torstai 15. elokuuta 2019

Perseidit - meteoriittisade


Perseidit tarjosivat jälleen kerran katseltavaa ja koettavaa "taivaankannen täydeltä". Valitettavasti tosin monin paikoin Suomessa katselijat joutuivat katsomaan paksua pilvikantta, joka peitti sopivasti visuaalisen elementin tuosta näytöksestä. No, lohdutuksena voi toki todeta, että vuoden päästä sitten uudelleen, ja paremmalla tuurilla.

Oma, radioaktiivinen, projektini valmistui näin lomailukautena juuri sopivasti Perseidien maksimiin. Nauttiakseen meteoriiteista, ei niitä välttämättä tarvitse nähdä, vaan voihan niitä kuunnella tai käyttää hyödyksi radioyhteyksissä. Tunnettuahan on, että meteoriitit saavat aikaan häiriötilan ilmakehän yläkerroksissa. Tätä häiriötilaa voidaan käyttää hyväksi radiosignaalien heijastuksissa. Erityisesti 50 MHz, 70 MHz ja 145 MHz ovat suosittuja taajuusalueita metoriittiheijastusyhteyksissä.

Itselläni valmistui jo viime syksynä iso vertikaaliantenni 50 MHz alueelle ja nyt juuri sopivasti pari viikkoa sitten ristikko-yagipari 145/433 MHz -taajuuksille. Meteoriittejahan on jatkuvasti havaittavissa, mutta niiden havainnointi on luonnollisesti paljon helpompaa maksimien aikaan. Hetkellinen, radioyhteyksiä mahdollistava häiriötila ilmahehässä kestää muutamista millisekunneista muutamiin sekunteihin - lyhyt, mutta riittävä aika radioyhteyksille. Normaalisti meteoriittisirontojen kautta pidettävät yhteydet ovat maksimissaan noin 2000 km.

Itse olin aktiivinen niin 50 MHz kuin 145 MHz -bandeilla. Maksimiaikaan taajuuksilla kuuluikin hyvin "pärinää", kun signaalit kaikuivat maailmalle meteoriittien siivittäminä. Taajuuslistalla näkyi asemia Italiasta aina Pohjois-Norjaan.

Seuraavia maksimeja odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Twitter