FreeData toimii ja kehittyy

 

OH1GPW <> OH5KUY (Lappeenranta - Turku)  7.058 Mhz 

FreeData -ohjelmisto päivittyi jälleen uusimpaan testiversioon viikolla, ja nyt viikonvaihteessa olikin sopiva hetki hieman katsastaa ohjelman toimivuutta, kun vasta-asemiakin oli tarjolla. Noin uudeksi "modeksi" aika moni kotimaan "hamssi" on jo löytänyt FreeDatan (FD) käyttöön. 

Näin kotimaan yhteyksissä on ollut käytössä hieman poikkeava 7.058 MHz taajuus. Normaalisti tuolla ohjelman asetuksissa tuo taajuus on 7.053 MHz. Mikäänhän ei estä toimimasta näin - onhan se helppoa kun tietää miltä "reiältä" nuo OH-asemat löytyvät.

Tänään testasin tuoreeltaan kuvatiedoston siirtoa välillä Turku - Lappeenranta (345 km) 7 MHz:lla. Vaikka tuo 7 MHz aaltoalue (40 metriä) kärsiikin aika paljon tuosta Ukrainan sotaan liittyvästä "kohinasta ja metelistä", löytyy sieltä vielä taajuuksia ja aikavälejä joilla toimia "rauhassa". Tänään tosin tälle OH-kanavallekin tuli liikennöinnin aikana taustalle venäläistä puhetta ja musiikki ym. taajuudelle kuulumatonta lähetettä. Tästä huolimatta kotimaan yhteys toimi, tosin  hieman "pomppuisesti", kuten ylimmän kuvan käyrä osoittaa. Pompuista huolimatta on hyvä huomata, että tuo tiedonsiirtonopeus ei paljoa pomppinut, vaan lähetetty kuva meni perille onnistuneesti.

Tästä on hyvä jatkaa ja uskoisin, että FD tulee löytämään tiensä vielä usean aseman ohjelmistovalikoimaan jatkossa.

73 // ARi

Kotimaan Freedata-asemat 30.11.2024 7MHz (QRG)

TESTI 2:

OH8CW <> OH5KUY (Oulu - Lappeenranta) 7.058 MHz

Ja hyvin tuntuivat tiedostot liikkuvan myös Oulun suuntaan (472 km).

...-.-

Luontoa tarjolla selainikkunan kautta

 

Talvilintu – WWF:n Luontolive – WWF Suomi

Maailmalta löytyy lukuisia luontokohteita, joita voi tarkkailla "turvallisesti" omalta kotisohvalta internetselaimen selainikkunan kautta. Yleensä itseltä tulee suosittua kotimaisia kohteita, joita on mukavasti tarjolla: on norpille, lohikaloille, lintukohteille, lepakoille, siilille jne jne omia kuvalähetyksiä tarjolla pitkin vuotta - sesongin mukaan, luonnollisesti.

Näin talviaikaan parhaita kohteita varmaan ovatkin nuo talvilintujen ruokintapaikoille laitetut kamerat, kuten suosittu WWF:n talvilintukamera (kuvakaappaus tältä aamulta, 25.11.2024). Olen seurannut tapahtumia WWF:n ruokintapaikalla säännöllisesti. Siellä tuntuu vilskettä riittävän ruokintapisteellä ja toki samalla on ollut mahdollisuus tehdä hieman harvinaisempiakin havaintoja paikan vierailijoista. 

Tämän aamun komea vieras hieman yllätti, sillä maakotka oli perkaamassa saalistaan ruokintapisteen taustalla. Tämä ei tuntunut häiritsevän muita paikalla vierailevia lintuja. Olihan toki kotkalla jo saalis kynsissään, joten pelkoa ei siitä ollut.

Mukavaa on ollut myös havaita, että paikalla vierailee runsaasti taantuneita metsätiaisia, erityisesti hömö- ja kuusitiaisia. 

Tuo kuvan etualalla oleva tyhjä rasvamakkarateline olisi varmaan hyvä jo kohta täyttää, onhan se ollut tyhjillään kohta jo reilun viikon. No, ehkä seuraavan huoltokäynnin yhteydessä tuokin asia tulee hoidetuksi.

t. ARi

VarAC tositoimissa 15.-16.11.2024

 WinLink -ohjelmiston tapaan saman VARA -modeemin päällä toimiva VarAC -ohjelmisto pääsi "tositoimiin" kuluvana viikonloppuna, osana valtakunnallista viestiliikenneharjoitusta. Melkoisen nopealla tempolla kokoonpantu harjoitus saatiin vietyä lävitse hienosti tuon valtakunnallisen WL-harjoituksen rinnalla.

Useat VarAC -operaattorit osallistuivat samalla kerralla molempiin harjoituksiin, mikä oli ihan hieno asia. Siinä missä WL -harjoituksessa asemamäärä oli 50, osallistui VarAC -harjoitukseen n. 20 radioasemaa. Hienot lukemat ja seuraavassa harjoituksessa todennäköisesti myös VarAC-asemien määrä tulee kohoamaan - uskoisin. Monet operaattorit varmasti hieman epäröivät olla mukana kahdessa eri harjoituksessa samaan aikaan, mutta ainakin itse totesin sen onnistuvat erittäin hyvin, jopa helposti. 

Yhdelläkin asemakokonaisuudella pärjää toki hyvin, mutta jos on mahdollisuutta niin toki kannattaa perustaa molemmille harjoituksille omat radioasemat. Tällöin kumpikin asema voi olla aktiivinen ja valmiudessa täydet 24 h / vrk.

Kotiaseman lisäksi perustin itse alakerran kellariin toisen aseman juuri VarAC-operointia varten. Tähän toimintaa löytyi radiovalikoimasta juuri asiaan sopiva pienen tehon (QRP) radio tarvittavine oheislaitteineen. Oma antenni radiolle toki tarvittiin, mutta siihenkin löytyi sopivat välineet kalustovarastosta: perinteinen SA-INT dipoli nousikin komeasti pihan ylle hoitamaan VarAC -liikennettä.

Pienestä n. 5 Watin tehosta huolimatta, asema kuului koko Suomessa hyvin ja sanomaliikenne ja jopa kuvatiedostot liikkuivat käytetyllä 3.5 MHz:n alueella hienosti. Tähän harjoitukseen osallistui myös ajoneuvoasemia, jotka saivat myös hienosti yhteyden asemaani harjoituksen aikana. Harjoitus jo tässä laajuudessaan osoitti, että VarAC -ohjelmistossa on paljon potentiaalia hoitaa erilaista kriisiviestintää normaalin radioamatööriliikenteen rinnalla.

Sisäverkkoon rakennetulla etäkäyttöratkaisulla tuo alakerran, suoja-asemassa oleva QRP -aseman operointi onnistui samanaikaisesti kuin varsinaisen pääaseman operointi WinLink -yhteyksien osalta.

73 / @ri

VarAC -yhteyksiä harjoituksen aikana.

QRP-asema toiminnassa 😎

VarAC ja WinLink asemat toiminnassa.

Dipolin haaran pääty 😁

Valtakunnallinen viestiliikenneharjoitus 15.-16.11.2024

 Vuoden toinen, valtakunnallinen viestiliikenneharjoitus pidettiin kuluvana viikonloppuna, 15-16.11.24. Tämä Pohjois-Karjalan Radioamatöörikerhon johtama harjoitus oli siis lajissaan vuoden toinen. Edellinen harjoitus pidettiin perinteiseen tapaan maaliskuussa.

Harjoituksessa harjoitellaan tilannetta, missä internetyhteydet ovat suuressa osin maata poikki. Osittain suorat radioyhteydet eivät ole mahdollisia yhteysetäisyyksistä, radiohäiriöistä ym. seikoista johtuen. Valtakunnan sähkönjakeluverkossa on häiriöitä ja osia valtakunnasta on joko kokonaan tai osittain ilman kiinteää sähköverkkoa. Viestiteknisesti asemat liikennöivät HF, VHF ja UHF -alueilla ja toteuttavat harjoituksen johdon käskemiä suoritteita viestiverkossa. Useimmilla asemilla on luonnollisesti kyky toimia ilman sähköverkkoa erilaisten akkujen ja muiden virtaratkaisujen osalta.

Harjoituksessa kuvattu tilannehan on erittäin vaativa viestiteknisesti, sillä aika suuri osa normaalista viestiliikenteestä kulkee sähköverkon tukemana erilaisia datakaapeleita pitkin. Nyt tuo väylä oli poikki, joten oli syytä siirtää kriittinen  liikenne radiotaajuuksille.

Vuosi vuodelta harjoitus on saanut enemmän ja enemmän osallistujia. Tässä harjoituksessa oli mukana yli 50 radioasemaa eri puolilta Suomea. Henkilöstöä harjoitukseen osallistui hieman alle sata (100). Kansainvälisen tilanteen huomioiden ja heräämiseen kotimaiseen kriisivalmiuteen myös viestitekniikan osalta, ovat varmasti vaikuttaneet osaltaan harjoituksen suosioon. Joukkoon mahtuu hyvin vielä mukaan ja seuraava harjoitus on taas maaliskuussa 2025. Siihen mennessä on hyvää aikaa harjoitella ja oppia tarvittavat tiedot ja taidot harjoituksen toimintojen osalta. 

Oma radioasemani oli tällä kerralla ihan kotikulmilla Lappeenrannassa. Heijastukset radioaalloilla suosivat, joten sanomaliikenne oli sujuvaa eikä päässyt takkuilemaan. Näinkin suuri ja laaja viestiverkko toimiakseen tehokkaasti vaatii kaikilta operaattoreilta malttia ja kykyä toimia verkon osana. Vuosien myötä ja harjoituksiin osallistumalla taidot kyllä kehittyvät - varmasti.

Harjoituksen ensimmäisinä vuosina taisi monilla operaattoreilla olla hieman sellaista kilpailumentaliteettiä, jolloin aseman toimivuus mitattiin lähetettyjen sanomien määrällä. No, tämähän on täysin väärä tapa arvioida tämän laatuista harjoitusta, jossa tärkeintä on sanoman saaminen perille. "Vain perille mennyt sanoma ratkaisee" on vanha totuus näissä asioissa. Kannattaakin siis ennemmin panostaa sanomien laatuun ja niiden toimittamiseen perille onnistuneesti. Sanoman osaltahan asia on täysin kunnossa vasta sitten kun asema saa kuittauksen perille menneestä sanomasta. Nyt pidetyssä harjoituksessa nuo kuittauksetkin alkoivat jo toimimaan odotusten mukaisesti.

Itselläni oli harjoituksen rinnalla toinenkin asema, joka osallistui erilliseen EMCOMM -harjoitukseen (Hätäviestintä), käytössä ensimmäistä kertaa VarAC -ohjelmisto. Tästä osuudesta enemmän erillisessä postauksessa.

Alla olevassa kuvassa (1) näkyy viestiliikenteen osalta "signaalijänteet"; kuten aikaisemminkin on todettava, olisi Pohjois-Suomessa vielä  tilaa asemille, mutta hyvä näinkin.

WinLink -yhteyksiä 15.-16.11.2024 (kuva 1)

73 / @ri

Olisikohan jo aika aloittaa talvilintujen ruokinta ?

Rasvaa tarjolle eri muodoissaan

Terminen talvi on ottamassa otettaan, joten nyt on hyvä hetki aloitella talvilintujen ruokintaa. Pakkasjaksot ja kohta maahan satava lumipeite hankaloittavat talvehtivien lintujen ruoansaantia siinä määrin, että pienikin apu on paikallaan. 

Kauppojen tarjonta on tällä hetkellä, ruokintakauden alussa, parhaimmillaan. Mitään superuutuuksia hylyistä ei näytä löytyvän, mutta ei tarvitsekaan, sillä perinteisillä tuotteilla pärjää ihan hyvin. Toki halutessaan voi tehdä myös itse ns. omannäköisiä antimia linnuille esim. erilaisten rasvakakkujen muodossa. Tärkeää ruokinnan osalta onkin muistaa, että kerran aloitettua ruokintaa ei tulisi lopettaa ennen kuin kevät koittaa ruokaa löytyy jälleen luonnosta ilman erillistä tarjontaa. Linnut oppivat aika nopeasti hakemaan ruokansa sieltä missä sitä on tarjolla.

Itse aloitin tämän vuotisen ruokintakauden tänään, 11.11.2024. Tiaiset ovat jo käyneet pitkän aikaa kolkuttelemassa ikkunan karmeihin ja pelteihin,  joten nyt oli hyvä hetki alkaa tarjota hieman vaihtelua ruoan osalta. Aluksi  tarjolle rasvaa eri muodoissaan: rasvalauta sian silavalla ja erilaisia verkottomia talipalloja. Auringonkukkaakin tulee tarjolle, kunhan toimittaja saa toimitettua talvieränsä. Ja keltasirkkujen saapuessa Joulupyhien aikaan laitetaan sitten luonnollisesti kauraa ja muuta lyhde tarjolle. Eiköhän sitä näillä selvittäne kevääseen 😃

Kaikilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta perustaa omaa talviruokintapaikkaa linnuille, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät lähinnä julkiset, eri puistoihin ja metsiköihin perustetut ruokintapaikat tai sitten nykyään suosituksi tulleet "ruuturuokinnat", jolloin ruokintapaikan tapahtumia voi seurata omalta tietokoneen ruudulta vaikka WWF Luontoliven kautta.
 

Hyviä "haviksia" kaikille.

@ri

Valkoselkätikkakin tykkää ruokintapaikan tarjonnasta

Käpytikka on päivittäinen vieras ruokintapaikalla

Viitosten Syysottelu - ja poika kotiin

 

Syysottelun TOP 3 2024

Suomen HF-kilpailusarjan kotikilpailu, Viitosten Syysottelu, käytiin Pyhäinpäivänä. Koska käytössä on automatisoitu kilpailulokien tarkastus ja lokien jättöönkin on varattu aikaa vain viikko, saatiin ennakkotulokset jo nyt.

Ennakkotulosten valossa tuo kotikilpailu meni hieman odotettua paremmin, sillä näyttäisi olevan tuo haluttu  ykkössija hallussa niin sähkötyksellä (CW) kuin kaukokirjoituksella (RTTY). Molemmat pienen tehon luokissa (LowPower).

Kilpailusta muodostuikin melkoisen jännittävä ja tiukka. Kärkisija (TOP 1) jaettiin samalla QSO eli yhteyksien määrällä. Ero muodostuikin kertoimilla, joita tässäkin kilpailussa edustavat maakunnat. Itse operoin Etelä-Savosta (ES). Onnistuin haarukoimaan ja työskentelemään kaksi maakuntaa (kerrointa) enemmän kuin toiseksi tullut asema, joten kärkipaikka tuli sitten viitosiin; tavallaan 😁

Siitä onkin jo vuosia kun on viimeksi saanut juhlistaa mestaruutta tässä kotikisassa. Oli hyvä, että rakensin tuon SIRAD-dipoliantennin kisaa varten. Se auttoi varmasti suuresti 3.5 MHz QSO-kertymässä.

@ri // 73

Viitosten Syyskilpailu - suoritettu

 Pyhäinpäivänä oli kauden toiseksi viimeisen osakilpailun vuoro kotimaan "radioaalloilla" SSB, CW ja RTTY -aaltomuodoilla. Itse osallistuin tähän "kotikisaan" tällä kerralla nelospiirin puolelta, Enonkoskelta. Tätähän eivät kilpailun säännöt kiellä - onneksi. Kilpailua varten rakensin edellisissä kisoissa hieman hankalaksi kokemani 3.5 MHz:n bandille oman dipolin. Pienen harkinnan jälkeen rakensin perinteisen SAINT-mitoituksella valmistetun Inverted-V -dipolin. Tämän dipolin etuna on mm. se, että se säteilee myös langan päiden suuntaan - toisin kuin ammattimaisesti tehty varsinainen dipoliantenni. Antenni toimikin juuri niin hyvin kuin hieman haasteellisissa radiokeleissä tällä kerralla oli mahdollista. Aiemmista kisoista kuullut hieman hankalammatkin vasta-asemat vastailivat hyvin, ilman toistoja.

Kilpailun puheosuus (SSB) jäi tälläkin kerralla kokeilematta. Ei tuo puhe noin kilpailuteknisesti oikein tunnut kivalta - ehkä joskus jatkossa voisi tuotakin kokeilla jälleen. CW eli tutummin sähkötys on se "oikea" liikennöintimuoto mielestäni; toimii hyvin näin pienilläkin tehoilla ja hieman vaatimattomimmilla antenneillakin 😁

Tuossa CW-tulosten jälkianalyysissä (kuva 3) hämmästystä herättää hieman tuon OH3Z:n sijainti kaukana Venäjällä. Kyseessä on kuitenkin asema OH1NX Suomen Paimiosta; analyysiohjelma on vain jostain syystä päättänyt sijoittaa tuon kutsumerkin Venäjälle. Ei sen ihmeempää.

RTTY-osio kärsii edelleenkin osallistujapulasta, mikä on sangen hämmästyttävää. Useat asemat työskentelevät jo digimodeilla, joten kynnys siirtyä FT8:lta RTTY:lle ei ole kovinkaan suuri. No, FT8:lle on oma kilpasarjansa, jossa osallistujia ihan hyvin. Toivottavasti tuo FT8 ei syö RTTY:n osuutta HF-sarjan osalta jatkossa.

Seuraava, vuoden viimeinen, osakilpailu onkin sitten joulupyhinä, jolloin mennään ns. sprinttikisana HF-sarjaa.

73 de @ri

Syyskilpailun ennakkopisteet CW/RTTY (OH5FI) kuva 1

Syyskilpailu: RTTY (kuva 2)

Syyskilpailu: CW (kuva 3)