Ensimmäinen Atlantin ylitys FreeDatan siivin

 

TransAtlantic -yhteys, 29.9.2025 FD (FreeData) / OH5KUY

Jo aikoinaan kun radiotekniikka oli vielä uutta ja osin vierastakin, pidettiin eräänlaisena haasteena yhteyden saavuttamista Atlantin ylitse. Sähkötyksellähän siinä onnistuttiin ensimmäiseksi. Tekijänä, kukas muukaan kuin Guglielmo MARCONI (irlantilais-italialainen keksijä). Tuolloin lähetettiin sähkötyksellä / Morse-koodilla kirjain S (... / kolme lyhyttä) Englannin Cornwallista Kanadan Newfoundlandiin. Etäisyyttä tuli peräti 3200 km, mutta Atlanti ylitettiin.

Itse olen yritellyt haastaa itseäni tuon uuden data-aaltomuodon, FreeDatan (FD), osalta. FD tuntuukin erittäin käyttökelpoiselta; helppo selainpohjainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöliittymä. FD:ssä liikkuu niin perustekstit kuin liitetiedostotkin tarvittaessa. Kotimaan kokeiluissa kuvatkin ovat kulkenee ihan hienosti, tosin riippuen aina radiokelien toimivuudesta.

Tänään ajattelin taas pakkasaamun innoittamana kokeilla josko FD:llä olisi signaalia Atlantin ylitykseen ja hämmästyksekseni totesinkin että signaalini oli kopitettu ymmärrettävästi Ameriikan itärannikolla, kuten kuva ja siinä oleva tekninen data osoittavat. Etäisyyttä yhteydelle tuli reilut 7800 km ja signaalikin oli ollut hyvä, -8 dB. Itselläni käytössä 50 Wattia lähetystehoa ja vertikaaliantenni, jonka signaalin lähtökulma puoltaa hieman parempia etäyhteyksiä (DX).

No, tästä on hyvä jatkaa kokeiluja näiltäkin osin. Radio- ja viestitekniikasta löytyy aina mukavia haasteita.

73 de @ri

Viestitekniikkaa pintaa syvemmältä: SSB

 

SSB-lähettimen lohkokaavio 

Arkistojani penkoessa sattui eteeni luentomoniste SSB-tekniikasta radioviestinnässä. Aikoinaanhan näitä teknisiäkin artikkeleita tuli tehty lähes kaikista yleisistä viestitekniikoista. Näillä katsauksilla oli tarkoitus herättää lukijat ja kuulijat aiheeseen niin, että esitetty asia myös "valkenisi" ja oivallus asiasta syntyisi niillekin, jotka eivät aikaisemmin olleet asiaa juurikaan pohtineet. Tämä esitys on laadittu jo 1997, mutta on nopean tarkastelun jälkeen vieläkin täysin ajankohtainen. Nuo "maailman palopesäkkeet", joihin aikoinaan viittasin olivat lähinnä Lähi-Idän konflikteja, mutta kuinka ollakaan konfliktit jatkuvat siellä vieläkin ja mukaan on tullut tuo Ukrainan sotakin, joten kuunneltavaa riittää vaikka ei itse viestintää harrastaisikaan 😎

SSB eli "SingleSideBand" liittyy nimenomaan juuri puhelähetyksiin radioaalloilla. Vaikka erilaiset digitaaliset aaltomuodot ovat vallanneet radioaallot on puhe (SSB) edelleen ehkä se eniten käytetty liikennöintimuoto yhdessä FM-modulaation kanssa kaikesta huolimatta. Puheviestinnällä radioverkoissa on toki niin omat etunsa kuin haittansakin, riippuen viestinnän käyttötarkoituksesta ja tilanteesta. 

Oikein toteutetussa radioverkossa viestintä puheella on sujuvaa ja viestin ymmärtämisessä ei juurikaan ole vaikeuksia ellei mahdollista "kielimuuria" lasketa mukaan. Toki erilaiset häiriöt viestiliikenteessä vaikeuttavat viestintää, mutta tämä pätee myös digitaalisiin aaltomuotoihin samalla tavalla.

Mikäli viestiliikenne tarvitsee mukaan salausta ei puheliikenne enää ole kovinkaan tehokas, sillä viestin salaamiseen erilaisilla puhepeitteistöillä menee aikaa, samoin kuin viestien avaamisellakin. Tämä toki korostuu erityisesti sotilas- ja viranomaisliikennöinnissä, jossa viestin sisältö tulee salata kuuntelijoilta. Toki, kyllä tämänkin päivän sotilasradioliikenteessä maailman palopesäkkeistä kuulee paljonkin erilaisia puheviestejä.

Alla joitakin keskeisiä huomioita SSB:n osalta ja vertailua muihin samankaltaisiin lähetelajeihin.

🔧 Keskeiset tekniset ideat:

- **John Carsonin oivallus (1914):**

• Kantoaalto vie suurimman osan tehosta, vaikka se ei sisällä informaatiota.
• Molemmat sivunauhat sisältävät saman tiedon — toinen voidaan poistaa ilman tiedon  menetystä.
• Carson kehitti balansoidun modulaattorin ja osoitti, että lähetyksen tehoa voidaan säästää merkittävästi.

SSB:n edut:

•   Tehonsäästö: jopa 75 % alkuperäisestä tehosta voidaan poistaa.
•   Kapeampi kaistanleveys: mahdollistaa useampia lähetyksiä samassa taajuusalueessa.
•   Vähemmän häiriöitä: kapeampi vastaanoton kaista vähentää häiriöitä.

📜 Historiallinen kehitys:

- Patentti haettu 1915, myönnetty 1923 (US Patent No. 1.449.382).

- Ensimmäiset amatöörikokeilut:

  - 1933: W6DEI rakensi SSB-lähettimen.

  - 1934: useita SSB-asemia Yhdysvalloissa.

-  Merkittävä läpimurto 1947:

  - W6YX ja WØTQK työskentelivät SSB:llä 80 metrin alueella.
  - Monet amatöörit havaitsivat, että SSB-signaali oli luettavissa tavallisilla vastaanottimilla. 

🌍 SSB:n leviäminen:

- Ensin Yhdysvalloissa, sitten Eurooppaan.

- Englanti ja Tanska olivat edelläkävijöitä Pohjoismaissa.

---

📆 SSB:n kehityksen aikajana

Vuosi	Tapahtuma
1914	John R. Carson oivaltaa, että kantoaalto ja toinen sivunauha voidaan poistaa ilman tiedon menetystä.
1915	Carson hakee patenttia balansoidulle modulaattorille ja SSB-lähetykselle.
1923	Patentti myönnetään: US Patent No. 1.449.382.
1933	Ensimmäinen amatöörikäyttö: W6DEI rakentaa SSB-lähettimen.
1934	Useita SSB-asemia toimii Yhdysvalloissa.
1947	W6YX ja WØTQK tekevät SSB-yhteyksiä 80 metrin alueella – tekniikka herättää laajaa kiinnostusta.
1950-luku	SSB leviää Eurooppaan; Englanti ja Tanska edelläkävijöinä.
1960-luku	Suomessakin SSB syrjäyttää perinteisen AM-lähetteen radioviestinnässä

---

Tässä on vertailu SSB (Single Sideband) -modulaation ja muiden yleisten analogisten modulaatiotekniikoiden välillä. 

Mukana ovat AM, DSB-SC, VSB ja FM. Tämä auttaa hahmottamaan, missä SSB loistaa ja missä sen haasteet piilevät.

(valitettavasti esityskalvon suora liittäminen tähän esitykseen aiheutti hieman sovitusongelmia enkä "laiskuuttani" jaksanut kirjoittaa kaikkia uusiksi. Pienistä asetteluvirheistä huolimatta uskoisin asian valkenevan vertailun osalta taulukosta)

---

📊 Modulaatiotekniikoiden vertailu

Ominaisuus	SSB (Single Sideband)	AM (Amplitude Modulation)	DSB-SC (Double Sideband Suppressed Carrier)	VSB (Vestigial Sideband)	FM (Frequency Modulation)
🔊 Tehokkuus	Erittäin hyvä – vain yksi sivunauha lähetetään	Heikko – paljon tehoa hukkuu kantoaaltoon	Parempi kuin AM, mutta molemmat sivunauhat lähetetään	Kohtuullinen – osa toisesta sivunauhasta mukana	Hyvä – teho ei mene kantoaaltoon
📶 Kaistanleveys	Pienin – vain yksi sivunauha	Suurin – kaksi sivunauhaa + kantoaalto	Kaksi sivunauhaa, ei kantoaaltoa	Välimuoto – yksi sivunauha + osa toisesta	Vaihtelee – riippuu modulaatiosyvyydestä
⚙️ Lähetys (TX)	Korkea – vaatii tarkkaa suodatusta ja vaiheistusta	Matala – helppo toteuttaa	Keskitaso – ei kantoaaltoa, mutta kaksi sivunauhaa	Keskitaso – kompromissi suodatuksen ja tehokkuuden välillä	Korkea – vaatii taajuusvakautta ja monimutkaista vastaanottoa
📡 Kuuntelu (RX)	Korkea – vaatii tarkkaa viritystä ja kantoaallon rekonstruktiota	Matala – yksinkertainen vastaanotin riittää	Korkea – kantoaalto puuttuu, vaikea demoduloida	Kohtuullinen – helpompi kuin SSB	Korkea – taajuusmuutosten seuraaminen vaatii tarkkuutta
🌍 Käyttö	Radioamatöörit, sotilas-, meri- ja ilmailuviestintä	AM-radio, vanhat lähetysjärjestelmät	Teoreettinen ja tutkimuskäyttö	TV-lähetykset (analogiset)	FM-radio, musiikki ja puhe

---

🔍 Yhteenveto:

• SSB on erinomainen valinta, kun halutaan maksimoida spektrin ja tehon käyttö, mutta se vaatii tarkkaa laitteistoa.
• AM on helppo toteuttaa, mutta tehottomin.
• DSB-SC ja VSB ovat kompromisseja, jotka parantavat tehokkuutta mutta vaativat enemmän teknistä osaamista.
• FM tarjoaa hyvän äänenlaadun ja häiriönsietokyvyn, mutta vie enemmän kaistaa ja vaatii monimutkaista vastaanottoa.

Loppukaneettina esityksestä mainittakoon, että vuonna 1997 ennen viranomaisradioiden siirtymistä TETRA-verkkoon (digitaalinen), mainitsi eräs luennollani ollut esimies, että nyt oli sellainen esitys / tiivistelmä, josta voisi käyttää nimitystä "upseerivarma rautalankamalli" 😁

...-.- @ri

Erävoitto linnustolle - Konnunsuo

 

Etelä-Saimaa, 13.9.2025

Aamun paikallislehdessä, Etelä-Saimaa, oli itselleni kaksi SUURTA uutista, jotka saivat hieman hieraisemaan silmiä aamupuuroa syödessä. Lähellä oli ettei puuro mennyt väärään kurkkuun.

Ensimmäisessä uutisessa kerrottiin, että Hallinto-oikeus on kumonnut Konnunsuon aurinkovoimaa koskevan kaavan. Todella hieno juttu. Tuo tärkeä lintualue (IBA -status) ei tarvitse viereensä tai päälle yhtään aurinkopaneelia. Niille löytyy kyllä paikkoja muualtakin. Lappeenrannan kaupunki kuulemma halusi koputella "jäätä" näinkin herkällä aiheella, vaikka kuulemma tiesi, että päätös voisi olla kielteinen lupahakemuksen osalta.

Onneksi luontoaktivistit ja paikallinen Lintutieteellinen yhdistys, EKLY, olivat hereillä asiassa ja tekivät tarvittavat selvitykset lintuarvojen osalta, jotta päätöstä ei tarvinnut tehdä pelkästään kaupungin "penkkipoliitikkojen" lausuntojen mukaan. Alueellahan pesii huomattavan paljon lajeja, joiden kanta on taantunut tai häviämässä kokonaan. Aurinkopaneeleja saadaan kyllä Kiinastaa tilattua lisää ja halvalla, mutta kadonneita lajeja ei sieltäkään "vielä" löydy 😑

Se toinen aamun uutinen toikin esiin tuon 6-tien varressa olevan ns. matkailuliittymän eli Mustolan -rampin, joka nyt vuosien jälkeen aiotaan avata liikenteelle. Hyvä että asiat etenevät, edes pitkässä juoksussa 😃 Saas nähdä minkälaista liikennettä tuonne "takapihalleni" tulee; nythän siellä tuntuu olevan liikkeellä enimmäkseen liikennesäännöistä välittämätöntä "moponuorisoa".

@ri ...-.-

Esa Sirénin matkassa

Tästä se kaikki alkoi 20 vuotta sitten, 2005

Kesän kääntyessä syksyyn alkavat nuo kotimaisetkin kirjamarkkinat elämään voimakkaasti. Monilla kirjailijoilla nuo vuoden uutuudet ajoittuvatkin juuri tänne syksyn alkumetreille; juuri sopivasti ennen Joulun sesonkia 😉

Sotakirjailijoiden joukosta on suosikikseni tullut kouvolalainen Esa Sirén, jonka tuotanto viettääkin juuri sopivasti 20-vuotis juhlavuotta. Tuo ensimmäinen kirja, Iskujoukkue, julkaistiin vuonna 2005. Tämän jälkeen on kirjoja tullut tasaiseen tahtiin vuosittain. Viimeisimpänä tämän syksyn uutuus, Taisteluosasto Rasi.

Itse hyppäsin Esan matkaan vuonna 2015 aloitetun Törni -sarjan myötä. Törni -sarjaa tulikin sitten peräti neljän kirjaa vuosina 2015-2018:

• -2015 Törni kärkeen
• -2016 Törni iskee
• -2017 Törnin sissit
• -2018 Törnin hurjat jääkärit

Törnin tarinaa ja historiaa seuranneena nämä julkaistut tarinat tuntuivat hyvinkin tutuilta. Ja se onkin hienoa, että kirjailija osaa ja uskaltaa käyttää teoksissaan aitoja tapahtumia ja henkilöitäkin tarinoissa. Tämä antaa aivan uutta sisältöä kerronnalle. Ehkä tässä on yksi syy miksi Sirén on saavuttanut niin suuren suosion nykypäivän sotakirjailijoiden joukossa: tiedon mukaan hänen kirjojaankin on jo myyty reilu 400 000 kpl, mikä on hieno määrä tässä lajissa.

Törniä ja vähän muutakin 😉

Melkoisen koukuttava harrastus tämä lukeminenkin on omassa lajissaan. Tällainen pienellä fiktiolla maustettu fakta tuntuu toimivan hyvin. Ainakin silloin, kun on tullut jo luettua noita tämän aikakauden sotilaspoliittisia kertomuksia Ukrainan ja Kiinan suunnalta 😎

Kirjahyllyyn onkin kertynyt jo useampi sotaromaani; alkupään tuotannosta puuttuu toki muutama kirja, mutta niiden etsintä antikvariaateista jatkuu. Vielä vuosi sitten oli myymässä Tori.fi :ssä näitä nykyisiä kirjojani, mutta "onneksi" halukkaita ostajia ei löytynyt 😃

Viimeisimmät vuosilta 2022-2025

@ri

...-.-

"Illan varjoon himmeään" - kaamoksen saapuessa

 

"Hämärävalot", kuin "kaksi marjaa"😁

Iltojen pimetessä ja "kaamoskauden" lähestyessä, tulee viimeistään mieleen pihavalot ja niihin liittyvät toiminnot. Hyvä valaistushan tuo turvaa niin omalle liikkumiselle piha-alueella kuin myös hillitsee ns. luvattomia liikkujia alueella. No, kulkukissoihin ja metsäneläimiin tuo ei tietysti päde, mutta kaksijalkaisiin kylläkin.

Kaukaa "viisaana" ja ennakoiden asensin jo toukokuussa pihavalon kesämökille. Valon sai asennettua hyvälle paikalle rakennuksen kulmalle, josta se valaisee käytännössä reilu 80 % piha-alueesta. Valo toimii säädettävällä liike- ja hämärätunnistimella. Hämärän hiipiessä nurkkiin valo aktivoituu ja syttyy kun havaitsee liikettä kohdealueella. Hieno homma - ei tarvitse itse käydä laittamassa valoa päälle, jos saapuu pimeällä mökille tai  menee muutoin askartelemaan pihalle. Näitä valoja, eri kokoluokissa (LUX) löytyy kattavasti lähes kaikista liikkeistä, eivätkä ne edes maksa paljoa. Tämäkin valo maksoi vain n. 15 Eur ja takuutakin tuli valolle reilu 3 vuotta 👍 

Valojen sensoritekniikka on vuosien mittaa parantunut huomattavasti, sillä tämä viimeisin hankinta syttyy ja sammuu juuri niin kuin pitääkin. Aikaisemmat kokemukset vastaavista virityksistä olivat hieman huonot, minkä takia menikin useampi vuosi ennen kuin päätti sijoittaa tähän "tekniikkaan".

Nyt syyskauden saapuessa ja iltojen pimetessä tuli valot mieleen myös kotosalla. Tosin vasta sitten kun unohti laittaa pihavalot päälle kun lähti asioille; sitten oli kiva etsiä avaimia säkkipimeässä samalla kun varoi kompastumista rappusissa 😒 

Mielessä kävi sama idea kuin mökillä, mutta nyt asennus ei olisikaan ihan yhtä helppoa, sillä ylimääräiselle ulkovalolle pitäisi asentaa oma sähköpistoke, mikä tietäisi ylimääräistä työtä. Asiaa "arsenoidessa" huomasin, että onhan toki olemassa jo valmiita lamppuja, joihin on valmiiksi integroitu tuo hämäräkytkin. Nopea nettisurffaus kertoi positiivisista kokemuksista kyseisten lamppujen osalta, joten päätin kokeilla asiaa. Päätöstä helpotti se että lamput olivat n. 10 Eur hintaisia ja niillekin luvattiin 3 vuoden takuu!

Ensimmäiseksi ostin tuo kuvassa näkyvän vasemmanpuoleisen lampun ja asensin sen porrastasanteen lyhtyyn. Toiminta ei ollut sitä mitä haettiin. Valo tuntui palavan suurimman osan ajasta. Asiaa testaillessa ja tutkaillessa syykin löytyi. Tässä mallissa tuo hämäräkytkin on integroitu lampun kantaosaan, jolloin se reagoi käytännössä ylhäältä saapuvaan valoon. Porrastasanteella oli ylhäällä katto, mikä himmensi voimakkaasti valon määrä. Toki myös lampun kanta oli sellainen, joka osittain peitti lampun "jalan". Siirsin lampun pihakäytävän varrelle, jossa valoa tulee joka suunnalta. Täällä lamppu toimii oletusten mukaisesti.

Porrastasanteen lamppuunkin löytyi heti korvaava tuote, saman valmistajan lamppu, jossa hämäräkytkin on lampun rungon sivussa (kuvassa oikean puoleinen; huom. musta piste rungossa). Tällöin hämäräkytkin toimii myös niissä tilanteissa, joissa valoa tulee enemmän sivulta kuin ylhäältä. Nyt porrasvalokin tottelee hämärää hienosti. Valotehoakin näistä LED-valoista löytyy ihan reilusti valaisemaan laajempiakin alueita.

Ennen lampun valintaa kannattaa siis todellakin miettiä ja harkita mihin ympäristöön lampun asentaa, eli kuinka hämäräkytkin pääsee toimimaan.

Tiedoksi myös, että kyseisten lamppujen malleista löytyy myös liiketunnistimella varustettuja, lamppuja, jotka reagoivat liikkeeseen. Näistä valoista ei ole vielä tullut hankittua kokemusta.

 @ri ...-.-

"Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää"

 

"Leijonakuningas"

Kuten tuota "Rajaviivalla" julkaistua blogia lukeneet tietävätkin, että olin liki 35 vuotta valtion palveluksessa, josta suurimman osan erilaisissa viestiteknisissä projekteissa - kiitos siitä!

Erottuani palveluksesta vuonna 2021 ajattelin, että ainakin nuo "työjutut" voi helposti unhoittaa ja keskittyä enemmän näihin harrastepuolen askareisiin. No, ihan noin hyvin ei käynyt, sillä tuo itänaapuri sekoitti tuota "korttipakkaa" oikein kunnolla kun aloitti invaasiot ja sotimisen Ukrainan suunnalla. Tuo sotahan on tuonut erilaisia teknisiä ratkaisuja esiin aivan uudella tavalla, ja uutta tunnutaan kehiteltävän lisää koko ajan. Tuota taustaa vasten olikin oikeastaan helppoa/mukavaa jatkaa noita viestiteknisiä asioita kotisohvalta käsin 😎

Tuohon otsikkoon liittyen oli työnantajan edustajana projektissa, jossa testattiin ja kehitettiin uutta ennustusmallia radiosignaalien etenemiselle lyhyillä aaltoalueilla (HF) pohjoisen olosuhteita varten. Valmiit, julkiset ennustukset olivat toki hyviä, mutta ne painottuivat laskentaparametrien osalta paljolti tuohon päiväntasaajan ja sen eteläpuoliseen alueeseen maapallolla. Mikä tarvetta olisi ollut kaukoyhteyksiin maapallon toiselle laidalle, nuo ennustukset olisivat olleet toki ja ovat vieläkin oikein hyviä. Nyt oli kuitenkin tarkoitus saada kunnon parametrit viestiyhteyksille Scandinavian osalta. 

Tarkempien ennusteiden laadinnassa kokeiltiin erilaisia kertoimia ja parametrejä, joilla laadittiin erilaisia päiväkohtaisia keliennusteita ja indexejä. Koska valmista aineistoa oli vähän, olikin syytä kerätä aineisto, jotta saataisiin jotain tulosta aikaiseksikin; hyvässä tai pahassa.

Tulosten saamiseksi tuli radioasemalle joka kuukausi pitkä llistaus käytettävistä "suureista" ennusteen osalta, ja näiden arvojen perusteella sitten kuulosteltiin ja pidettiin yhteyksiä vertaamalla samalla niiden toimivuutta. Ennen eroamista aineistoa ehti kertymään reilun kolmen vuoden ajalta. Jopa lomapäivien aikanakin sain testit tehtyä, sillä osa asemasta oli testialustan myötä myös ns. etäkäyttöratkaisun takana, jolloin operointi onnistui kesämökin aurinkotuoliltakin😁

Oman työpisteeni osalta ko. projekti "kuopattiin" 31.12.2021, kun kävin sulkemassa radioaseman virallisesti. Koska seuraajaa ei oltu nimetty sain idean ottaa viestitekniset dokumentaatio mukaan USB-tikulle, ihan varmuuden varalle. Aineisto ei ollut luokiteltua, joten sen mukaan ottaminen oli noiltakin osin OK.

Tämä asia löytyi edestäni reilu kuukausi sitten, kun eräs naapuriorganisaation jäsen tuli tapaamaan Radioamatööriliiton kesäleirillä. Tuli ilmi, että työantajani ei tiennyt koko kokeilusta oikein mitään, vaikka oli siihen nimennyt vastaavan henkilön sekä toivottavasti lukenut aiheesta laaditut muistiot 🤔 Näin, jälkikäteen kyllä hieman epäilen tuota kiinnostusta koko asiaan. Joka tapauksessa "naapurit" olivat kiinnostuneita tuosta mittausaineistosta, koska siinä olisi hyvä lisä siihen, jota he itse olivat tuottaneet. 

Pari viikkoa sitten kun sain kunnian käydä siellä kaikkein "Pyhimmässä" katsomassa tuota teknistä kokonaisuutta, oivalsin että siellä opetettiin tuota keinoälyä (AI) tekemään ennusteita nyt kerätyn aineiston pohjalta. Mitä isompi aineisto, sitä paremmaksi tuo ennuste muotoutui. Tätä taustaa vasten tuo keräämäni aineistokin oli todella arvokas lisä. Ei siis ihme, että oltiin siitä niin kiinnostuneita. Nähtyjen esimerkkien perusteella näin näytti olevankin - hieno juttu. Ennusteet ovat parantuneet hienosti, ja nyt kun tuo aurinkokin on ollut hyvin aktiivinen, on noiden ennusteiden toimivuutta voitu testata erittäin haastavissakin olosuhteissa.

Aivan tyhjin käsin ei tarvinnut poistua "Pyhältä maalta", sillä sain mukaan uutta ennustemallia käsittelevän korttitietokoneen, päivitettyä viestiteknisiä asioita tähän päivään sekä "pienen" rahallisen korvauksen matkakuluista ja projektiin osallistumisesta.

Näillä otteilla kohti uusia haasteita.

Testauskalusto vuosilta 2018-2022

@ri

...-.-

Kuu pimeni 7.9.2025

Kuun täydellinen pimennys 7.9.2025 Lappeenrannassa

Odotettu täydellinen kuun pimennys osui mukavasti viikonlopulle, 7.9.2025, ja vieläpä parhaimpaan katseluaikaan eli iltauutisten klo 20.30 päälle. No, kuten monesti ennenkin ovat nämä taivaan erikoisuudet usein hieman haastavia havaittavia, sillä usein nuo pilvet muodostavat sen esteen kohteen ja havainnoijan välille - niin, nytkin. Itä- ja Kaakkois-Suomi oli ennusteiden mukaan parhaimmassa asemassa illan havainnointiin. Kaakon kulmalla kyllä pilvipeite haittasi havainnointia kunnolla, joten parhaimmat havaintopaikat olivatkin jossain Pohjois-Karjalan alueella.

Toki Lappeenrannassakin päästiin pimennyttä kuuta ihailemaan, vaikka tapahtuman alussa näyttikin koko taivas "pimenneen" pilviverhon taakse. Omalta osaltani kuu näyttäytyi juuri tapahtuman alkumetreillä ja sitten ihan loppusuoralla, viimeisillä neljänneksillä. Sen verran kuitenkin, että pääsi kehumaan tapahtuman todentamisella. Hyvä niin, sillä seuraava vastaava tapahtuma onkin vasta 31.12.2028. Silloin kuuta voikin ihailla rakettien räiskeen ohella 😁

Taivaalla on tapahtunut paljon muutakin, sillä aurinko on laittanut sähkömagneettiset kentät siinä määrin sekaisin, että kunnon Revontulia on voitu havaita eteläistä Suomea myöten. Tätä ilmiötä voi onneksi havainnoida myös radioaaltojen kautta, joten aina ei tarvitse ihmetellä pilvipeitteen paksuutta 😉

Pimennyt kuu pilkistää antennin takaa 😉

@ri ...-.-