torstai 18. kesäkuuta 2020

Ukkonen: uhkaava tilanne Enonkoskella

Ukkosrintama kovistelee Etelä-Savoa 18.6.2020 (FMI)
Ilmatieteenlaitos (FMI) antoi hieman ennakkovaroitusta ukkosmylläkän osalta Etelä-Savonkin suunnalle. Asia ei olisi hirmuisesti kiinnostanut, ellei ennustetun / paikallistetun "kaarikaiun" sijainti ja liikesuunta olisi osunut suoraan kesämökille!

Mökin sääaseman dataa pääsen ihmettelemään vasta Juhannuksen jälkeen, mutta paikoin on vettä tullut kovastikin, sillä Savonlinnan Kellarpellossa tuli hetkessä reilu 36 mm vettä. Ehkä samanlaisia arvoja on myös mitattu Enonkosken suunnalla.

Pihan kameroista katsottuna kuitenkin tuo pelätty supersolu, trombi ja raekuuro ovat ohittaneet onnistuneesti, sillä paviljonkikatos ja pihapuusto ovat paikoillaan.

Mielenkiintoista tämä kesäsää.

Hyvää Juhannusta!

Ukkoskausi jyrähti käyntiin - 18.6.2020

18.6.2020 // Salamat-sovellus

18.6.2020 // Blitzortung Lightning

Tämän kesän ensimmäiset ukkoset kuulosteltiin jo huhtikuussa, mutta nyt voi sanoa ukkoskauden tämän kesän osalta käynnistyneen ihan oikeasti. Kunnon rintama on nyt liikkeellä ja salamointitiheyskin on paikoin erittäin runsasta. Ukkosrintamaan oleellisesti kuuluvaa sivutuotetta, sadettakin, tulee paikoin varmasti useita millimetrejä hetkessä. Jossain ennusteissa on jopa varoiteltu mahdollisista supersoluista - nähtäväksi jää toteutuuko ennuste noilta osin.

Lappeenrannan suunnalta tarkasteltuna tämä "Juhannusrintama" näyttää menevän hallitusti pohjoisen kautta ohitse. Kumeaa jyrinäähän on kuulunut jo aamuyöstä lähtien. Saa nähdä kuinka tuo Suomenlahdelta nouseva uusi rintama sitten ajautuu mantereelle saapuessaan; saadaanko siitä vettä ja "sähköä" Mustolan suunnallekin.

Tilannepäivitys: klo 17:00 => jyrähtelyä ja salamointia oli, mutta rintama ohitti hienosti. Sadettakin tuli paikallisesti vain vajaa 2 mm.

Myrskyrintama Itä-Suomen yllä 18.6.2020

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Lento-osasto Kuhlmey:n jalanjäljillä Immolassa


Tällä päivämäärällä, 17.6, saapui vuonna 1944 Lento-osasto Kuhlmey Immolan lentokentälle tukemaan Suomen ponnisteluja sodassa suurvaltavihollista vastaan Jatkososdan loppuhuipennuksessa. Tähän lentävään "taistelunyrkkiin" kuului kerrallaan noin 70 lentokonetta. Tarkkaa määrää ei voida sanoa, koska määrä vaihteli luonnollisesti taisteluissa koettujen menetysten, saatujen täydennysten ja joukkojen siirtojen mukaan.

Lento-osasto saapui siis Immolan kentälle 17. kesäkuuta. Koko kenttä luovutettiin tuolloin osaston käyttöön. Lento-osasto nimi tulee osaston komentajan, everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan. Osasto toimi aktiivisesti koko vahvuudellaan reilun kuukauden. Kun suurhyökkäys Karjalankannaksella saatiin pysähtymään, palasi lento-osasto tukemaan Saksan taistelua kotimaassaan.

Immolan komennuksen aikana osasto Kuhlmey suorittei yhteensä 1242 taistelulentoa pudottaen 577 tonnia pommeja. Operaation aikana surmansa sai 23 osaston lentäjää, jonka lisäksi 24 haavoittui taisteluissa. Lentävän kaluston konemenetyksiä kirjattiin vain 27 kpl. Lento-osaston toiminnasta oli suuri apu Suomen puolustukselle, sillä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja avusti Suomen ilmavoimia haastamaan Neuvostoliiton ilma-armadan.

Asian taustoittamiseksi löytyy internetistä runsaasti materiaalia hakusanoilla Lento-osasto Kuhlmey, joten sitä on turha kerrata erikseen tässä. Ja mikäli asia alkaa kiinnostamaan todella paljon löytyy aiheesta hieno kirjallinen selvitys: Lento-osasto Kuhlmey, Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Hannu Valtosen kirjoittama teos on osana Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisusarjaa, numerolla 2.

Kävin itse tässä tuoreeltaan Lento-osasto Kuhlmeyn saapumisen vuosipäivänä tarkastamassa, miltä tuo Immolan kenttä ympäristöineen näyttää tänään. Alla hieman kuvasarjaa, kommentteineen aiheesta:

Lento-osasto Kuhlmeyn muistokivi Immolan lentokentällä paljastettiin 23.heinäkuuta 1994. Kivi sijaitsee aivan lentokentän laidalla ja löytyy ilmailukerholle vievän tien varrelta.

Lento-osasto Kuhlmeyn muistokivi



Taistelussa kaatuneet lento-osaston jäsenet

Lento-osasto Kuhlmeyn toimintaa kattavasti käsittelevä teos vuodelta 1991. Myös Immolan historiaa käsittelevässä kirjassa on paljon mielenkiintoista asiaa etenkin alueen rakennushistorian osalta.
ISBN: 951-95688-1-6
Markus Mannisen Senaattikiinteistöille kokoama julkaisu Immolan rakennushistoriasta ja nykytilasta tarjoaa mainion kattauksen alueen historiasta. Julkaisussa on erittäin runsas kuvitus. (ISBN 978-952-7062-60-9). Julkaisusta on ollut tarjolla myös ns. PDF-painos internetin verkkopalveluissa.
..


Sotilasalueen aitojen sisäpuolelta löytyy muutamia kohdekuvauksia opastauluineen. Näille kohteille lienee pääsy joskus jatkossa kun alueen rakennustyöt ovat ohitse ja Rajamuseo palautuu normaaliin toimintaan uusissa tiloissa. 



Opas- ja infokyltti lentohallien maastossa

Opas- ja infokyltti Stugan suoja-asemassa
Lentokentän ympäristössä on paikoin havaittavissa vielä selvästi erilaisia suojarakenteita, jotka ovat toimineen sirpalesuojina sinne pysäköidylle kalustolle ja henkilökunnalle.

Yksi monista vielä maastossa näkyvistä suoja-asemista lentokentän ympäristössä.


Polttoaineen jakeluasema/pumppaamo.....
Vanhoja, osin peruskorjattuja lentokonesuojia (halleja) on edelleen käytössä. Osassa näkyy vielä sodan aiheuttamat vauriot erittäin selvästi. Kuvassa alla jatkosodan aikana Kenttälentovarikko 1:n käytössä ollut halli n:o 2, jonka keskiosa tuhoutui osittain pommituksessa heinäkuussa 1944. Rakennuksen länsipäädyssä toimii nykyään Imatran ilmailukerho ja rakennuksen itäpääty kunnostettiin 1960-luvun alussa rajavartiolaitioksen helikopterihalliksi.

Läntinen lentokonehalli.








maanantai 8. kesäkuuta 2020

Pönttöbongausta ja kesän pihalinnustusta 2020

Valtakunnallinen pönttöbongaus suoritettiin viime viikonloppuna. Sää suosi kesäisissä merkeissä tapahtumaa. Kotipihan reilusta 20 pöntöstä on tässä vaiheessa kesää ollut asuttuna lähinnä sinitiaisten ja kirjosieppojen toimesta 5 pönttöä. Ja mikäli kesä jatkuu samalla mitalla, niin myös poikueetkin valmistuvat lentokykyisiksi ajallaan. Tilaa on vielä uusintapesinnöillekin, ja todennäköisesti ainakin tiaiset tekevät vielä toisen pesinnän.

Tänä vuonna tuo talvi oli siitä ihmeellinen (leuto ja lähes lumeton), että linnuille varattuja talipalloja ja auringonkukansiemeniä jäi pitkälle kevät- / kesäkaudelle ruokinnalle tarjottaviksi. Itse asiassa tämä olikin melkoisen mielenkiintoista, kun linnut huomasivat helpon, ylimääräisen ravintolähteen, houkutteli se muutamia todella mielenkiintoisia lajeja lähemmin tarkasteltaviksi.

Toukokuussa paikalle tuli hieno nokkavarpuspariskunta. Linnut kävivät ruokailemassa useina päivinä, viettäen pitkiäkin aikoja ruokintapisteellä. Tällä lajilla oli todennäköisesti pesintä jossakin lähistöllä. Poikasista ei ole vielä havaintoja, mutta ehkä sellaisiakin vielä tulee.

Toinen lajia, josta on jo poikaset paikalla, on terhakka pähkinänakkeli. Nakkeli toi koko pesyeen ruokinnalle heti kesäkuun alussa ja touhua kolmen poikasen kanssa on melkoisesti. Meno ja vilskettä riittää päivästä toiseen. Lintu näyttää pesineen tuossa takapihan rämeen reunan koivupökkelössä.

Muutoin kesän tarjonnasta ovat nauttineetkin lukuisat käpytikat, vihervarpuset sekä tietysti pikkuvarpuset.

Käpytikka pallottelee
Nokkavarpuset ihmettelevät

Pikkuvarpunen
Pähkinänakkeli ja nälkäinen poikanen



Olisikohan jo aika aloittaa talvilintujen ruokinta ?

Rasvaa tarjolle eri muodoissaan Terminen talvi on ottamassa otettaan, joten nyt on hyvä hetki aloitella talvilintujen ruokintaa. Pakkasjakso...