Viimeviikkoina on jälleen saatu lukea eri medioista kuin kotimainen POSTI järjestelee asioita: henkilöstöä lomautetaan, irtisanotaan, jakeluverkostoa kehitetään, toimipisteitä vähennetään, postimaksuja korotetaan jne. jne.....
Tämä kuulemma sen takia, että perinteisen kirjepostin määrät ovat tipahtaneet suuresti. Ihmiset ovat siirtyneet tehokkaasti ns. bitti-postin äärelle. Yhä useampi kortti ja kirje kulkeekin bitteinä näyttöpäätteiltä toiselle. Harvassa ovat ne hetket kun postiluukku kolahtaa kirjeen tai kortin takia. Postihan markkinoi itsekin aktiivisesti mahdollisuutta lähettää kortit nettipalvelunsa kautta. Toki tuolloin sentään postihenkilöstöllä on vielä hommia, kun kuljettavat valmiin tuotteet vastaanottajalle eivätkä onneksi ohjaa sitä vastaanottajan sähköpostiin.
Pakettipuolella suuntaus lienee hieman parempi - ainakin mitä tulee, kun katsoo paikallisen postin ja jakelukeskuksen jonoja. Yhä useampihan tekee jo tilastojen mukaan ostokset kätevästi kotikoneen ääreltä nettikauppojen kautta. Mikäs sen helpompaa ja mukavampaa.
Itse olen sen verran vanhakantainen näissä postiasioissa, että mielummin lähetän ja vastaanotan ihan normaalin postikortin. Perinteiset kirjeethän ovat sitten jo luxusta - varsinkin nyt kun useimmat laskuttajatkin ovat siirtyneet paperittomaan palveluun hi..
Noin seitsemän vuotta sitten sain innostuksen liittyä mukaan postcrossing -systeemiin. Siinä tuntemattomat henkilöt eri puolilta maailmaa lähettävät postikortteja toisilleen. Järjestelmä arpoo osoitteet, joten et voi itse vaikuttaa siihen kenelle korttisi lähtee. Kaikki muu, paitsi tietenkin korttien ostaminen ja lähettäminen ovat ilmaista. Aktiiviselle henkilölle tulee vuositasolla melkoiset kustannukset postimaksujen osalta (jos tekee kortit itse). Edullisemmin pääsee jos saa hankittua itselleen jonkinlaisen ponsorin korttien ja mikä parasta myös postimaksujen osalta. Itselläni nuo asiat ovat hyvin tasapainossa ja vaikka kortteja menee ja tulee melkoisella vauhdilla, eivät kulut viime vuonna yltäneet kuin hieman yli 50 eur osaltani.
Vuonna 2015 oli tavoite saada vuoden jokaisena arkipäivänä (jolloin Itellan/ Postin jakelu toimi) vähintään yksi kortti laatikkoon. Edellisenä vuotena tehty valmistelu johtikin lopulta siihen, että tavoitteeseen päästiin yli 90%. Jokaiselle päivälle ei siis korttia aivan tullut, mutta tämä johtuu siitä syystä, että postijärjestelmä hukkaa vielä tänäkin päivänä osan lähetyksistä. Ne vain yksinkertaisesti katoavat, vaikka osoitteet olisi kuinka selvästi printattuina ja postimaksut maksettuina jne.
Ponsorin pyynnöstä skannasin ja taltion kaikki saadut kortit digitaaliseen muotoon. Ja joskus jos tulee mahdollisuutta hakea vaikka tällä hullutuksella johonkin ennätysten kirjaan, ovat dokumentit ja todistusaineisto tallella ;-)
Tässä joitakin tilastolukemia viimeisen 7 vuoden jaksolta:
Tämä kuulemma sen takia, että perinteisen kirjepostin määrät ovat tipahtaneet suuresti. Ihmiset ovat siirtyneet tehokkaasti ns. bitti-postin äärelle. Yhä useampi kortti ja kirje kulkeekin bitteinä näyttöpäätteiltä toiselle. Harvassa ovat ne hetket kun postiluukku kolahtaa kirjeen tai kortin takia. Postihan markkinoi itsekin aktiivisesti mahdollisuutta lähettää kortit nettipalvelunsa kautta. Toki tuolloin sentään postihenkilöstöllä on vielä hommia, kun kuljettavat valmiin tuotteet vastaanottajalle eivätkä onneksi ohjaa sitä vastaanottajan sähköpostiin.
Pakettipuolella suuntaus lienee hieman parempi - ainakin mitä tulee, kun katsoo paikallisen postin ja jakelukeskuksen jonoja. Yhä useampihan tekee jo tilastojen mukaan ostokset kätevästi kotikoneen ääreltä nettikauppojen kautta. Mikäs sen helpompaa ja mukavampaa.
Itse olen sen verran vanhakantainen näissä postiasioissa, että mielummin lähetän ja vastaanotan ihan normaalin postikortin. Perinteiset kirjeethän ovat sitten jo luxusta - varsinkin nyt kun useimmat laskuttajatkin ovat siirtyneet paperittomaan palveluun hi..
Noin seitsemän vuotta sitten sain innostuksen liittyä mukaan postcrossing -systeemiin. Siinä tuntemattomat henkilöt eri puolilta maailmaa lähettävät postikortteja toisilleen. Järjestelmä arpoo osoitteet, joten et voi itse vaikuttaa siihen kenelle korttisi lähtee. Kaikki muu, paitsi tietenkin korttien ostaminen ja lähettäminen ovat ilmaista. Aktiiviselle henkilölle tulee vuositasolla melkoiset kustannukset postimaksujen osalta (jos tekee kortit itse). Edullisemmin pääsee jos saa hankittua itselleen jonkinlaisen ponsorin korttien ja mikä parasta myös postimaksujen osalta. Itselläni nuo asiat ovat hyvin tasapainossa ja vaikka kortteja menee ja tulee melkoisella vauhdilla, eivät kulut viime vuonna yltäneet kuin hieman yli 50 eur osaltani.
Vuonna 2015 oli tavoite saada vuoden jokaisena arkipäivänä (jolloin Itellan/ Postin jakelu toimi) vähintään yksi kortti laatikkoon. Edellisenä vuotena tehty valmistelu johtikin lopulta siihen, että tavoitteeseen päästiin yli 90%. Jokaiselle päivälle ei siis korttia aivan tullut, mutta tämä johtuu siitä syystä, että postijärjestelmä hukkaa vielä tänäkin päivänä osan lähetyksistä. Ne vain yksinkertaisesti katoavat, vaikka osoitteet olisi kuinka selvästi printattuina ja postimaksut maksettuina jne.
Ponsorin pyynnöstä skannasin ja taltion kaikki saadut kortit digitaaliseen muotoon. Ja joskus jos tulee mahdollisuutta hakea vaikka tällä hullutuksella johonkin ennätysten kirjaan, ovat dokumentit ja todistusaineisto tallella ;-)
Tässä joitakin tilastolukemia viimeisen 7 vuoden jaksolta:
- Lähetettyjä kortteja 1439 kpl (18.2.2016 mennessä)
- Vastaanotettuja kortteja 1433 kpl
Kortteja saapunut kaikkiaan 62 valtiosta (Suomi mukaanlukien, vaikka kaikki crossing-kortit tulevatkin rajojemme ulkopuolelta, tulee joka Joulu vähintään yksi joulukortti hi..)
Viisi (5) aktiivisinta valtiota, joista kortteja on tullut (huom: kaikista yli 100 kpl):
- Saksa 235 kpl
- Hollanti 164 kpl
- Venäjä 136 kpl
- USA 130 kpl
Kärkinelikkoa uhkaa lähinnä Valko-Venäjä 88 -kortillaan. Mainittakoon tähän, että Valko-Venäjä on valtioista se, josta saapuu kaikkein komeimmat luontoa, erityisesti lintuja kuvaavat kortit.
Kadonneiden korttien osalta ei voi sano kuka tai mikä kortit kadottaa, sillä kohdevaltiot menevät aika tasaisesti eripuolille maapalloa. Kaikkein vanhimmat "kulkurit" poistuvat järjestelmästä automaattisesti vuosien myötä, joten niiden seurantakin loppuu samalla. Tällä hetkellä on omista korteistani vain kolme (3), jotka ovat kulkeneet yli 50 vrk: Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Britaniaan. Ehkä nekin löytävät joskus perille tai sitten ei.
Joku tuossa taanoin kyseli, että mitä noille korteille ja postilähetyksille sitten oikein tapahtuu jatkossa. No, itse olen ottanut joukosta ns. "timantit" taltioon ja muut saavat odottaa vielä tovin, ennenkuin päätän niiden kohtalon - ei kuitenkaan paperikeräykseen tai kaatopaikalle.
 |
| Korttijakaumaa 2009-2016 |
 |
| Saapuneita kortteja kartalla 2009-2016 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti