SETI(AT)HOME.....

Jos huomaat, että tietokoneesi käy ns. joutoaikaa, niin hyvä tapa lisätä prosessorikuormaa on liittyä johonkin monista BOINC-projekteista. Näissä projekteissahan käytetään hyväksi useiden koneiden yhdessä tuomaa laskentateho.
Itse osallistuin ensimmäistä kertaa SETI-projektiin joskus viime vuosituhannen lopulla, koska tuolloin ukkostutkatyöasema raksutteli lähinnä tyhjillään pitkinä talvikuukausina. Nykyään on tosiaan varaa valita, mihin projektiin osallistuu sillä kaikki projektit on koottu näppärästi tuon BOINC:n alle. Yhdellä käyttöliittymällä voit hallita kaikkia projekteja, joihin  osallistut.
En ole varma, muutta muistelisin, että SETI-projekti, jossa hyödynnetään koneiden laskentatehoa etsittäessä ns. älyllistä signaalia avaruusteleskooppien kautta nauhoitetuista datapaketeista, olisi se vanhin projekti, josta kaikki lähti liikkeelle.
Kuluvan vuoden (2014) tammikuussa sain jälleen kerran hieman sähköpostia projetien järjestäjiltä, ja päätin yhdistää tuon oman sääaseman työaseman laskemaan SETI-paketteja joutoajallaan. Ilokseni huomasin, että vaikka oli poissa projektista liki 10 vuotta, olivat kaikki vanhat tietoni säilyneet ja jopa kirjautuminen vanhoilla tunnuksilla onnistui. Eipä tarvinnut muuta kuin tiputtaa netistä uusin laskentasovellus ja alkaa laskemaan paketteja.
Vuonna 2005, kuten kuvasta näkyy, minulla oli käytössä melkoisen tehokas työasema sääasemakäytössä, ja tuolloin laskentapisteet olivat jopa yli 6000 yksikköä. Nyt, hieman vaatimattomammalla, vanhalla Lenovon X60 työasemalla pisteet jäävät reilusti alle 1000. No, tämä ei ole kilpailua muutoin kuin itsensä kanssa, joten pisteet sikseen. Niin, ja tarvittaessa jos intoa / halua riittää, voi projektiin liittää vaikka kuinka monta työasemaa, jolloin pisteet varmasti nousevat.

BOINC-tilastoa

Matkalla Pohjois-Koreaan

Kukapa voisi väittää, etteikö edes joskus olisi unelmoinut jostakin hieman eksoottisemmasta kaukomatkasta.
Nykyää tämä tietotekniikka on tuonut mahdolliseksi tuon virtuaalimatkailun - siinä voi vaikka hetkessä kiertää maapallon tai vierailla vain joissakin mielenkiintoisissa kohteissa.
Myös perinteiset kirjat ovat tarjonneet tavan matkustaa ajatusten siivin pitkin ja poikin maapalloa.
Joistakin valtioista on toki ollut hieman hankalampi saada tietoja. Yleensähän nämä huonosti tiedottavat valtiot ovat juuri niitä, jotka haluavat eristäytyä muusta maailmasta jostakin syystä. Yhdeksi kansainvälisestikin tunnetuksi eristäytyjäksi nousee ehdottomasti Pohjois-Korea. Tosin viime vuosina tämäkin valtio on hieman raottanut oviaan ja matkailu sinne on hieman helpottunut - samalla on saatu myös uutta tietoa valtion sisäisistäkin oloista; - muualtakin kuin valtion omista tiedotteista, jotka tuntuvat hieman poliittisesti manipuloiduilta.
Tuossa vuoden alkajaisiksi sattui käsiini mielenkiintoisella otsikolla varustettu kirja: "Pohjois-Korea => Siperiasta itään". Nopeahkon selaamisen jälkeen kirja tuntui todella mielenkiintoiselta: tarjosihan se mm. aidon Pohjois-Korean matkaoppaan, suomalaisen henkilön aitoja päiväkirjamerkintöjä alueelta, faktoja historiasta nykypäivään ym. Todellinen kultakaivos Pohjois-Koreasta kiinnostuneelle ja etenkin sinne matkaa suunnittelevalle. Itselläni tuo matkustelu jää varmasti vielä virtualisoinnin asteelle, mutta kukas sitä tietää, jos vaimon kanssa jossakin käänteessä tulee tuollakin piipahdettua. Meiltähän on tuo Aasian osuus vielä matkakartalla melkoisen valkoisena alueena.

Talvi tuli, talvi tuli.....

Näin se talvi tuli tänne "Saimaankaupunkiin". 
Tammikuun 10. näkyy lämpötilassa hurja syöksy, kun mentiin kertarytinällä plussa-asteilta kunnon pakkasille.
Alimmat pakkaslukemat jäivät tosin vain -23 C kohdille, mutta sekin riitti hyvin. 
Nyt korkeapaineen hieman väistyessä tuli lämpöihin pieni notkahdus ylöspäin. Ainakin pilkkijät ja retkiluistelijat saivat Saimaalle kunnon kelit. Luntakin on ihan sopivasti: muutama sentti.

Menneen talven lumia

Lumipeitettä vuodelta 2011

Näin vuoden vaihtuessa onkin hyvä hieman kerrata kuluneen vuoden sääilmiöitä näin paikallisesti.
Eniten julkista keskustelua on aiheuttanut tuo verrattain lauha loppuvuosi, joka söi kaikki jo sataneet lumet ja sulatti loputkin jäät järvistä ja kanavista.
Onko tämä nyt sitten kuitenkaan niin poikkeuksellista kuin esim. iltapäivälehdissä on annettu ymmärtää. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä säätilastoista - nuo muistikuvat kun tahtovat kultaantua aikojen saatossa.
Katsoin pikaisesti tilastoja kuluvalta vuosikymmeneltä ja verrokkina 9 vuoden takaa. Vertailuun otin mukaan vuoden keskilämmön, joulukuun keskilämmön ja lisukkeena vielä vuotuisen sademäärän.

Mustolan sääasema:

• Vuosi           vuosi-KA         joulukuu           sademäärä
• 2013                  +7.0 C          -0.6 C              399 mm
• 2012                  +3.7 C        -10.6 C              551 mm
• 2011                  +5.3 C         +0.6 C              538 mm
• 2010                  +3.2 C        -11.9 C              311 mm
• 2004                  +3.6 C          -2.4 C              445 mm

Tilastojen valossa mitään erityisen poikkeuksellista ei ole havaittavissa, joten ei syytä huoleen. Vuodet eivät ole edelleenkään veljiä tai siskoja keskenään. Mielenkiintoinen ilmiö on tuo joulukuun keskilämpö, joka tällä vuosikymmenellä näkyy olevan vuorovuosina selvästi edellisvuotta kylmempi tai lämpimämpi.

Lumimäärän ja jääpeitteen osalta toki voidaan sanoa, että on hieman poikkeuksellista, sillä esim. 2000 -luvun tilastoissa ei ole Mustolan osalta aivan lumetonta vuodenvaihdetta kirjattu.

En ala säätä ennustamaan vieläkään, mutta uskoisin, että ennenkuin kevätpäiväntasaus saavutetaan on saatu vielä nauttia hankikeleistä ja pilkkijätkin ovat päässeet jääpeitteelle harjoittamaan kalastusta.

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2014 KAIKILLE LUKIJOILLE!