Hoitotakuu toimii...

Viimeisen puolen vuoden aikana on taasen päässyt ihan kongreettisesti tutustumaan tuohon sanahirviöön "hoitotakuu". Näin maallikkonahan sen ymmärtää siten, että on tietty aika, jonka kuluessa on tiettyyn hoitoon päästävä. Tämä aikaväli on yleisesti 6 kuukautta eli puoli vuotta.
Jos oikein hyvin sattuu käymään ns. kokonaisvaltaisesti lääkäripalveluiden perässä, niin voi käydä kuten allekirjoittaneelle, että kaikki hoitopäivät tulevatkin sitten hyvin lyhyelle aikajanalle ennenkuin tuo takuuaika umpeutuu.
Niinpä kävi, että muutama viikko sitten tuli käytyä hoitamassa nuo hammaskalustot kuntoon ja nyt on sitten edessä kirurgin käsittely heti huomenissa. No, tuleepahan paikat kerralla tarkasteltua ja operoitua. Jotta tilanne olisi täydellinen, niin samalle ajalle olisi sattunut vielä toisen erikoislääkärin vastaanotto, mutta se piti siirtää onnistuneesti lähemmäksi Joulua sattuneesta syystä - ei onneksi 6 kuukauden päähän.

Osa leikkausta edeltävistä lääkkeistä tuleekin pistoksina. Voi olla tottumattomalle hieman jännä paikka.

"Mummolassa"

Viikonloppuna se sitten oli totta: Lappeenrannan upouusi teatteri avasi ovet suurelle yleisölle kantaesityksen kanssa. Näytelmänä oli ei sen enempää eikä vähempää kuin Mummo -sarjakuvista ohjattu, teatterin keinoin toteutettu versio "Mummosta".
Väliaikoineen liki parituntinen esitys piti kyllä katsojan hyvin otteessaan, eikä ote päässyt herpaantumaan missään vaiheessa. Välillä tuntui, että kuinka sarjakuvatarinasta onkin saatu tehtyä noin makoisa esitys. Jos joku ehti epäilemään ennen esitystä, että se on jonkilainen vanhan ihmisen yksinäinen ikädraama - yksinpuhelu; erehtyi varmasti.
Olisi suorastaan noloa mennä tässä tekemään ns. juonipaljastuksia. Jokainen voi halutessaa käydä itse esityksessä asiat toteamassa. Tosin nyt kuuluu jo syksyn ja vuodenvaihteen esitykset lähes loppuunmyydyiltä, mutta kevään esityksissä varmaan vielä tilaa on. Silti lipu kannattaa varata jo hyvissä ajoin etukäteen, koska todennäköisesti niitä ei teatterikassan luukulta enää saa esityspäivänä.
Väliajalla oli rohkeimmille tarjolla "Mummon" omaa elixiiriä: Mummon tossua. Tuo hieman salaperäinen juomasekoitus pitää sisällään laadukasta kermalikööriä, johon on sekoitettu tilkka "salmiakkikossua".
Eläköön vanhuus ja mummottelu !

Sähköinen pesintä

Piipahdin pikaisesti katsomassa kuinka Pappilanniemen talviruokintapaikka on saanut asiakkaita näin loppusyksylle. Ja hyvin näytti asiakkaita olevan. Ruokintapisteellä oli aamutuimaan vähintään 3 ruokailijaa lähes jatkuvasti. Suurimman joukon muodostivat sini- ja talitiaiset, kuten hieman osaa arvaillakin. Mukavan lisän lajistoon toi paikan lähes vakioasiakkaisiin kuuluvat pähkinänakkelit. Kaksi nakkelia vieraili ruokintapisteellä nopeaan tahtiin ja taisivat kantaa siemeniä parempaan talteen jonnekin metsän kätköihin - tuskin kaikkia sentään pistivät ruoansulatukseen heti.

Pappilanniemen luonnonsuojelualueella käydessä tulee usein käytyä myös vanhalla lossiväylällä katsomassa, josko vesilintuja olisi paikalla. Nyt oli sulavesialue ihan hiljainen, joten ehti tarkastelemaan muutakin ympäristöä.
Paikallisen sähköpylvään rikottu sähkökaappi kiinnitti huomiota, ja kas kummaa sieltähän löytyi jälkiä kuluneen kesän pesinnästä. Joku lintu oli valinnut itselleen oivan pesäpaikan. Toivottavasti pesintä on onnistunut ja poikaset ovat päässeet maailmalle. Sähköjä tuohon pylvääseen ei enää ole tullut vuosiin, joten siltä osin pesäpaikka oli ihan OK.

Sormuskivi

Nuijamaan ehdottomiin nähtävyyksiin kuuluu kirkkomäellä, vanhan kirjastorakennuksen vieressä sijaitseva Sormuskivi.Kiveen liittyy jo sen kokonsa puolesta monia mielenkiintoisia tarinoita. Kiven opastaulussa lienee kuitenkin se yleisin kiven historiaan liittyvä kertomus / uskomus.

Kiven kupeelta löytyy myös toinen, metallinen taulu, joka kertoo "tarinan", jolloin Nuijamaan soturit lähtivät puolustamaan isänmaata vuonna 1939, talvisotaan. Tämän kiven kupeelle kokoonnuttiin 13.10.1939, josta lähdettiin sitten turvaamaan valtakunnan rajoja YH:n nimissä.

Nykyään kivi on saanut mainetta ja kunniaa geokätköilyn ja Munzee -harrastajien avulla.

Käsitys vahvistuu

Nyt ei harmita puhelimen vaihtaminen Andtoidiin yhtään. LUMIAN jälkeen en olisi ihan osannut kuvitella kuinka sujuvaa ja helppoa mobiilin päätelaitteen käyttäminen voi olla.
Paluuta Windows puhelimeen tuskin tulee. Siitä voi nauttia tarvittaessa vielä työnantajalla hi.
Minkähän takia muutoin Microsoft on suunnitellut vaihtavansa puhelimensa käyttöjärjestelmää?

Vaihdon paikka

Tänään se sitten tapahtui. Nimittäin oli aika luopua hyvin palvelleesta Nokialaisesta ja ottaa käyttöön viimeisen päälle hieno Samsung -puhelin. Noita Nokialaisia onkin vuosien saatossa kertynyt melkoinen määrä kaapin uumeniin, vaikka osa tuli jo aikoja sitten myytyä innokkaille keräilijöille. Ehkä näiden uudempienkin "rautojen" kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, onhan kuoressa vielä komea teksti "NOKIA"
Nykyään on onneksi noita erilaisia apuohjelmia kehitetty päätelaitteisiin, joten tuo tietojen siirtäminenkin vanhasta raudasta uudeen onnistuu helposti. Helpoimmillaan se on silloin kun molemmissa on sama käyttöjärjestelmä, mutta kyllä se taipuu eri järjestelmienkin ylitse - toki joutuu hieman enemmän tekemään asioita ns. manuaalisesti.

Onkohan seuraava vaihdon paikka sitten tämä tietämyskoneen käyttis: jos ei tuo Windows 10 ala pelittämään kunnolla ennen ensi heinäkuuta, niin lienee parasta pysy tässä kasi versiossa ja vaihtaa sitten kerralla omppuun hi....