Tästä lehtiartikkelista (Pertti Koskimies 24.2.1980) alkoi monivuotinen tutustuminen paikkakunnan pikkuvarpusiin. Vuonna 1980 valtalajina "varpusissa" oli vielä tuo perinteinen varpunen (Passer domesticus). Pikkuvarpunen ei ollut mitenkään yleinen näky ja siten melkein kaikki havainnot tulikin aina kirjattua tarkkaan ylös.
Itsellä ensimmäinen havainto pikkuvarpusesta on päivätty 13.10.1978 havaintovihkoon. "Pikkuvarpunen oli istumassa katon räystään reunalla kyttäämässä pihalle heitettyjä siemeniä. Kun ei saanut tilaisuutta, se lensi lintulaudalle ruokailemaan muiden tiaisten kanssa" - noin tuli havainto tuolloin kirjailtua.
Nykyäänhän pikkuvarpunen on monin paikoin runsaampi kuin tuo perinteinen varpunen. Oikeastaan tuntuu siltä, että pitää kohta alkaa kirjailemaan varpuset kirjoihin ja kansiin samoin kuin aikoinaan pikkuvarpusetkin, sen verran harvinaiseksi on tuo kanta mennyt. Vuoden 1980 artikkelissa todettu pikkuvarpusen asema Etelä-Karjalan tunnuslintuna on toteunut erittäin hyvin. Laji on runsaslukuinen ja kanta voi erittäin hyvin.
Tänään tulikin nuo pikkuvarpusmuistot mieleen, kun seurasin yhden pariskunnan pesähommia tuossa pihatien varressa (kuvat). Siinä oli laulua ja riemua - samalla katsastettiin vanhan pesäkolon tilannetta. Uskoisin, että sieltä toukokuulla tulee jälleen uusia täpläposkia pihapensaisiin.
Itsellä ensimmäinen havainto pikkuvarpusesta on päivätty 13.10.1978 havaintovihkoon. "Pikkuvarpunen oli istumassa katon räystään reunalla kyttäämässä pihalle heitettyjä siemeniä. Kun ei saanut tilaisuutta, se lensi lintulaudalle ruokailemaan muiden tiaisten kanssa" - noin tuli havainto tuolloin kirjailtua.
Nykyäänhän pikkuvarpunen on monin paikoin runsaampi kuin tuo perinteinen varpunen. Oikeastaan tuntuu siltä, että pitää kohta alkaa kirjailemaan varpuset kirjoihin ja kansiin samoin kuin aikoinaan pikkuvarpusetkin, sen verran harvinaiseksi on tuo kanta mennyt. Vuoden 1980 artikkelissa todettu pikkuvarpusen asema Etelä-Karjalan tunnuslintuna on toteunut erittäin hyvin. Laji on runsaslukuinen ja kanta voi erittäin hyvin.
Tänään tulikin nuo pikkuvarpusmuistot mieleen, kun seurasin yhden pariskunnan pesähommia tuossa pihatien varressa (kuvat). Siinä oli laulua ja riemua - samalla katsastettiin vanhan pesäkolon tilannetta. Uskoisin, että sieltä toukokuulla tulee jälleen uusia täpläposkia pihapensaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti