sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

CQ SATELLITE ..... CQ SATELLITE...

Näin viikonloppuisin, kun ulkoilma ei houkuttele ulkoilemaan eikä radiokelitkään suosi lyhytaalloilla, on hyvä kehitellä jotain muuta mielenkiintoista. Päätin palata radioaktiivisuuden osalta reilu 20 vuotta taaksepäin ja tutkailla hieman, mitä tuolla satelliittirintamalla nykyään tapahtuu. Vuosikymmeniä sitten kun tuo APRS (automaattinen paikkatiedon välitys - vapaasti suomennettuna) tuli voimakkaasti kuvioon mukaan. Tuli työskenneltyä kyseisellä modella satelliittien kautta ihan pelkällä käsiradiolla, jossa oli perus pamppuantenni ja lähetystehoakin huimat 5 Wattia. Ja kyllähän QSO kulki tuolloin - hieman kauemmaksi kuin radiohorisonttiin.
Kun nuo satelliitit tuolloin alkoivat siirtyä ns. "huoltotauoille" eli niiden tekninen kunto ei enää suonut radiotoimintaa muuta kuin satunnaisesti: vain silloin kun satelliitti oli tarpeeksi pitkään auringonvalossa ja sai akut ladattua.
Kovin ihmeellisiä välineitä tuo paikkatiedon välittämänen satelliittiteise ei siis vaatinut, joten mukaan oli helppoa mennä, varsinkin kun tässä maanpäällisessä verkossa oli tullut touhuttua jo pitemmän aikaan myös APRS:n osalta.
Aamupäivän haasteena oli siis löytää satelliittitietokannasta "lintu", jolla oli mahdollisesti aktiivisena transpondereista se, jossa tuo 1200 bd APRS-signaalia lähettävä lähetin olisi. No, ensimmäisenä tietysti tuli vastaan tuo suurin ja "kaunein" eli kansainvälinen avaruusasema (ISS), josta nuo radioamatöörilaitteet löytyvät muun hyötykuorman kanssa. Ongelmana vaan oli se, että kun katsoon ISS:n ratatietoja, huomaa, että kyseinen "lintu" jää lähes aina melko alas horisonttiin täältä Skandinaaviasta katsottaessa. Onneksi nopealla selauksella löytyi toinenkin "lintu", NO-84 (PSAT), jonka kiertoaika maapallon ympäri on reilu 90 minuuttia ja muutama kierros menee sopivasti keskisen Euroopan ylitse ja on siis "workittavissa" Lappeenrannastakin.
Sen enemmittä tuumaamatta, ei muuta kuin oikeat parametrit radioon ja odottamaan kun PSAT tulee kuuluville. Ja tulihan se - lähes aikataulun mukaisesti. Ensin alkoi kuulua voimistuvaa kohinaa (datapursketta) ja eipä aikaakaan kun ensimmäiset asematunnisteet tulivat radion ruudulle. Nyt oli aika laukaista oma signaali avaruuteen ja katsoa mitä tapahtuu.
Hyvinhän siinä kävi. Satelliitin APRS-toistin laittoi oman infopakettini jakeluun radioteitse; oman radioni lisäksi sen näkyi "kopittaneen" asemat Italiasta, Itävallasta ja Tanskasta. Muuta, nopea asema ehti jopa lähettämään vastausviestinkin, mikä vahvisti radioyhteyden toimivuuden.
Satelliitti on kerrallaan kuuluvilla noin 4-8 minuutin ajan, joten turhan paljon aikaa ei kulu "workkimiseen" yhdellä kerralla tämän satelliitin osalta.
Aktivoinnin jälkeen olikin hyvä käydä internetissä katsomassa kuinka tuo aktivointi on tallentunut tuonne APRS-järjestelmään. Ja kyllähän se sieltä löytyi, kuten oheinen kuva osoittaa.
Täytyypä ottaa tuo käsiradio mukaan seuraavalle lomamatkalle etelään ja workkia pois tuo ISS.
See You on Satellites, 73


lauantai 9. maaliskuuta 2019

Talven pihalintuja ruokintapisteellä




Tälle talvijaksolle tuli tehtyä hieman muutoksia pihan ruokintapaikan tai paremmikin paikkojen sijoituksiin. Aiemmin puutarhassa, puoliavoimessa ympristössä olleet ruointapisteet siirtyivät suurten pihakuusien suojaavien oksistojen varjoon. Ratkaisu on ollut onnistunut, sillä lintu- ja lajimäärät ovat lisääntyneet, joten mielenkiintoista seurattavaa on ollut mukavasti.
Suuret kuuset tarjoavat suojaa ja hyviä piilopaikkoja ruokaileville linnuille ja samalla oksisto suojaa ruokintapisteitä pahemmilta lumisateilta. Lähimaasto on vielä sopivasti sellainen etteivät kyllä kulkukissat pääse nauttimaan ruokintapisteen ruokailijoista.
Erityisesti on ilahduttanut ns. metsätiaisten aktiivisuus ruokintapisteillä. Rasvalaudan sijoittamisen myötä, töyhtötiainen ilmaantui paikalle. Töyhtötiainen tuntuikin olevan laudan ehdoton valtias usean kuukauden ajan. Nyt maaliskuulle siirryttäessä on "töyhtiskin" lähtenyt metsäreviirilleen. Myös kuusitiaiset ovat ilahduttaneet läsnäolollaan. Pieni koko ei ole häirinnyt niitä, vaan tilaa ruokinnalta on löytynyt suurempien lajikumppanien seasta. Tänään olikin mukavasti peräti kaksi kuusitiaista pähkinöiden kimpussa lumipyryn keskellä. Lieneeköhän ollut pariskunta?
Helmikuun lopulla ruokinnalle eksyi myös eräänlainen superharvinaisuus - hömötiainen. Tästä lajista ei paljoa havaintoja ole viime vuosilta tullut. Aikaisemminhan tämä laji on ollut yksi yleisimmistä ruokintapisteellä näin taajamassakin.
Erikoisin vierailija läpi talven on ollut puukiipijä, joka on tykännyt ruokailla kuusen rungon veressä olevissa rasva-siemen-palloissa.
Ruokintapisteen vieraslistalta ovat tältä talvelta puuttuneet kokonaan punatulkut ja viherpeipot. Syitä voi vain arvailla.

Tässä talven lajikirjoa ruokintapisteellä: 1.11.2018 - 9.3.2019

  1. talitiainen
  2. sinitiainen
  3. töyhtötiainen
  4. kuusitiainen
  5. hömötiainen
  6. keltasirkku
  7. puukiipijä
  8. mustarastas
  9. närhi
  10. harakka
  11. pyrstötiainen
  12. pikkuvarpunen

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Sotilasradioamatööriasemat aktiivisina





Viimeisimmän tilaston mukaan Suomessa on yhteensä 32 kpl sotilasradioamatööriasemia, jotka tunnistaa kutsun "etuliitteestä" eli prefixistä OI (=> otto iivari). Sotilasradioamatööriasemilla on vuosittain neljä erillistä aktivointipäivää pitkin vuotta:

5.3.2019

Viestiaselajin vuosipäivä (tiistai)



4.6.2019
Puolusvoimien lippujuhlapäivä (tiistai)



17.8.2019
Kansainvälisen majakkaviikonlopun (ILLW) yhteydessä oleva lauantai



6.12.2019

Itsenäisyyspäivä (perjantai)

Tämän lisäksi on eri yhdistyksillä ja organisaatioilla omia aktiviteettejä näiden virallisten päivien lisäksi. Esimerkiksi 21.3 on Rajavartiolaitoksen vuosipäivä, jolloin rajan OI-asemat kutsuvat kaikki radioamatöörit ja muut radiotoiminnasta kiinnostuneet juhlistamaan tapahtumaa radiotaajuuksille. 

Perinteisesti tapahtumat alkavat tutulla "kotimaan" bandilla eli 80 metrin (3.5 MHz) taajuusalueella, jossa pidetään yhteyksiä niin puheella (SSB) kuin sähkötykselläkin (CW). Täältä useat asemat sitten siirtyvät työskentelytottumusten mukaan eri taajuuksille ja lähetelajeille. Tarjontaa siis pitäisi olla OI-asemien osalta melko kattavasti. 

Tänä vuonna rajan johtoasemalla, OI5R, on kaksi keskeistä teemaa tapahtuman osalta:

  1. Rajan juhlavuoden merkeissä (RVL 100 vuotta) pidetään SSTV (Slow Scan TV) yhteyksiä taajuudella 14.230 MHz / QRM: täältä voi löytää maskottimme, Rajakarhun, joka on viimeisen puolen vuoden aikana vieraillut rajan toimipisteissä ja tapahtumissa. Nyt on siis aika ottaa vauhtia valonnopeuteen ja siirtyä radiokelien myötä pitkin poikin maapalloa.
  2. Perinteitä kunnioittaen palataan ajassa reilusti taaksepäin aina 1930 - 1940 luvuille ja otetaan käyttöön kunnon Hellscreiber. Tosin tällä kerralla tietokoneen äänikortti saa suorittaa modulaattorin virkaa, mutta itse yhteys on juurikin samankuuloista ja laatuista kuin menneinä vuosina. 
Eiköhän sitä tässä ole kerrassaan puuhasteltavaa yhdelle operaattorille.

73 ja kuullaan / nähdään bandilla.








    FT8 SM-sprint, osa 10

      FT8 yhteydet 11.12.2024 / SM-cup Keskiviikkona käytiin vuoden viimeinen FT8-cupin osakilpailu; järjestysnumeroltaan kymmenen (10). Marrask...