla asia toteutettiin. Osa harjoitukseen osallistujistakin yllättyi täydellisesti tuosta yhteysmäärästä. Mielenkiinto asiaa kohtaan oli muutoinkin hieno, sillä radioasemalle oli välillä ihan jonoksi saakka operaattoreita tarjolla.
Harjoitus alkoi siis perjantai iltana klo 18.00 ja päättyi sunnuntaina klo 12.00. Aika kului kuin siivillä. Useimmille taisivat yöunetkin jäädä muutamaan tuntiin. Ei kuulemma kannattanut tuhlata aikaa nukkumiseen - no, näinhän se on. Vaikka radiokeli ei harjoitusta suosinutkaan, niin muutoin sää kyllä suosi ulkoilua erinomaisesti: pikku pakkanen, lähes pilvetön taivas, pieni tuulenvire ajoittain.
Palaute harjoituksesta oli sen verran positiivistä ja ilmeisesti kokemuksetkin, että osallistujat halusivat osallistua harjoituksen loppukuluihin. Mikäs sen mukavampaa.
Innokkaimmat kyselivät jo syksyksi uutta tapahtumaa - toivottavasti joku muukin innostuu asiasta ja alkaa järjestellä asiaa. Itse osallistun varmasti jos kutsu käy - tällä kertaa siis "rivijermuna" en järjestäjänä.
HUOM: harjoituksen tarkka paikka, henkilöt ja käytetyt laitteet on jätetty kertomuksesta pois harjoitussalaisuuteen vedoten.
|
Kartta kertoo parhaiden kuin signaalimme oli kopitettu Euroopassa. |
|
Ote harjoituksen viestipäiväkirjasta.
|